1.) Säätö, jolla voidaan joko terävöittää (esim. 51...100 tai 1...10) tai pehmentää kuvaa (esim. 0...49 tai -10...-1). Eli voidaan tehdä noista kahdesta tempusta jompaa kumpaa juttua. Juuri tämä on se hämäävä jippo. Ensimmäisellä asteikolla '50' on se neutraali kohta, jälkimmäisellä '0'. Eli säädön puoliväli. Joka on samalla sekä lisäterävöityksen että pehmennyksen kannalta minimikohta. Eli puolivälissä on siis kaksikin minimikohtaa... Eli aivan kuin olisi terävöitys- ja pehmennyssäätö asetettu rinnakkain, mutta säätimen nimenä on kuitenkin terävöityssäätö. Ihan simppeli juttu, jos tietää tämän etukäteen. Mutta minä en tiennyt ja siksi olin ihmeissäni. Esim. 'Sony KDL-46X4500'. 2.) Säätö, jolla voidaan vain terävöittää kuvaa (esim. 0...100 tai 0...5). Ei siis ole tuota lisäpehmennystä, vaan säätöalueen minimikohta eli vasen äärilaita eli '0' on se neutraali asento. Ja näinhän terävyyssäätö kait useimmiten toimii. Esim. 'Sony KDL-40D3000' ja 'Panasonic TH-37PX70E'.
En ole vähentämässä SD-matskun hankintaa, nyt vaan niiden rinnalle on tullut BD. Uudet julkaisut hankin mikäli mahdollista aina HD:nä, mutta jos pidän kiinni teräväpiirron vaatimuksesta, jää ainakin 99,5 prosenttia elokuvahistorian merkkipaaluista paitsioon. Pitää olla aika kieroutunut leffafriikki, jos tyytyy kahteen Fritz Langin HD-julkaisuun. Samanlaisia esimerkkejä voisi keksiä vähintään sata lisää. Rambosta ja Batmanista tykkäävät saavat koko potpurin samassa paketissa HD:nä, onnittelut heille.
Ehkä tämä liippaa aihe-aluetta jotenkin. Tosin en ymmärtänyt tekstistä juuri, mitään http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/article563751.ece?s=r&wtm=mikropc/-19012011
Varmaan on tässäkin ketjussa todettu, mutta veikkaan, että vuonna 2015 ihmiset eivät enää hamstraa BD kiekkoja vaan leffat saadaan nopeutuvien laajakaistayhteyksien ansiosta verkosta ladattua. Itse pyrin tähän ja ostelenkin vain lempileffoja BD:lle enkä kokoelmaa, kuten DVD aikaan, vaan pyrin sanotaanko n 400-500 BD:n lukuihin alas n 1000 DVD nimikkeen määrästä. On vain ajan kysymys, kunnes leffat saa netistä. 3D ja 4k kyllä voivat hidastaa tuota nettivallankumousta, mutta henkilökohtaisesti haluaisin mieluummin ladata 4k 3D leffoja kotiteatterissa ja 400 x 300 reson leffoja streamattuna iPhonella samasta palvelusta johon sitten keskittäisin koko leffakokoelmani. Jos maailma olisi täydellinen yhdistäisivät industryjätit päänsä ja tekisivät kaikkia hyödyttävän nettimyyntiputiikin, jonne sitten voisi ostaa julkaisijoilta webbikaupasta koodin tai suoraan omaan kirjastoon leffan monessa formaatissa, niin että kaikkien seuraava media olisi yhdistettynettipalvelu by Sony,Intel, Microsoft, Apple jne jonne sitten ostettaisiin leffoja kokoelmaa kartuttaen, niin että leffat voisi päivittää sitten 8k formaattiin joskus pientä korvausta vastaan vaikka on ostanut vain 4k 3D version, eikä niin että nyt leffa myyntiin kun tulee parempi versio jne. Tämä olisi pitkäikäinen ja keräilijöille erittäin ystävällinen palvelu. VideoSpotifykin kävisin kunnon HD laadulla, mutta sitä ei taida heti olla tulossa (älkää kukaan sanoko voddler, koska se on surkea ainakin nykyisellä tarjonnallaan). Parhautta tämän fantasian päälle olisi nykyisen kokoelman jonkinlainen siirto (tosin eiköhän se ole vanha kunnon BD -> huutonet -> ostetaan nettipalveluun saaduilla rahoilla). Tätä ei tapahdu (industryjättien yhteisnettipalveluformaattia), mutta hienoahan tuo olisi :thumbsup:
Mitenköhän tuon laajakaistan saisi nopeutumaan kupariyhteyden kautta kun Suomen toiseksi suurimman kaupungin Espoon keskuksen kyljessä olevaan alle 20 asunnon valmiiseen rivitaloyhtiöön ei nopeampaa ole saanut eikä näillä näkymin tule saamaan :OI
Tuo kuulostaa ihan joltain dystopialta. Kaikki elokuvat bitteinä vaan jonkun suurkorporaation käsiin ja fyysiset formaatit poltetaan suurissa kokoissa.
Monesti ennenkin on tästä ollut puhetta mutta mikäs siinä, mielenkiintoinen teema. Äänilevy on teoriassa netissä jo vanha. Miten kävi? Käytännössä on edelleen ihmisiä, jotka ostaa CD-levyjä. Todella paljon vähemmän mutta määrä vaikuttaa vieläkin isolta. Toiset haluaa kerätä, toiset antaa lahjaksi, toiset on kansitaiteen ihailijoita jne. Uskoisin, että leffat tulee nettiin mutta uskon, että lopulta jää iso määrä ihmisiä, jotka vaan haluaa tavaran ihan samoin kuin äänitepuolella. Miten itse tekisin? Ostaisin itse linjaa pitkin rutiinimäjärit mutta kyllä ehkä tietyt omasta mielestä hyvät must-leffat haluan kuitenkin kiinteinä levyinä. Siis samaa mieltä tästä asiasta ja minustakin on asiakasta molemmille myyjille. En usko, että muutos yleistyy niin äkkiä kuin 2015. Enää neljä vuotta ja todetaan kuin huonosti ennustukselle käy.
Tekniikan pitää vielä kehittyä aika paljon, että Masa Meikäläinen ymmärtää, kuinka elokuvia ladataan. En ole hirveemmin tutustunut esim Elisan ja Soneran laajalaiskojen ja niiden tarjoamiin palveluihin. Mutta ei nuo vielä ole sillä tasolla, että ne tulee jonkun Makuuniin laittamaan kumoon. Toisekseen leffojen hinnat on aivan järkyttävän korkeita noissa palveluissa. Halvempaa on ottaa joku kanavapaketti ja kattoo leffat sieltä. Mutta se on varmaa, että laatikot tulee kuolemaan ja tv siirtyy internettiin kokonaan. Tuo kaikki vaan vaatii aikansa, koska runkokytkinten uusiminen ja riittävän kaistan saaminen kestää. Yle laahaa kuitenkin tavallisen kuluttajan mukana eli jos sitä seuraa, niin tulee kestämään usempi vuosi, kuin 4 vuotta. Alunperin Yle lähti ihan väärälle linjalle tuon digipelleilyn kanssa, mutta se oli pakko tehdä, koska ei taas tavallinen tallaaja ole valmis kustantamaan itselleen HD tekniikkaa. Tässä on niin monta kysymystä ja kustannusta, että kaikki saataisiin HD aikaan, että ei tule vielä tapahtumaan moneen vuoteen.
...kunnes eräänä kauniina päivänä se ei enää onnistukaan palveluntarjoajan konkurssin, fuusion, hakkeroinnin, lainmuutoksen, viruksen, tulipalon tms. seurauksena. Yhdessä hujauksessa hävisi siis koko elinikäsi ajan kerätty musiikki-, valokuva-, kirja- ja elokuvakokoelma bittitaivaaseen. Ei kiva. No tämä on toki se äärimmäinen skenaario, mutta itseäni kuitenkin stressaisi, mikäli joku kokoelmani olisi pelkästään netissä. Eli siis poissa minun kontrollistani. Teoriassahan kaikki tieto on kyllä helppo varmistaa fyysisesti eri paikoissa sijaitseville palvelimille maanjäristyksiltä yms. turvaan. Mutta käytännössä överiksi menevää voitonmaksimointia, liiallista kustannustehokkuutta, epäpätevyyttä, uskonnollista/poliittista/kaupallista sensuuria jne. vastaan ei kyllä mikään insinöörien konsti taida auttaa. Paitsi tietenkin se, että asiakkaalla on tallenne aina kotonaan yksityisellä muistitikulla, kotipalvelimella tms. Siis todella turvassa, eikä vain helposti pyyhittävissä olevana määräaikaisena välimuistina toimien. Mutta kaikkea tälläistä vastaan tulevat kaupalliset tahot ankarasti taistelemaan, eli kortteja, parituksia, käyttöehtoja jne. tullaan vuosi vuodelta näkemään aina vain härskimpinä versioina. Päättäjät ovat jatkossakin vähintään 5 vuotta jälkijunassa. Toki satunnainen käyttö nykyisten videovuokraamojen ja HD-tasoisen YLE Areenan yms. tapaan on jatkossakin kiva juttu. Eihän Makuunista nytkään saa sitä leffaa omakseen. Ja perusvuokrahinnalla katseluaikakin on rajoitettu, eikä ekstrojakaan usein ole. YLE Areenassakin näkyy vain osa ohjelmista ja nekin aina vain tietyn aikaa, jääden sitten unholaan. Noinhan se tulee kait aina jatkossakin olemaan. Sekin tulee olemaan yhteistä videovuokraamoihin, että erikoisempia ja harvinaisempia ei tuollaisista palveluista tule saamaan. Sillä joka formaatinvaihdoksessa on aina ollut tallenteita, joita ei uuteen formaattiin tule koskaan saamaan. Jos valtaosa kokoelmista kuitenkin olisi myös - joko laillisesti tai laittomasti - omalla palvelimella, muistikortilla tms. säännöllisesti varmennettuna, niin sittenhän palvelu olisi varsin kiva ja stressitön. Tosin hinnoittelu ei noissa varmastikaan tule koskaan menemään niin, että maksa nyt summa x, niin saat sitten koko loppuikäsi käyttää ko. tallennetta lisämaksutta, kuten nykyisten CD/DVD/SACD/BD-levyjen kohdalla periaatteessa on. Todennäköisempää on kuukausimaksu nykyisen Spotifyn yms. tapaan, eli että käyttöoikeus on voimassa aina vain toistaiseksi. Halvemmalla mainosten kera, lisähintaan jopa täysinkin ilman mainoksia. Joitain leffoja kenties ilmaiseksikin, mikäli vain kestää agressiivisen, käyttäjältä interaktiivisuutta vaativan mainonnan. Eli jatkaakseen on kertakaikkisen pakko kertoa kesken taistelukohtauksen, että oletko jo kokeillut uusia Libresse Xtra terveyssiteitä, entä Whiskas kissanruokaa ja haluatko kuunnella parhaita hittejä 80- ja 90-luvuilta (perään on pakko kuunnella Antti Tuiskua +20 dB perustasoon nähden, Spotifyn ilmaisversion tapaan). Sen verran skeptikko olen, että nykyiset DVD- ja BD-levyt voivat hyvinkin olla vapainta formaatin käyttöä, mitä tulemme näkemään. Jatkossa kun on tsiljoonan bitin salaukset jakelijan tietokannoista haettavine väliaikaisine ja henkilökohtaisine avaimineen. Ja interaktiiviset sormenjälki/GPS/DNA/iiris/pankkitilin saldo/Teosto/ikäraja/maakoodi/sensuuri -tunnistajat joka ikisessä soittimessa. Laittoman soittimen hallussapidosta saa ehdotonta vankeutta, koska The Yhtiö omistaa 90 % vankeinhoitolaitoksestamme, sekä 80 % valtakuntamme ylimmästä valvontaelimestä, eli Teostosta (Supon pelätty seuraaja). The Yhtiön vuosibudjetti on yli tuhatkertainen Suomeen verrattuna, se omistaa kaikki digikanavamme sekä 98 % kaikista valokuiduistamme. No, melkoiseksi dystopiaksi lipsahti. Toki tarkoitukseni olikin laittaa ilmiselvälle utopialle vastine.
Polkupyörävaras julkaistaan maaliskuussa BD:nä. Sen jälkeen kukaan selväjärkinen ei voi ostaa SD-levyjä. On sentään neorealismi hallussa jo yhden leffan edestä.
Onhan nykyisin jo iTunes (jonka laista monopolia en toivoisi). Täältä varmaan löytyy aika monen ihmisen musiikit nykyaikana. En väitä että oma kirjoituksena = seuraava google, mutta ideana, että voisit esimerkiksi ostaa koodin sonyltä, joka rekisteröitäisiin tuolta the palvelusta ja sinun tilillesi tulee elokuva, leffoja voisi päivittää jne on käyttäjien kannalta parhautta ja kun joku tuon tekee ensiksi, niin muut seuraavat perästä Itse käytän Steamia ja Spotifyä jne.. Ei se oikeasti kovin kaukana ole, koska homma toimii jo muilla formaateilla kivasti. Olen sitä mieltä, että ehkä se olisi hieman outoa alkuun, mutta varmasti tottuisin siihen käyttömukavuuden ja tilan säilymisen takia. Lisäksi leffat vielä ehkä halpenisivat, kun fyysistä mediaa ei saada. Varmasti joku etsii vinyyleitä vielä 20 vuoden kuluttuakin, mutta me edelläkävijät käytämme tätä superhyperkirjastostreamingpalvelua jo 2015! :thumbsup:
Ei ole ainakaan peleissä moista ihmeellisyyttä ole vielä nähty (Steam), eikä musiikissa. Toki näissä tapauksissa myydään rinnakkain ladattavaa ja fyysistä mediaa. Tätä on tullut jo itse ihmeteltyä pitkään, että miten voi fyysinen media olla halvempaa?
Osa hinnoittelusta varmaan perustuu vielä palvelujen uutuuteen. Mutta yleensä ottaen tuollaisia suuria massoja palvelevia järjestelmiä ei pyöritetä missään Gigantin PC-purkeissa. Tilat, sähköt, jäähyt, palvelimet, levyjärjestelmät, tietoliikennelaitteet, varmistukset, lisenssit, tietoliikennekulut, huoltosopparit, kaikkien edellämainittujen huolto- & kehitystyöt jne. jne. Esim. tällä hetkellä jos säilön dataa DVD-levyllä vs. työpaikkani levypinnalla, on jälkimmäinen moninkertaisesti kalliimpaa vaikka käytössä olisi deduplikoinnit, multi-tier arkistoinnit (hidas vs. nopea levypinta), levyvarmistukset (nauhavarmistusten sijasta) yms. modernit teknologiat.
Kuljun mainitsemien palvelun infrastruktuurin kulujen lisäksi fyysisillä levyillä kilpailu on huomattavasti kovempaa, mikä laskee yleensä aika tehokkaasti hintoja. Saa nähdä miten uusien toimijoiden tuleminen vaikuttaa asiaan. Esim. Amazonin nykyisin omistaman Lovefilmsin luulisi tähtäävän Suomeen, kun ovat jo muissa pohjoismaissa.
Suurimmaksi osaksi tämä lienee ihan politiikkaa. Isot jälleenmyyntiketjut eivät pidä siitä, että julkaisija itse dumppaisi tuotetta myymällä digitaalisia versioita halvemmalla kuin jälleenmyyjä fyysistä tuotetta omasta hyllystään. Neuvotteluissa voi hyvin olla kovat piipussa tyyliin "jos myytte aineettomia versioita halvemmalla, vastaavaa fyysistä tuotetta ei oteta myyntiin meidän ketjun mihinkään liikkeeseen". Tuo on sen verran kova ukaasi, että ainakaan vielä julkaisijat eivät halua tuollaista vetoa tehdä. Ja lämmittäähän tyyris hintalappu toki digitaalista jakelijaakin. Eipä siis monellakaan jakelijalla taida olla halujakaan ryhtyä halvempien digituotteiden esitaistelijaksi, kun kilpailua ei pahemmin ole - onhan hinnoittelukäytäntö sama muillakin jakelijoilla. Mediajulkaisuthan ovat usein hittituotteita, joiden näennäinen arvo vastaa niiden uutuusarvoa. Fyysinen tuote aiheuttaa kuitenkin jatkuvia varastointikuluja, joten kysynnän hiipuessa uusien nimikkeiden puristuksessa on melkeinpä pakko päästä eroon loppuvarastosta, ja kätevimmin tämä käy laskemalla hintaa.