Mun mielestä tavallinen käsisirkkeli ja jokaista sahausta varten rakennettu ohjuri on kätevämpi kuin halvin rimpulapöytäsirkkeli. Leikattavan palasen sisäpintaan tai hukkapalan puolelle ruuveilla joku suora objekti kiinni jota pitkin sahaa, näin ainakin itsellä tähän asti onnistunut kotisirkkelöinnit.
Käsisirkkeli tai yläjyrsin, molemmilla tulee suoraa kun vaan käyttää tarpeeksi aikaa ja vaivaa ohjurien kanssa.
Noni pianolakkaus onnistu lopulta ihan hyvin ku blasterin päälle vedettiin T-paita. Tänään oli ensimmäistä ja luultavasti viimistä kertaa tämä versio käytössä, tarkotushan oli tehdä pomminkestävä loota MM-kyykkään ja tässä onnistuttiin. Kuvassa rikostoverini essoo koeponnistaa 9 mm vaneria, paria metriä 25x25 mm rimaa, puolta litraa uretaaniliimaa ja muutamia kymmeniä ruuveja kartulla. Lodja otti reilun sivuhypyn, mutta mitään hajoamisen tapaistakaan ei huomattu. Sensijaan huomattiin että kympin Ebay-nimhit arvostaa pakkasta TODELLA vähän ja ne kuukahti jo parin tunnin kohdalla. Vitutti. Seuraavaksi alkaa kuumeinen Lopullisen Wappublasterin suunnittelu.
Osaamisesta on joskus hyötyä. Olisi. Tässä tapauksessa akkutekniikan tietämys auttaisi kertomaan jo etukäteen, että pakkasessa NiMH tarkoittaa samaa kuin itsemurha ja Li-Ion taas mennä porskuttaa suht kiltisi kylmyydestä välittämättä. Edustan täten 100% päinvastaista elämänfilosofiaa. Minä suunnittelen 10 vuotta ja rakennan yhden vuoden. Oli kyse sitten jäätelöpakkauksen avaamisesta tai ihmisvoimin lentävästä lentokoneesta. Tiedän jo 11 vuotta ENNEN mitä tulee tapahtumaan niiden 10 suunnitteluvuoden ja 1 rakenteluvuoden aikana. Ainoa virheeni on se, etten 11 vuotta sitten osannut tulevaisuutta ennustaa, että maapallolla tosiaan vuonna 2011 vielä olisi hengissä joku raukka, joka voisi pakkaseen NiMH-kennoja viedä, tietämättä mitä siitä väistämättömästi seuraa. Maailmassa tosiaan vallitsee vielä niin järjettömän suurta typeryyttä, ettei edes minun yli-inhimillisillä kyvyilläni kyetä sitä käsittämään. NiMH-kennoja pakkaseen! Tämä ei kelpaa edes vitsiksi, sen verran vanhaa huumoria se on. Vitsinä se ehkä vielä meni 10-20 vuotta sitten, mutta että vuonna 2011, se on jo liian paksua. NiCd-kennot vielä jotenkin ymmärtäisin vuonna 2011, niitä kun voi kuormittaa rajusti. Jos siis puhutaan erikoiskennoista, jotka saa tyhjentää miltei oikosulkemalla. Mutta nekin ovat menneen vuosikymmenen talven lumia ne. Nykyään LiPot hoitavat suuren purkuvirran käyttötilanteet, kun puretaan akku tyhjiin esim. 2 minuutissa. Joka helvetin tilanteeseen löytyy paras mahdollinen akkuteknologia. Ja missään tapauksessa NiMH ei kuulu mihinkään talvisiin käyttötilanteisiin. Ei kameroissa, ei musasoittimissa, ei yhtään missään laitteessa, joka pakkasessa joutuu aikaansa viettämään. Vaikka olenkin 99,95% idiootti, niin siitä huolimatta todellakin olen yli-ihminen ja miltei jumala verrattuna niihin, jotka huuli pyöreänä ihmettelevät miksi NiMH-akut pakkasessa hyytyvät. Ei jumalauta, vuonna 2011 NiMHit pakkaseen. Tätä juttua ei kukaan tule uskomaan todeksi. Tällaista voi tapahtua vain Suomessa. Toivottavasti.
Olen todella pahoillani kun pilaan elämäsi moisella kommentilla, mutta jos ny ihan rehellisiä ollaan nii ei tarvi olla vuosikymmeniä täydellistä osaamista jokaiselta alalta että osaa ennakoida muutaman euron SUPER HYPER nimh-akkujen hyytyvän pakkasessa :hitme: Jos edellisestä viestistä ei vielä välittyny riittävän pistävä sarkasmin ödööri nii katso edelliseltä sivulta vihiä tuosta pianolakkausviestistä. Kiitos kuitenkin rakentavasta palautteesta, harmittaa vaan ku missasit pointin ja erehdyit haaskaamaan ilmeisen arvokasta aikaasi niin kovin nohevaan pätemiseen EDIT: lisään vielä tähän loppuun tämän hassunhauskan kuvan jotta ymmärtäisit varmasti sanoman.
Valitan, jos karrikoitu romaanini äsken, yli-ihmispuheineen päivineen, ei ollut vielä tarpeeksi karrikoitu, ja joku poloinen mahdollisesti otti puheeni kirjaimellisena faktana. Lupaan pakinoida jatkossa vieläkin rajummilla yliammunnoilla, että hieman yksinkertaisemmatkin heebot (NiMH-käyttäjät?) huomaisivat, ettei kaikkea tarvitse niin kirjaimellisesti ottaa. Yksi hyvä puoli (pelkurimainen) NiMH-kennojen käyttämisessä on. Kun niitä mätkitään lyttyyn, johon aiempi mätkimiskuva viittaa, niin kennot eivät syty palamaan räjähdysmäisesti, kuten litiumkennot tekevät. Eli kun on tiedossa akkujen mätkimistä, silloin NiMH on turvallisempi valinta, ne enintään kuumenevat ja panevat puuosat hiiltymään. Litiumkennoista lähtee voimakas tulisuihku tai jopa räjähdys, joka polttaa tieltään kaiken. Metallitkin sulavat. Tosi kova jätkä mätkii lyttyyn nimenomaan litiumkennoja, ja yrittää määritellä millä hetkellä pitää alkaa juosta pakoon ennen lopullista tömähdystä.
Muistetaan myös, että kyseistä lodjaa heitettiin ilmaan, päällä tanssittiin kolmeen pekkaan ja käytettiin istuimena. Ja akuista se, että kuitenkin se kaksi tuntia jyskytettiin täydellä volyymillä, eli akut maksoivat itsensä takaisin (subjektiivinen mielipide). EDIT: Mitenköhän tuo kotelon lyöminen vaikuttaa tuohon nimh vs. lipojen puristuvuuteen ja räjähtämiseen, varmaan tehdään ne kotelot siten, että se akku ei ota hittiä. HARMITTAA VIELÄKIN TUO PIANOLAKKA PINNAN EPÄONNISTUMINEN!!! Täytyy varmaan tatuoida kyynel silmän alle. :weep: :weep: :weep: :weep:
kahdessa minuutissa, melkoisen hieno blasteri, jos kahdessa minuutissa hönkäistään akku tyhjäksi. Käy hyvä mies joskus ulkona jossain tapahtumassa missä on muitakin ihmisiä ja kysy heiltä, riittääkö 2min akun kesto musiikin kuunteluun.....
Älä mene höpisemään levottomia, levittämään vääriä mielikuvia ja panettelua. 1) Jos 2 tuntia käyttöaikaa halutaan VAKIOLLA purkuteholla (musiikin dynamiikka nolla tai siis vahvistimessa paljon elkoja ja sen ottoteho kiinteä), silloin Li-Ion on ylivertainen. Siinä on paras energiatiheys massaan nähden. Nikkeliakut eivät pääse lähellekään. Tämän tiedon perusteella NiMH oli väärä valinta. 2) Jos 2 tuntia käyttöaikaa halutaan SYKLISELLÄ purkuteholla (musiikin dynamiikka suuri tai siis vahvistimessa vähän elkoja ja sen ottoteho vaihtelee suuresti), silloin Li-Po tai LiFePO4 on ylivertainen. Niissä on hyvä energiatiheys massaan nähden ja erittäin suuri hetkellisen antovirran kyky; akut ovat "jäykkiä". Tämän tiedon perusteella NiMH oli jälleen väärä valinta. Vanhemmista akkutekniikoista NiMH vastaa ensiksi mainittua, siis antaa paljon energiaa painoonsa nähden (omana aikakautenaan), mutta akussa on huono piikkivirrankestokyky. Ja NiCd taas vastaa jälkimmäisiä, piikkivirtaa saa pirusti, mutta akusta tulee painavampi kuin vastaavan energiasisällön NiMH-akusta. Se, että akku KYKENEE luovuttamaan kaiken energiansa jopa 2 minuutissa, rikkoutumatta purkuoperatiossa, ei tarkoita, että olisi pakko purkaa akku 2 minuutissa. HALOO! Akun voi purkaa 20 tai 200 tai 2000 minuutissa, ihan miten mieli tekee. Kukaan ei ole väittänyt, että pitäisi suunnitella 2 minuutin käyttöaika musiikkisoittimeen. Niin voi silti tehdä, jos esim. vain hissimatkoilla haluaa musaa kuunnella. Ne akut, jotka taas eivät osaa luovuttaa "suurta" virtaa (yli 1C) rikkoutumatta, niitä ei kannata käyttää pulssimaisella kuormituksella. Li-Ion-akuissakin on tyyppejä, joista kannattaa ottaa enintään vain 1C-virtaa, mieluummin vähemmänkin (noin 2500-3000 mAh kennot), toisista taas saa ottaa jopa 2C (alle 2500 mAh kennot). Mutta missään tapauksessa ne eivät anna mitään 15...30C-virtoja, kuten Lipot ja Lifet antavat. Minä suosin sekä-että-metodia, jossa käytän rinnakkain suuren tallennuskapasiteetin sekä suuren piikkivirran akkuja. Silloin saan hetkellistä piikkivirtaa paljon (kiihdytys liikennevaloista tai bassoiskut musiikilla), mutta akusto on silti kokonaisuutena kohtuullisen kevyt. Suurikapasiteettinen akku notkahtaa jännitteeltään kun suurta virtaa imetään, silloin jäykkä piikkivirtakykyinen-akku antaa energiaa. Pienellä purkuvirralla piikkiakku pidetään irti systeemistä tai sen jännite hieman alempana kuin kapasitettiakuston, jottei turhaan purettaisi piikkiakkua tyhjäksi.
Toimikos tämä laskuri jos laittaa jakosuotimen rca-johdon väliin? Edit: Itse itselleni vastaten, ei toimi. Tämä toimii. Kohta pitäisi alkaa jakosuodinta vääntämään kun koulussa voi tehdä piirilevyn. Eihän blasteri olekaan kuin vuoden myöhässä aikataulusta tuon suotimen vuoksi..
Toimiiko? Piirissä siis 1.) Stereosignaalin summaus 2.) Diskanttikanavalla ylipäästö 3.) Bassokanavalla ensin alipäästö, sitten ylipäästö
Itsellä toteutettu tuolla tapaa. Subin ylipäästösuodin on lisäksi vaihdettavissa, erilaisia tilanteita varten.
Tuolla tapaa teetän levyn jos on ok. Onko subin kanavassa väliä suotimien järjestyksellä? Alipäästö -> Ylipäästö vai Ylipäästö -> Alipäästö ?
En tiedä onko väliä kummin päin ovat. Itsellä ensin alipäästö ja sitten ylipäästö ja tuntuu toimivan. Joku Rechornin S1 suodin vois olla hyvä modattuna akkukäyttöiseksi.
Onko porukalla heittää ehdotuksia pätevästä (halvasta) etu-/esivahvistimesta tälläiseen blasteriin? Plussaa olisi, jos kyseinen mötikkä suostuisi toimimaan n. 24V jännitteellä.
Miksi? Yleensähän näitä soitetaan suoraan kytkemällä puhelin tai mp3 soitin kuuloke ulostulosta tripathin sisäänmenoihin kiinni. Volume säädetään sitten siitä puhelimesta tai mp3 soittimesta.
Tarvitseeko se jotain, vai eikö signaalin taso riitä? Signaali suoraan tai sitten volumepotikka väliin. Jos tarvitsee vahvistusta signaaliin, niin yksi opari reikälevylle oheissälineen eli pari konkkaa ja vastusta per kanava.