Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

Paljonko on vettä virrannut näiden kuvien välillä?
Ensimmäinen kuva on nollapiste.

 

Koska isot numerot eli tasakuutiometrit ovat samoja, niitä ei kannata miettiä. Pikkuviisarien kertomat luvut ovat ekassa ja vikassa kuvassa 0,94427 ja 0,94703 kuutiometriä ja erotus on 0,00276 kuutiota eli 2,76 litraa eli 2760 grammaa. 10 gramman resoluutiolla silmä asiat kertoo, virhetoleransi noin +-10 grammaa, ehkä +-7 g tai kultasilmillä +-5 grammaa.

Jos kuvaaja ei olisi 100% tumpelo, 2 desimaalia lisää tarkkuutta saisi selville. Mutta tuo antamani likiarvo riittää, jos kysyjä on yhtä epätarkka kuin kuvien laatu.

Keskikuva on karkeasti arvioituna 0,94563, joten sen erotukset laitimmaisiin kuviin ovat suunnilleen noin öbaut likipitäen kenties ehkä:
0,94563 - 0,94427 = 0,00136 eli 1,36 litraa.
0,94703 - 0,94563 = 0,00140 eli 1,40 litraa.

Jos tästä alkaa "tarkentaa" keskikuvan informaatiota ei-optisella metodilla, sanoisin, että vettä on valutettu kaksi kertaa 1,38 litraa, eli 1,38 litran astia on täytetty kahteen kertaan. Spekulaatiota tämä tosin on.

Keskikuvan arvoa on vaikea optisesti päätellä ilman militaariluokan kuvankäsittelyohjelmistoja. Helpointa olisi kun ottaisi virheettömiä kuvia, ei tarvitsisi arvailla yhtään mitään, kaikki selviäisi sekunnissa kun kuvaa katsoo.

Ja se OIKEA kuvanottotapa on siis se, että kameran optinen akseli pidetään täsmälleen samana kuin pienimmän viisarin akseli. Pikkuviisari on myös valaistava niin, ettei se langeta toispuoleisesti varjoa. Paras on rengassalama optiikan ympärillä, se valottaa asiat tasapuolisesti. Valon pitää olla symmetrinen viisarin kummallakin puolella. Jos ei saa kahta valoa viisarin vierille, sitten täsmälleen viisarin kärkeä osoitetaan vaikka taskulampulla hämärässä huoneessa. Jalustaa tietysti pitää käyttää jos valo ei riitä tärähtämättämään käsivaraiseen kuvaan.

MITÄ KAUEMPAA kuvan ottaa, siis tehokkaalla teleoptiikalla, sitä tarkempi lukema voidaan mittarista saada, koska viisarin muovi silloin peittää vähemmän mittarin taustaa. Jos kuvataan läheltä, viisarin muovi peittää alleen enemmän mittaritaulun alaa.



Ei kannata alkaa tarkasti tuijottaa isompien viisarien kertomaa tietoa ja päätellä niistä pienemmän viisarin lukemaa. Eli jos kellotaulua ajattelee, ei kannata tuntiviisaria katsomalla yrittää päätellä minuutteja tai ainakaan sekunteja, koska mittarin fyysinen rakenne on liian epätarkka, klappia ja epäkeskoisuutta ilmenee. Jos halutaan päätellä vesimittarin sikatarkka lukema, katsotaan ainoastaan sitä pienintä viisaria ja sen asemaa. Leikitään, että se on tuntiviisari, ja yritetään pohtia montako minuuttia tai sekuntia se mahtaa näyttää.

Tarkkuudella ei ole rajaa, desimaaleja löytyy loputtomasti sitä enemmän mitä tarkemman valokuvan ottaa. Jopa yhden vesipisaran liraus mittarissa näkyy, jos vesimittari ylipäänsä on niin pieneen vesiliikkeeseen reagoinut. Mittarit eivät kylläkään niin tarkkoja ole, ne siis sallivat pienet ohivuodot reagoimatta. Mutta jos siis olisi tarkka vesimittari, joka esim. mekaanisesti punnitsee säiliössä olevaa vettä grammoina, silloin milligrammankin veden väheneminen voidaan viisarista huomata, vaikka mittataulussa olisi vain gramma-asteikko.

Mittarin mekaaniset kitkat voivat pitää viisaria jumissa, mutta kun mittarikoneistoa koputtelee, jumitus katoaa ja neula asettuu näyttämään oikeaa arvoa. Tarkin mittaus tapahtuu silloin kun neula ei koskaan pysähdy, on aina liikkeellä. Silloin ei ole liikkeellelähtökitkaa. Jos siis valutta hanasta vettä jatkuvasti, että pikkuviisari hitaasti liikkuu aina, silloin pystyy kertomaan varman kulutuslukeman tietyllä kellonajalla. Esim. jos kameran salamavalo räpsähtää klo 0:00 kerran vuorokaudessa, saa tarkan tilanteen kerran päivässä, pystyy jopa milligramman tarkkuudella kertomaan kuluneen vuorokauden tilanteen. Vaikka mittarista silmällä näkee vain noin 10 gramman tarkkuudella asiat, niin kuvaa suurentamalla ja viisarin mikropaikoitusta määrittelemällä ne milligrammat sieltä selviävät.


.

 

tarkkuus riittää, vesimittari niin mukavassa paikassa, että sokkona joutuu kuvaamaan ilman studiovalaistusta.

Yritän selvittää vesimittarin paikkaansapitävyyttä, kuvien välillä kraanasta on otettu 1 litra vettä per kuva.

nollapiste varmistettu kahdella kuvalla 10min välein, mittari näytti samaa lukemaa, jotta vuotoja ei ainakaan ole.

 

Vakava virhe mittarissa silloin on, jos tosiaan vain litra+litra vettä on otettu. Mittari näyttää törkeästi liikaa!

Vika voi olla siinä, että mittarikoneistossa "potkuri jää pyörimään" vaikka veden ottaminen on lopetettu. Tällöin jokaista vedenottokertaa kohti mittari näyttää 3,8 desilitraa liikaa. Kannattaa laskea vain suuria vesimääriä.



Suosittelen ottamaan uusia kuvia 2 kpl niin, että ei anneta mittarin startata ja pysähtyä ikinä, koska ne muutosvaiheet voivat olla syypää virhelukemaan.

Pidetään vesi jatkuvasti valuvana, samalla voimakkuudella, esim. puolisen desilitraa sekunnissa eli 3 litraa minuutissa, tai desi sekunnissa eli 6 litraa minuutissa.

1) "Valokuvaaja" ottaa kuvan kello 14:00'00". Ottaa toisen kuvan tasan minuuttia myöhemmin eli 14:01'00".

2) Samalla hetkellä klo 14:00'00" "Lotraaja" panee lorottavan vesihanan alle mitta-astian, esim. kattila tai vaasi tai muu esine, johon vettä voi kerätä litrakaupalla. Jos astia uhkaa tulla täyteen, hana käännetään viereiseen tyhjään toiseen kattilaan/lasiin/purkkiin, ja annetaan veden mennä siihen. Sitten siirretään se melkein täysi ykköskattila muualle odottamaan ja pannaan tyhjä kolmas astia ykkösen paikalle odottamaan kakkosastian täyttymistä. Siis kerätään vettä talteen.
Kun kello on 14:01'00", lopetetaan veden kerääminen eli kammetaan vesinoro kattilan ohi viemäriin, sitten voi sulkea hanan.

Lopuksi mitataan paljonko vettä tuli talteen. Litran mitalla ja lopuksi desilitran mitalla tai muulla tavalla. Koska vesi juoksi jatkuvasti, mittarin startti/stoppivirheet eivät nyt ole mukana kuvioissa.

Jos edelleen mittari näyttää 3,8 dl liikaa per litra, mittari on täysin hajalla. Mutta jos virhe poistui tai pieneni mitättömän pieneksi (puoli desilitraa), silloin mittari on ehjä, ja pitää vain muistaa, että jokaisesta käyttökerrasta mittari turhaan sakottaa 3,8 desilitran lisäveron, vaikka se näyttääkin juoksevan veden riittävän tarkasti.

.

 

Juoksevalla vedellä napsastut kuvat ja aikaa meni kylläkin 70 sekuntia (kuvien aikaleimojen mukaan)
Kun kamera räpsähti, niin meni korkki lavuaarista kiinni ja kun räpsähti uudelleen, niin sekoittaja lävähti kiinni. Reaktioajat ovat omiani.

 

Kaiken järjen mukaan "potkuri" myös lähtisi hitaasti liikkeelle veden juoksutuksen alussa. Eli laahaa perässä ne about 3,8 dl sekä alussa, että lopussa. Tuolloin virheeksi tulee lähemmäs 0 dl.
Tottakai siinä joku inertia pyörästössä on. Turbiininhan pitää pyörittää laskinkoneistoa sekä itseään.

Koitapa laskea vettä joku 10-20 litraa ja tarkista virhe. Jos se on prosentuaalisesti suurin pirtein samaa luokkaa (38%), niin ei muuta kuin soittoa vesilaitokselle.

 

Pitää vetää mythbuster meiningillä, ensin pikku skaalalla ja sitten hieman isommalla

Ylläolevien kuvien välillä vettä tuli juoksevana 2.78 litraa





Näiden välillä 10 litraa hana auki / hana kiinni

 

Mittari näyttää noin 3,4 litraa.

Äkkiseltään katottuna näyttää 10,9 litraa.



EDIT: Virhe pienenee suuremmilla vesimäärillä. Kuitenkin tuon 2,78 litran juoksutuksella virhe oli >20% luokkaa ja 10 litran juoksutuksella 9% luokkaa. Mun mielestäni se on liikaa.

 

Vesimittarisi jatkuva ylikulutus on noin 3,8781...%. Kun annat valua 100 oikeaa litraa vettä niin mittarisi näyttää 103,878... litraa. Eli ei kovin suuri ongelma.

Tuo "ylipyöriminen" on lasketun veden määrästä riippumatta noin 0,5121884 litraa per kerta.

Käytin arvoina noita 2.78 ja 10 litran määriä. Ne meni yksi yhteen teoriani kanssa. Yhden litran kohdalla kun kokeilin niin siinä oli pieni heitto. "Ylikierto" 0,36121... kun noissa isommissa otoksissa oli 0,5121...

Laskeppa tasan 5 litraa vettä ja kerro tulokset. Teoriani mukaan mittarisi kulutuksen pitäisi olla 5,7060.

Jos et tee asialle mitään niin häviät ehkä noin 10 euroa vuodessa jos vedenkulutuksesi on normaali etkä aukaise hanaa/vedä vessaa jotain 30 kertaa päivässä. Tosin 4 kuvan perusteella tehty analyysi ei ole kovinkaan luotettava.

 

Pitää tuo vielä testata, kun pesukoneet lopettavat hommansa.
Välitestinä katsoin paljon suihkusta kestää tulla 10 litraa, aika oli 40 sekuntia.

Nämä alkoivat kiinnostaa vedenkulutuksen takia, 4.7.2010 - 31.1.2011 keskikulutus noin 25 kuutiota kuukaudessa, tuon jälkeen kauhistus ja pienoista optimointia -> 1.2.2011 - 4.3.2011 kulutus 17-18 kuutiota eli vieläkin ns. helvetisti tuntuu vettä menevän

Seuraavaksi pitänee jonkinlaisia säästösuuttimia varmaan hommata sekoittajiin.

 

Montako perheenjäsentä on taloudessasi?

 

2+1

.......

 

Kannattaisi varmaan vielä tehdä sellainen testi, että päästää vaikkapa 5 kertaa 1 litra, ja pieni odotus väliin. Eroaako tulos verrattuna 1*5 litraa. Varsin useinhen tulee lorautettua vain pieni määrä vettä, ja jos jokaiseen tällaiseen tulee sitten joku bonus päälle, niin...

 

Ensimmäinen satsi, ensimmäinen kuva nollakohta, seuraavat 1 litra per kuva, ensimmäisen litran kohdalla taisi käydä pieni fiba ja kraana meni välillä kiinni...loput pysäytetty litran viivalle eli periaatteessa toista kuvaa voi pitää nollakohtana ja seuraavat 4 kuvaa aina +1 litra














Toinen satsi. Ensimmäinen kuva nollakohta ja seuraava 3 litraa lorotettua vettä. Ei ollut sopivaa 5 litran astiaa, niin tuo tuli tehtyä 3 litran kattilalla.

 

Jos jaksat niin kokeile onko eroa jos valutat 3l vettä astiaan hiljalleen ja toisella kertaa lasket täysillä

Jos siellä mittarissa on jokin siipiratas mikä jääkin pyörimään vähäksi aikaa vielä sen jälkeen kun vettä ei enää lasketakkaan. Vettä lorottamalla astiaan, ei ratas tietysti pyöri niin kovaa niin se pysähtyykin nopeampaan. Täten veden kulutuskin olisi pienempi...

 

Jos eroja syntyy virtausnopeutta vaihtamalla, sitten tietysti kannattaa veden kuluttaminen startata HANAT TÄYSILLE 0,1 pikosekunnissa -metodilla, ja antaa veden valua täysillä 90% tarpeesta, esim. 9 litraa, ja loput 10% eli viimeinen litra aletaan jarrutella, väännetään hanaa enenevästi kiinni rauhallisesti, että virtaus hidastuu nätisti. Mittarin potkuri sopeutuu hidastuvaan virtaukseen. Mitä pitkäkestoisempi hidastusvaihe, sitä enemmän säästää rahaa.

Teorian varmistamiseksi uusitaan sama 10 litran ämpäriin valuttamisen menetelmä, mutta PÄINVASTOIN, eli aloitetaan hitaasti liruttamalla ja kiihdytetään rauhallisesti täyteen virtaukseen. Lopetetaan valutus äkillisesti hana sulkien. Mittauspotkuri jää vielä pyörimään kolmeksi vuodeksi ja kerryttää tuhat kuutiota vesilaskua.



Oletuksen mukaan ensinmainittu metodi tuottaa hieman runsaat 10 litraa mittariin, kun jälkimmäinen tuottaa litrakaupalla yli 10 litraa mittariin. Kokeilemallahan tämäkin varmistuu.

.

 

Nyt se kulutus on pienentynyt aika paljon. Kolme litraa oli 3,3 ja yksittäiset litrat 1,2.

Jotkut tekijät vaikuttaa siis aika paljon. Kun eilen ylimääräiset oli 3,6-5,1 desiä per kerta niin nyt vaan alle 2 desiä (jos käytetään "4% jatkuva ylikulutus" teoriaa). Uskoisin että se jatkuvuus pitää paikkansa kun 3 litran aikana menee 3 desiä yli ja yhden litran aikana vain 2. Jostainhan sen ylimääräisen desin on tultava?

Tai sitten se vain vaihtelee niin paljon. Enpä ylläty siitäkään, koska luvut oli tällä kertaa ihan erilaiset kuin viime kerralla. Eilenhän laskit 2,78 vettä ja se näkyi mittarissa 3,4:nä. Tänään laskit 3 litraa ja näkyi 3,3:na. No parempi se näin päin on mutta ei siitä kuitenkaan voi olla varma, etteikö se joskus ottaisi toisinkin päin joten kanntaa varmaan pyytää joku korjaamaa se

 

Pitää soitella laitokselle ja kysellä. Pitää vain olla satavarma tämän kanssa, vesilaitos näyttää laskuttavan noin 60€ turhasta mittarin tarkastuksesta

Toimitusehdoissa lukee mittarivirheestä näin:

Mittaustarkkuuteen sovelletaan turvatekniikan keskuksen tai muun viranomaisen, jolle asia säädösten mukaan kulloinkin kuuluu, antamia määräyksiä. Vesimittarin katsotaan mittaavan oikein, jos tarkistuksessa todettu virhenäyttämä on pienempi kuin ± 5 % kuormituksen ollessa likimain nimellisvirtaaman suuruinen, ellei viranomaisten määräyksistä muuta johdu.

Onko tuo nimellisvirtaama se minkä voi saada heti mittarin jälkeen valutettua ulos?
Eli sen testaus ei kotikonstein helposti onnistukkaan.

 

Eikös nuo vesimittarit pyöri aina samaan suuntaan vaikka veden kulkusuunta vaihtuisi?
Jos oikein kovasti muistelen, niin edellisessä rivitalokämpässä jakotukki oli meillä ja aina kun joku laski vettä niin meidänkin vesimittari pyörähteli, koska mittarillemme ei ollut asennettu takaiskuventtiiliä.
Voinpa kyllä olla väärässäkin.

 

Näyttö: HP ZR24W
Näyttis: AMD HD6970
Resoluutio: 1920x1200

Nyt kytketty DVI:llä. Saavuttaako DisplayPortilla muita etuja kuin sirommat liitimet? Näytön mukana tullut DP-kaapeli ei tietenkään pelaa näyttiksen pienempään Mini-DP liittimeen ilman adapterin / uuden kaapelin hankintaa.