Ja ne kuplat siis sisältävät nimenomaan ilokaasua, jos ilokaasua on käytetty. Jos litran vetoiseen astiaan on kaadettu litra kermaa ja sitten päästetään esim. 16 g ilokaasua sekaan, niin varsinaista huoneilmaa astiassa ei silloin ole lainkaan. Ehkä jokin diffuusorimetodi sujauttaa ulos pursuavan materiaalin sekaan myös huoneilmaakin, mutta en kylläkään näe niissä sifonivekottimissa mitään sivuvirtauskanavia, joista huoneilma imeytyisi mukaan ilokaasun+kerman sekaan. Sauvasekoittimen ehkä ostan kokeeksi, huonolaatuisen lelun saa muutamalla eurolla, 30 eurolla saa keskilaatuisia. 150 euron laatuvehkeet eivät kiinnosta.
Osta kuntopyörä. Halvimmat ja huonoimmat ei maksa kuin satasen. Ei ne huonotkaan hajoa, jos hiljaa polkee. Jos kuntoa yrittää kohottaa niin paskaksi menee hetkessä. Energiaa kuluu sellaisella hitaalla poljennallakin ja kun sitä jaksaa tehdä sen hitauden takia niin pitkään, niin voipi olla että laihtuisit jopa talvella ilman mitään dieettejäkin. Samalla voisit katsella telkkaria. Mikään ei ole niin inhottavaa kuin pakkasessa urheileminen.
Kunhan on terästä pallovatkain, ei muovia...ja kaikkiin sauvasekoittimiin sellaista ei saa kiinni. Muistelen muuten joskus käyttäneenikin kahvasta pyöritettävää pallovatkainta, saisikohan sellaisia vielä jostakin?
Tietenkin. Huoneilmaa ei paljoa niihin sifonkeihin tosiaan jää. Viittasin tavalliseen mekaaniseen kermanvispaukseen. Se kyllä minua aavistuksen kiehtoo pääseekö se typpioksiduuli karkaamaan nopeammin vaahdosta ja mitä siitä sitten seuraa. Onko esimerkiksi vaahto nopeammin hajoavaa vaikka olisikin aluksi kuohkeampaa? Vai korvautuuko kaasu vain pikkuhiljaa ilmalla vaahdon rakenteen samalla aavistuksen kärsiessä. Tavallinen sauvasekoitin löytyy hyllystä. Philipsin muovinen halpa kiinteäteräinen. Ajaa asiansa, mutta on sinänsä aika onneton, eikä sovellu kerman vispaukseen. Majoneesin sillä kyllä saa tehtyä. Kenwoodin sähkövatkain toimiikin sitten vispilöillä varustettuna kerman kanssa hyvin. Kaikkista kovinta kyytiä kerma saa Kenwoodin isossa yleiskoneessa, jossa iso pallovispilä miltei hipoo kulhon pohjaa ja kierroksissa löytyy. Harvoin tosin tulee niin paljoa vispaustarvetta, että viitsisi käyttää.
Tuollainen perussauvasekoitin pallovatkaimella varustettuna on varmasti ihan tarpeeksi nopea tapa vaahdottaa kerma. Huomiota kannattaa myös kiinnittää astiaan missä kerman vatkaa, astian olisi hyvä olla kapea ja korkea, kuitenkin sellainen mihin vatkain sopii hyvin sisälle eikä turhaan raavi reunoja. Esim. tämän tyylinen: Ja kerma tosiaan kylmää, ja jos astiakin on metallinen niin astiakin voi ihan hyvin olla viileä, en tiedä auttaako tämä todellisuudessa kuinka paljon, mutta työpaikalla on monesti kiireessä tullut kermavaahdot tehtyä ja tällä konstilla olen huomannut sen syntyvän todella nopeasti. OT: Itselläkin on tässä karppaus menossa(en tiedä miksi karppaukseksi sitä kutsuisi, kun se on ketokarpin ja alakarpin välimaastosta), ja kermaa ja voita menee ihan hyvällä tahdilla. Lidlistä on tullut kerma ostettua ja sen kyytipojaksi turkkilaista jogurttia. Näitten sekaan marjoja pakkasesta ja hyvä karppijälkkäri on valmis. Tosin Atkinsin-dieetin alkuvaiheessa tämäkin on jo liian hiilaripitoinen. Mutta induktio-vaiheen jälkeen luulisi sopivan oikein hyvin, kunhan tekee maltillisen kokoisia annoksia. Kätevä linkki mistä tarkastella ruoka-aineiden koostumuksia: Ruokakulma
Joka ikinen päivä kermaa nykyään käytän. Ostan ylihuomenna Liiteristä 13 eurolla monitoimileikkurin, jolla kyennee vatkaamaan kermaakin vaahdoksi. Jos ei kykene, voihan sillä sitten ainakin pilkkoa rehuja. Mutta pääasiassa kermalle sen aion alistaa. Ei ole tiskokonetta, jolla saisi sipulin/kalan hajua pois tuotteesta, joten eri koneet pitää olla eri käyttöön. Halpoja onneksi ovat, joten jos kone toimii, voin ostaa lisää niitä. Kesällä kun saan rahaa kerättyä tarpeeksi, rupean ilokaasuttamaan vaahtoja, se on päivittäiskäytössä nopein ja vaahdosta tulee vakiolaatuista. Siis ostan rekkalastillisen ilokaasua ja pari laitetta. Toisessa pidän aina maustettua vaahtoa ja toisessa maustamatonta neutraalia. Ilman tiskikonetta kun eivät makumolekyylit mistään pinnasta irti lähde; jokainen makuryhmä tarvitsee aina omat astiansa. Liitteenä kuva nykyratkaisusta, jolla ei jaksa vaahdoksi asti vispata, menisi ainakin 20...30 minuuttia aikaa, joten sotken nopeasti proteiinipulverin veteen, sitten lisään kermaa sekaan ja sekoitan tasaiseksi. Pidän lasiastiaa ja sekoituskonetta käsissä, että voi kaapia lasin reunoja ja hillitä roiskumista. En siis käytä kuvan pylväsporatelinettä kuin lepotilapidikkeenä. Miniporassa on portaaton nopeudensäädin, se on todella tarpeellinen. .
Oletko harkinnut vaikkapa tehokkaamman muotoista vispilää tuohon? Tuo 20min aika on aivan käsittämättömän huono saavutus. Tupperwaren kermavaahtoshakerilla kestään noin 2min tehdä kermavaahtoa purkillisesta kermaa. Käsin ravistelemalla. Tuossa vaiheessa siis kerma on niin jäykkää ettei se enää liiku juurikaan ravistelemalla, josta myöskin kätevästi tietää että vaahto on valmis. Tällä ei siis voi vahingossa tehdä voita, kuten sähkövatkaimella. Kyseessä on siis suunnilleen proteiinishakerin näköinen korkeahko muovipönttö, jossa on sellainen neljälapainen muovinen propelli vapaasti kannen ja kupin yläreunan sauman välissä. Laite on kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin kätevä, tehokas ja nopea.
Tämmöinenkös TupperinVaara on kyseessä: http://www.google.fi/images?hl=fi&q=Tupperware+quick+shake http://www.tupperware.fi/xchg/nordics/hs.xsl/638.html?rdeLocaleAttr=fi Kiinnostaisi ymmärtää onko tuo viisisakarainen "potkuri" vastuussa vaahtoutumisesta, ja pyöriikö se jotenkin. Nimittäin maitopurkkia olen käyttänyt sekoittimena, rasvaton maito ja proteiinipulveri vaahtoutuu kätevästi, ilman mitään potkureitakin. Nyt dieetillä en maitoa käytä, eikä ole maitopurkkeja sekoitusastioiksi. Pulma kookkaiden sekoitusastioiden käytössä lienee se, että pienet kermamäärät eivät sekoitu, ne vain jäävät purkin laidoille jumiin kalvoksi. Käytän päivässä kermaa (nyt 1500 kcal dieetin aikana) vain 70 grammaa lihapäivisin ja 170 grammaa kalapäivisin. Josta tulikin mieleen uusi pulma kesää ajatellen: millä ilveellä punnitsen ilokaasukermavaahtoa? Valmiin pursuavan vaahdon tarkka annosteleminen lienee vaikeaa, ulos sifonista tupsahtaa helposti liikaa. Nestekermaa voi annostella tipan tarkkuudella jos haluaa, yhden gramman tarkkuutta itse käytän. Tappelen tuon pulman kanssa vasta sitten kun se aika koittaa. .
Juuri tuollainen. Pöntön suulla on levennys, johon propelli asetetaan. Kannessa on vastaava kavennus ja propelli jää näiden väliin, pystyen kuitenkin pyörimään vapaasti akselinsa ympäri. Propellin muotoilun vuoksi se siis mitä ilmeisemmin myös pyörii jonkin verran kerman siihen osuessa. Ainakin tämä propelli tehostaa sekoittumista merkittävästi verrattuna pelkkään purkin heilutteluun, silläkin menetelmällä on kermaa joskus vatkattu. Yhden desilitran verran kermaa voi ainakin vaahdottaa kerralla tehokkaasti ja tasalaatuisesti. Pienemmistä määristä ei ole kokemusta. Kannun kupeessa on mitta-asteikko puolen desilitran välein.
Testasin juuri vaahdon tekemistä Liiterin 13 euron 260 watin Mini Chopper -koneella. Ensin pesin osat moottoria hyödyntäen kuuman veden ja tiskiaineen kanssa vaahtoa tehden. Huuhtelin kylmällä vedellä vaahdot pois. Seuraavaksi kuumalla vedellä vaahdottaen, ja koska vaahtoa ei nyt syntynyt, huuhteluvesi oli puhdasta. Kuivasin osat ja panin pakastimeen viilenemään. 168 g 38% Liiterin vispikermaa kaadoin kaukaloon. Kansi kiinni ja runsaan minuutin verran koneen käyttöä vakionopeudella / turbonopeudella. Sitten 40 g FAST HERA80 Mansikka -proteiinipulveria kulhoon, perään 50 g vettä. Sekoitusta uudelleen, vajaa minuutti sekalaisin nopeuksin. Ja kappas kappas, lopputuote oli kiinteää mansikkaproteiinivaahtoa. Lusikoin vaahdon suoraan koneen kaukalosta. Nostin sitten vispiläosan ylös kaukalosta ja nuolin sen. Lusikoin kulhon pohjalta loput vaahdot. Sitten vielä sormella kaavin kulhon reunoista vaahtoa nuoltavaksi. Nyt olisi käyttöä koiran pitkälle kielelle, koska kulhon pohjalle jäi vielä muutama pisara herkullista nuoltavaa, johon ei pääse käsiksi. Maku oli niin pirullisen hyvä, että vaahtoa söisi kunnes kuolisi ähkyyn. Harmi kun on tämä 1500 kcal dieetti päällä, enempää ei namumömmöä saa tänään mussuttaa. Huomista vaahtosessiota odottelen kieli pitkällä. Kokeilen silloin vaihteeksi ensin vaahdottaa proteiinin ja veden, perään kermat kaataa ja vaahdottaa kokonaisuuden. Pulverin vispaamisesta tulikin mieleeni, että kermasifoni ei olekaan minulle lopullinen ratkaisu, koska aina sekoitan proteiinipulveria kermaan/vaahtoon, ja sifonimenetelmästä puuttuu pulverin sekoituskyky, eli jokin erillinen sekoituskone joka tapauksessa pitää olla. Sen verran hyvä kone tämä on (siis paskaa laatua tietysti, hajoaa varmaan 6 kuukaudessa) tähän nimenomaiseen tehtävään, että taidan ostaa lisää koneita varastoon. Hinta on niin naurettavan halpa. Kun moottori joskus hajoaa, jääpähän kulho hyötykäyttöön. Kulhoja ja kansia olisi hyvä olla ylimääräisiä. .
Nyt on kertynyt kokemuksia mainitsemani halpasekoittimen kyvyistä kerman vaahdotuksen jalossa taiteenlajissa. Listaan muutamia oleellisia oppisääntöjä: Kone ei osaa vatkata alle 100 g kermaerää. 150 grammaa kannattaa kerrallaan vaahdottaa. Astia+vatkainosat eivät saa olla kylmiä, esim. pakastimessa maanneita, koska kondensaatio tai muu outo tekijä huonontaa vaahtoutumista. Huonelämpöiset koneenosat kelpaavat. Ei saa vatkata liian suurella teholla eli TurboMoodilla. Vakioteho toimii ihan hyvin. Turboa voi hetkittäin käyttää jos vaahtoa ei meinaa syntyä. Oma reseptini ja toimintaohjeeni, joka toimii erinomaisesti, kunhan muistaa mitä yllä juuri listasin: Mittaa/punnitse/sijoita jo etukäteen proteiinipulveri ja sokeri omiin kaatokippoihinsa, koska kerman tullessa mukaan kuvioon, ei saa hukata sekuntiakaan hukkaan. Valuta vesihanalla vesi kylmäksi ja pidä 25 ml mittakauha lähellä odottamassa kylmän veden käyttöä. 150 g jääkaappikylmää kermaa kaadetaan koneen kaukaloon (kaukalo seisoo keittiövaa'an mittatasolla, vaaka nollattuna hetki ennen kerman kaatamista). Kaukalon kansi kiinni, moottoriosa paikalleen ja sekoitellaan vakioteholla jonkun aikaa, 20...30 sekuntia vaikkapa. 4 g eli 5 ml vaniljasokeria (tai jopa pölysokeria) ripotellaan kerman päälle. Sokeri tekee vaahdosta kiinteämpää ja kestävämpää. Jatketaan sekoittamista joitakin sekunteja, kunnes kerma alkaa kiinteytyä. 37 g heraproteiinipulveria ripotellaan kaukaloon kermojen päälle, kattavaksi kerrokseksi. FAST HERA80 Mansikka -pulveria minun tapauksessani. 25 g eli 25 ml hanakylmää vettä ripotellaan pulverikerroksen pinnalle sinne tänne, että pulveri imisi veden itseensä. Sekoitetaan vakioteholla kymmenisen sekuntia tai tarvittaessa enemmänkin. Ellei meinaa vaahtoutua, Turbolla voi yrittää spurttailla hetkittäin jos vakioteho ei tepsi. Vakioteho on siitä hyvä, että moottorin kierrosluku alkaa alentua sitä mukaa kun vaahto kiinteytyy. Kone lähes "hyytyy" ja silloin tietää vaahdon olevan valmista. Koneen käyttöaikaa kertyy arviolta runsas minuutti. Pitää joskus tarkemmin ottaa aikaa jokaisen vaiheen kestosta. Mutta ei siis saa jyystää useita minuutteja. Joku asia on mennyt pieleen jos kerma ei vaahtoudu noin minutissa kertomillani työohjeilla ja kemikaaleilla. Veden määrä on KRIITTINEN tekijä. Pulveriin nähden 67% vesimäärä on toiminut luotettavimmin, vaahdosta tulee laadukas, tasalaatuinen ja jämäkkä. Kun vettä on 100% eli sama massa kuin pulveria, vaahto jää pehmeämmäksi ja voi olla, ettei vaahtoudu lainkaan. Kun vettä on 120% tai enemmän, vaahto voi olla vetelää ja lopputuote muuttuu pahimmillaan aivan nestemäiseksi juomaksi. Kun vettä on ALLE 67%, epäonnistumisen riski alkaa taas kasvaa. Tulee klimppistä tavaraa ja lopulta viilimäistä venyvää liisteriä. Ilman mitään vettä syntyy koominen katastrofi: kiinteä aineklimppi noin sekunnissa! Pulveri ei sekoitu pelkkään kermaan. Ellei kermaa ole todella runsaasti eli pulveria vähän. Proteiinipulverin määrä on myöskin herkästi lopputulosta pilaava tekijä. Pitää itse etsiä oikea seossuhde oman maun ja proteiinitarpeen mukaan, ja proteiinimerkkikin tietysti vaikuttaa asiaan. Ja täytyy ylläpitää vaahdon koostumus hyvänä. Paras tulos toistaiseksi on syntynyt kun kermaa on 4-kertainen määrä pulveriin nähden. 4,2-kertainen myös toimii, mutta 4-kertainen on helppo muistaa ulkoa. Kun pulveria panee liikaa, kerman maku alkaa vähentyä ja lopputuloksesta tulee helposti liimamaista tahnaa (tai vettä lisäämällä litkua nestettä). Joka tapauksessa vaahtomaisuus heikkenee sitä mukaa kun vieraita "vaahtoa tuhoavia" aineita lisäillään. Kun pulveria panee liian vähän, tuote alkaa lopulta maistua pelkältä kermavaahdolta, eikä elimistö saa tarvitsemaansa proteiinimäärää. Toisaalta vaahto onnistuu sitä varmemmmin, mitä vähemmän siihen sekoitetaan vieraita kemikaaleja (lukuunottamatta sokeria, joka siis parantaa vaahdon laatua). Kerman laatu on myöskin oleellinen. Jos kerma seisoo avatussa purkissaan pitkään jääkaapissa, se ei vaahtoudu kunnolla. Kannattaa käyttää koko purkki yhdellä kerralla (2 dl purkki) tai kolmella kerralla (5 dl purkki). 38 % rasvaa sisältävällä Liiterin punapurkkisella kermalla nämä viikon kestäneet testit olen tehnyt. Ilmeisesti vaahto onnistuu sitä paremmin mitä rasvaisempaa kerma on. 1200 kcal dieetti on nyt päällä. Alennan jatkuvasti kalorimäärää. Laihdun nyt 400 g vuorokaudessa. .
Hehheh... Katsoin ensin, että nooh suklaamoussehan on hyvää ja mitä haittaa pienestä herkuttelusta sillointällöin on? Ainakin jos ei ole dietillä. Voin kyllä myöntää joskus itsekkin moisella herkuttelevani. Tosin meinasi jo tulla mieleen, että mitenkähän ko. tuote varsinaisesti liittyi itse aiheeseen... Sitten katse kiinnittyi taustalla komeilevaan, ilmeisesti moussen sekoitukseen käytettyyn laitteeseen, joka taisikin olla se pointti tässä... :hitme: