Miksi kaikki "jatkuvajuoniset" tv-sarjat saavat kirvestä?

No joo, hieman raflaava otsikko, mutta on se nyt kumma kun parin viime vuoden aikana kovin moni tämmöinen sarja, joka ei ole "case of the week" tyyppiä kuten kaiken maailman CSI:t ja NCIS:sit ja mitä näitä nyt vielä onkaan, tunnutaan lopetettavan heti alkuunsa. Flashforward, Rubicon, Heroes, The Event, SGU, yms. yms. tuleeko lisää mieleen?

Itseäni tämä harmittaa, sillä itse en pidä lainkaan näistä CSI-tyyppisistä ohjelmista, joissa nyt kärjistetysti on joka viikko uusi tapaus ja lähdetään puhtaalta pöydältä liikkeelle. Pidän pitkistä juonikuvioista, ja viittauksista vanhoihin jaksoihin ja tapahtumiin.

Miksi näin sitten on? Ovatko nämä amerikkalaisyleisölle liian haasteellisia sarjoja seurata? Helpompi laittaa vain aivot nollille ja seurata kuinka Horatio asettaa aurinkolaseja silmille?

 

Tällaiset stand-alone jaksojuonilla varustetut sarjat saavat varmasti paljon enemmän satunnaiskatselijoita, joiden mukana mainostuloja.

Onhan se harmi että raha sanelee ja varsinkin pienemmälle katsojaryhmälle suunnatut laadukkaatkin sarjat saavat kirveestä.


Rip. Deadwood, Firefly, Dollhouse, Jeremiah, Pushing Daisies.

 

Katsojat menee pitkälti vanhojen tottumusten mukaan, niin jenkkilässä kuin täälläki. Tuttu nimi tv-oppaassa ja sitä seurataan.

Ja tv-maailma on kokenu ison mullistuksen viimisen kymmenen-viiden vuoden aikana, ja mullistus jatkuu. Katsojaluvut pienenee, katsojalukujen mittausmenetelmät ei pysy muutoksen perässä, koska putkista koostuva internetti on tullu tilalle.

Suomessa seurataan jenkkien esimerkkiä, sarjat jotka pärjää siellä saa isot puffit täällä ja parhaat paikat primetimessä (vahva yleistys, mutta silti).

Yllättäen kapitalismi tulee apuun. Kun mainostulot jakautuu sinne ja tänne tuhansille kanaville ja nettiin katsojien perässä, maksulliset kanavat voi melko luottavaisena tehdä mitä haluavat, kunhan se jokin on tarpeeksi laadukasta jotta katsojat maksaa.

Maksukanavat menee katsojien ehdoilla, ilmaiskanavat mainostajien ja mittaritutkimusten ja ikääntyvän kansan ehdoilla.

 

Koska ne on niin surkeita? Ei katsojat ole aina väärässä. Ok Lostia katsottiin kun jäätiin koukkuun ja oli pakko tietää loppu, mutta FlushForward, Heroes, (uusi) V ym. on olleet sellaista tuotettua roskaa että eihän noita katso erkkikään, mieluummin vaikka sitten jakson CSI:tä ja jos ei iske niin no big deal ainakaan katsojaa ei huijata jatkuvalla sitouttamisella.

Eräänlainen noidankehä tuo rahastus katsojaluvuillakin on. Itse äänestän silmilläni ja jätän kaiken maailman roskat katsomatta. Pakohan oli hyvä esimerkki onnistuneesta ja modernista jatkuvajuonisesta sarjasta. Ehkä niitä ei kannattaisi suunnitellakaan kestävän sen 7 kautta jos lopputuloksena saadaan joko älytön kasa täytejaksoja tai koko homman loppuminen seinään käsikirjoittajien sekoillessa ideoidensa kanssa...

 

Tai Paon tapauksessa: ehkä ei kannattaisi suunnitella tekeleestä alunperin sellaista lyhyttä minisarjaa, kun tuotantoyhtiö haluaa sitä kuitenkin väkisillä venyttää ja vanuttaa ja käsikirjoittajat vetelevät sen seurauksena hatusta mitä ihmeellisimpiä täytejaksoja ja älyttömiä juonikuvioita

 

Jatkuvajuoniset sarjat vaatii enemmän sitoutumista ja ennen pitkää niiden taso laskee. Skippaan suosiolla kaikki pitkään kestävät jatkuvajuoniset sarjat. Ja yksikin syy on se, että jatkuvajuoninen sarja alkaa vain kerran. On vaikea houkutella uusia katsojia lauseella "Kolmannen tuotantokauden uudet jaksot alkavat!"

Parhaillaan katselen Kings-sarjaa. Se on se laatu eikä määrä.

 

Parempi vain että sarjat saa kirveestä kun ne vielä ovat siedettäviä. Sarjat joita jatketaan liian pitkään saavat usein kärsiä kaikenmaailman älyttömistä ja väkisin keksityistä juonenkäänteistä.

 

Se on ikävä jos saavat kirvestä, koska itse pidän laadukkaita jatkuvajuonisia tv-sarjoja parempana viihteenä kuin leffoja. Onneksi joitain hyviä pyörii edelleen - esim. Game of Thrones, True Blood, Breaking Bad ja Entourage. On moni saatu "päätökseenkin": The Wire, Six Feet Under, Oz, Battlestar Galactica, Sopranos, Shield, The Tudors... mitänäitä nyt on.

 

Melko usein parhaat sarjat ovat sellaisia, jotka on käsikirjoitettu alusta loppuun ennen kuvausten aloittamista. Väkisinväännetyt jatkokaudet eivät yleensä pääse ensimmäisen tuotantokauden tasolle.

 

Silläkin uhalla, että tästä alkaa virtuaalimeteli, niin Sopranosin 6. kauden 1. puolisko junnasi omaan makuun aika pahasti, mutta onneksi sarja päätettiin sitten jälkimmäisellä puoliskolla tyylikkäästi. Sen sijaan The Shieldin viimeinen kausi oli melkoinen pettymys - niin väkinäistä, ettei mitään rajaa, eikä juonessa järjen häivää.

Spoilaus, jos katsoo 'nelosen tahtiin':

Spoiler

Mackeyn bail-out lopussa oli masentavan huono.

 

Voiko nyt hirveästi lokeroida? Varmasti jonkinlaisia eroja on eurooppalaiseen makuun, mutta katsopa mitkä sarjat ovat keikkuneet tai keikkuvat Finnpanelin katsojatilastojen kärjessä.

 

Niin no 3. tuotantokausi oli kieltämättä vähän kuin yksi venytetty täytejakso. Näin hieman karrikoidusti. Mutta et ehkä huomannut pointtia, eli onhan se nyt ääliömäistä luvata katsojille eli faneille 7 kautta kun saadaan vain yksi, paljon parempi alkaa tehdä minisarjaa ja katsoja saakin paljon enemmän (mikäli ei halua niin ei ole pakko katsoa lisää, vaikkei toimikaan dvdplazan katsojilla).

 

Spoiler

Ite taas pidin loistavana (olkootkin epärealistinen) loppuna.

 

Väärä mielipide ;-)
Yleinen käsitys on, että Hill Street Blues, Twin Peaks, The Wire, Sopranos ja Mad Men ovat sarjojen parhaimmistoa. Omasta mielestäni ne ovat parasta mitä on tehty. Yksikään näistä sarjoista ei ole kirjoitettu alusta loppuun ennen kuvausten alkua.

 

Antamasi esimerkit ovat sellaisia sarjoja joilla ei ole selkeää tarinallista loppua. Toisin sanoen niiden tarkoituksena ei ole ollut kertoa tarinaa jonka loppu on tiedossa ennen ensimmäisen jakson lähettämistä. Babylon 5 taitaa olla ainoita ellei ainoa jonka loppu ja koko tarinan pääpiirteet ovat olleet tekijän tiedossa alusta asti. Harvemmin hyvissä sarjoissa on tarina niin tärkeässä osassa. Nykyisin tuntuu että moni epäonnistuvista (etenkin scifihtävistä) sarjoista tekee kaiken tarinan ehdoilla ja hahmovetoinen kerronta jää taka-alalle.

Eli nykyinen hahmovetoinen reset-nappulaton tv-viihde on huippulaadukasta ja on velkaa esim. Hill Street Bluesille ja muille esikuville.

Avauspostauksen sarjoista laadukkaita oli mielestäni ainoastaan Rubicon ja varauksin SGU.

 

Harvemmassa on tosiaan sarjat, jotka olisi suunniteltu noin pitkälle, saatika sitten ihan loppuun saakka ennen kuin yhtään jaksoa on kuvattu. Babylon 5:ttä lähelle näistä nykysarjoista pääsee tässä mielessä Lost, joka sekin ihan samalla tavalla nojasi nimenomaan siihen tarkoitukseen kertoa yksi iso tarina, joka oli sekin suunniteltu aika pitkälle, alunperinkin n. 5 kauden mittaiseksi sarjaksi jolla on alku, keskikohta ja loppu. Tietty moni pieni asia matkan varrella muuttuu, tavalla tai toisella (näyttelijänvaihdokset ym.)

Sitäkin voi toki hyvällä syyllä kysyä, että kannattaako mitään nyt hiki hatussa suunnitella viiden kauden ja yli sadan jakson edestä, kun menestymiselle ei ole mitään takeita. Pääpiirteet ja oleelliset kohdat juonessa nyt kuitenkin olisi hyvä olla olemassa, mikäli sarjan perusluonne niin vaatii.

 

Joss Whedon oli suunnitellut Dollhouselle viisituotantokautisen tarina-arkin heti alusta. Mutta sarja sai kirveestä kakkoskauden jälkeen, joten siinä kävi juuri niin että turhaa työtä teki. Onneksi FOX tosin antoi tälläkertaa edes sen kakkoskauden, niin Joss ehti paketoida sarjan tyydyttävällä tavalla ja nopeasta etenemistahdista huolimatta (tai juuri sen ansiosta?) Dollhousen kakkoskauden loppupuolisko oli viimevuosikymmenen parasta telkkariscifiä BSG-remaken, Fireflyn ja Jeremiahin ohella.

 

Dollhouse tosiaan oli etukäteen suunniteltu. Voipi olla että loistava (shiny!) Fireflykin oli Whedonin päässä tai muistiinpanoissa loppuun saatettu.

Lostista sen sijaan olen melko varma ettei loppu ole etukäteen ollut tiedossa. Kenties tasolla "joo pääsevät pois saarelta" Stoori on kasattu kausi kerrallaan, se näkyy melko selvästi.

 

Tämä on varmasti noin. Toisaalta kertoivat jo pian että loppu oli selvillä ja se arvattiin forumeilla myös jo alussa mutta kuitenkin kielsivät! Ilmeisesti sillä logiikalla että kun valheessa on osa totta se ei ole vale koska kyseessä oli vain osa lopusta...:hitme:

 

Ja jakso kerrallaan. Kyllähän niitä juttuja kiskottiin kuin jäniksiä hatusta. Esimerkiksi se savuhirviö muutti luonnettaan matkalla, mitä ne kuiskaukset siellä metsässä oli, Walt.. *huokaus*

Ja "Every question will be answered" my ass.