Ääärrh. Kyseessä ei mielestäni ole ihan tavallinen maalenkkihurina, joten pistän postaten uuden aiheen: Olen jo saanut ison liudan onnistumisen elämyksiä pultatessani huoneen nurkkiin 2x Genelecin 6010A:ta sekä 2x 8030A:ta. Keskikanavana on myös 8030A, mutta sitä ei tarttenut pultata seinään. Joka skobelta vedin siististi katon rajan kanavassa sähköt ja RCA-kaapelit. Signaalikaapeleina käytin (yep yep) mustaa perus-diodilakua ilman sen suurempia häiriösuojauksia. 6010A:ssahan on suoraan pelkkä RCA-tulo, 8030A:ihin laitoin RCA-XLR-muuntimet. Sähkönsä kaikki skobet saavat yhdestä pisteestä, samasta tökkelistä kuin muut AV-laitteet. Sähkö kulkee samoissa kanavissa rinnan signaalipiuhan kanssa. Skobet ovat soineet jo muutaman päivän kytkettynä suoraan tietokoneen (USB-liitäntäiseen Behringer U-Control) äänikorttiin. Hyvin soivat ja mitään ylimääräisiä häiriöitä tai surinoita ei ole missään kanavassa. Murheet alkoivat siitä, kun uutena hankittu Yamahan RX-V667 viritinvahvistin tuli taloon. Kytkin kaikki Genelecit sen pre-out lähtöihin. Yamahassa ei (tässä tapauksessa, muiden vikapaikkojen poissulkemiseksi) ole kiinni mitään muuta kuin 5xRCA (Genelecit) ja virtapiuha. No, mitäs mitäs! Kun kaikki laitteet kytkee päälle, ei kuulu mitään ylimääräisiä surinoita. Kun Yamaha ei toista "mitään" (on valittuna digitaalinen AV-tulo, jossa ei äänilähdettä tai analoginen AV-tulo jossa äänenvoimakkuus on väännetty nollille tai aktiivinen äänitulo, mutta MUTE valittuna) ei kuulu mitään ylimääräisiä surinoita. Mutta heti kun Yamahasta valitsee minkä tahansa äänilähteen (analoginen tulo, radio, tms) ja ruuvaa volyymiä nollilta -80 desibeliin kaikuu jokaisesta seinäasennetusta Genelecistä ilmaan varsin häiritsevä (lue: pitkän päälle kestämätön) surina. Surinan voimakkuus ei tästä enää muutu volyymipotikan käännön myötä. Häiriö ilmenee vain seinäasennettuissa kaiuttimissa (niissä, joille menee ohut RCA-laku monta metriä samassa johtokanavassa rinnan 230v syötön kanssa) sillä surina keskikaiuttimesta (johon menee vähän paremmin suojattu RCA irrallaan 230v-johdosta) on hyvin vaimeaa: ei häiritsevää. Lisäksi, kun vedin yhdelle seinäkajarille "ilmojen halki" suojatun RCA-kaapelin, vaimeni surina merkityksettömäksi (muttei kadonnut ihan kokonaan). Olen kokeillut maadottaa Yamahan rungon verkkosähkön maahan mutta tällä ei ollut häiriöön mitään vaikutusta. Noniin, kourut auki ja RCA-kaapelit uusiksi? Joo, varmaankin näin mutta en pysty orientoitumaan tähän urakkaan ennen kuin ymmärrän tarkemmin mitä tässä tapahtuu? - miten on mahdollista että tuo (kohtuullisen hyvälaatuinen) Yamaha aiheuttaa tässä ongelmia, vaikka PC:n halpa USB-äänikortti tuottaa samoja piuhoja pitkin täysin virheetöntä ääntä? - onko tapaa "kikkailla" Yamahan signaaliolosuhteet samanlaisiksi kuin USB-äänikortilla jottei tarttisi uusia piuhoja? Piuhojen uusimisessa on se ongelma, että käyttämäni johtokouru ei oikein tahdo sulattaa paksuja "hifi" RCA-kaapeleita tarvittavaa määrää. Voisiko kikkana olla esim. katkoa signaalimaata jommasta kummasta päästä, lisätä galvaaninen maaerotin tms? Kyseessä on siis tavallinen, erikseen suojaamaton diodikaapeli, joka kytketty RCA-liittimellä keskikarvaltaan signaalinapaan ja vaippa RCA:n runkoon. XLR:n päässä kytkentä on Genelecin ohjeen mukainen, ja sama surinaongelma on myös noissa 6010A-kaiuttimissa, joissa siis pelkkä RCA-tulo. Ja jos oikeasti päädyn uusimaan nuo kaikki signaalikaapelit, kenellä vinkkiä riittävän hyvälaatuisesta, mahdollisimman ohuesta ja metritavarana myytävästä signaalikaapelista? Ajatukset tervetulleita, kiitos!
Virtajohdon ympärillä on sähkömagneettinen kenttä, joka vaimenee nopeasti etäisyyden mukaan. Lähellä kulkevaan signaalijohtoon voi indusoitua häiriö. Toinen mahdollisuus häiriöiden synnylle on vahvistimen virtalähteessä syntyvä parasiittinen kapasitanssi, mutta testiesi perusteellä pelkästään tästä ei ole kyse. Kyseessä voi kuitenkin olla yhteisvaikutus. Ehkä suuremmassa virtalähteessä on enemmän parasiittistä kapasitanssia? Oletko kokeillut käännellä virtapistokkeita eri päin? Kuullostaa ehkä hullulta, mutta toisessa asennossa häiriö voi olla pienempi. Etene pistoke kerrallaan ja jätä se asentoon missä häiriö on pienin. Käy kaikki pistokkeet läpi kahteen kertaan. Signaali- ja virtajohdot kuuluvat mielestäni eri kouruihin. Galvaaninen erotin voi vähentää parasiittisen kapasitanssin vaikutusta. Kaapeleiden väliseen häiriöön se ei auta balansoimattoman kaapelin kanssa. Kävisikö Belden 1505F? Kannattaa katsoa muutakin Beldenin valikoimista sekä Mogami ja Tasker. Etenkin Teflon-vaippaiset ovat ohuita ja taipuisia, mutta kalliita ja vaikeita saada metritavarana. Edullisemmistä on Cordial hyvä. Genelecillä on Klotzin HD01P08Z-hybridikaapelia 50 m keloissa. Siinä kulkee virta- ja signaalijohdot rinnan. Häiriösuojauksen riittävyydestä minulla ei ole omia kokemuksia, mutta kaipa Genelec on sen testannut ja hyväksi havainnut.
Muistelen HIFI-lehden, Hifimaailma-lehden tms. testeissä joskus mainitun, että jotkut AV-(viritin)vahvistimet heilläkin pörisivät niillä samoilla johdotuksilla ja sähköillä, joilla ne toiset eivät pitäneet mitään ylimääräistä ääntä. Pöriseviä merkkejä en enää muista. Ja passivikaiuttimet varmaankin olivat.
Tästäkään (tai muusta vielä kokeillusta) ei harmi kyllä ollut mitään apua. Ja onhan nuo "peruslakut" aika kuraa, sillä vielä johdot kouruista ulos revittyinä, ilmassa roikkuvina, aiheuttivat pientä surinaa skobeissa. Helppoa olla samaa mieltä, mutta tästä asennustekniikasta aiheutuisi meidän taloudessamme kohtuuton hellasärö Eli ratkaisu oli 40 metriä Taskerin C114:sta (2x0,25mm2) ja uudet liittimet. Tein 8030A:lle Genelecin ohjeen mukaiset balansoidut piuhat ja pikku-Geneille balansoimattomat. _Kaikki_ hurinat katosivat sen sileän tien. Ei pienintäkään sirinää vaikka signaalikaapelit ovat edelleen samoissa kouruissa käyttöjännitteen kanssa. Vähän ahdasta teki Clas Ohlsonin "kulmalistoissa" mutta justiinsa mahtui. Kiitos vinkeistä, case closed!
Tarkoitatko parasiittista kapasitanssia muuntajan ensin ja toision välillä sekä tasasuuntaimien yli, jotka vuotavat verkkohäröjä käyttöjännitteeseen? Isommassa virtalähteessä on usein suotokapasitanssia enemmän, joka päästää verkkohäröt suojamaahan ja tasaa rippelit paremmin. Suuremmalla virtalähteellä, jossa on enemmän suotoa ja siten vähemmän rippeliä, pitäisi siis hurista vähemmän, olettaen, että suurempi virtalähde ei pääse vuotamaan hurinoita jotain muuta kautta signaalipolulle, kuten indusoimalla niitä lähellä kulkeviin signaalijohtimiin. Audiohärpäkkeissä on usein erilliset toisiokäämit, tasasuuntaimet ja suotokapasitanssit etuasteelle, digipiireille jne. johtuen niiden erilaisesta käyttöjännitteestä. Tässä tapauksessa hurisi etusen lähdöistä (jotka on kylläkin voitu toteuttaa myös jännitteenjakajalla kaiutinlähdöistä).
Edullisissa AV-vahvistimissa ei yleensä ole suojamaata. Genelecit taas on maadoitettu, joten yhteinen potentiaali hakeutuu signaalijohdinta pitkin. Käsittääkseni Yamaha RX-V667:n "esivahvistinlähdöt" on toteutettu jännitteenjaolla.
Kannattaa huomata, että muuntajan lähdössä on kapasitiivisesti kytkeytyvä yhteismuotoinen 50Hz, joka ei suotokonkilla kuole mihinkään. Se juurikin aiheuttaa balansoimattoman kaapelin maapiuhaan pienen virran, joka taas aiheuttaa jännitehäviön ja häiriöpörinän tässä tapauksessa. Noissa ohuissa mustissa signaalipiuhoissa on ohutta myös maajohtimet, osaksi häiriöiden vaimeneminen voi johtua myös paremman piuhan pienemmästä resistanssista maajohtimessa. Lisäksi on huomioitava, että tuollainen kökkölinjatasolähdön impedanssitaso voi olla melkoisen korkea, satoja ohmeja, jos vastusjaolla ovat tehneet kaiutinlähdöstä.