Vaihdoin XLS300:n tilalle Monon DF:n ja tässä muutamia graafeja. Mono 1 Sinisellä 1kpl Genelec 8030 85Hz roll off päällä ja seinätelineeseen sijoitettuna. Vihreällä Monolith DF antimodetettuna ja hieman subin jakosuodinta päällä. Punaiselle molemmat yhdessä ja vahvarissa jako 80hz. Subin taso näyttää hieman korkealta, mutta muuten suht ok. XLS300 Sinisellä 1kpl Genelec 8030 ja bassot dipattu -2db ja seinätelineessä. Vihreällä BK XLS300 antimodetettuna nurkassa ja subin jakosuodin tiukimmalla. Punaisella molemmat yhdessä ja vahvarissa jako 60hz. Monon jakosuodin Tässä sinisellä gene+mono ja monon jakosuodin ohitettu. Punaisella gene+mono ja monon jakosuodin hieman päällä. Onkohan tuo Genelecin roll offin kytkeminen miten raskauttavaa muun kuin Genen subin kanssa? Tuolla tuntui saavan tuota jakotaajuuden ympäristön tasoa laskettua paremmin verrattuna pelkkään Genen bassojen dippailuun joka taas laskee tasoa jo ylempää. Onko järkevää käyttää subbarin jakosuodinta jakotaajuuden tason laskemiseen? Pitäisikö antimodetus ajaa ennen vai jälkeen tuon subin jakotaajuuden säätöä? Todennäköisesti jälkeen. Vielä viimeinen kysymys eli mitenkäs helpoiten selvitän oikean vaiheen subbarille? Nyt tein haarukointia eli kävin vaiheet 180, 140, 90, 45 ja 0 karkeasti läpi. Näistä valitsin 180, koska se näytti mittauksissa korostavan eniten jakotaajuuden seutua eli tällöin subi samassa vaiheessa kuin pääkajarit? Tuo 25Hz monttu johtunee huonemoodista eli subi ja kuuntelupaikka vastakkaisissa seinissä kiinni (5m välimatkaa). Nurkka hieman tasoitti monttua, mutta ei sovi muuten subin paikaksi. Testasin antimoden liftit läpi myös ja +25Hz antaa mukavasti nostoa alimpiin, mutta mielestäni korostuvat vähän turhan paljon eli noin +10db@20Hz. Genen graafi on kyllä aikamoista suttua, mutta johtunee ihan liian pitkästä kuunteluetäisyydestä 5m ja seinälle nostamisesta. Monossa tuntui kyllä olevan mukavasti enemmän auktoriteettiä kuin XLS300:sessa, mutta ei tuo mono järkevillä voimakkuuksilla vielä ihan tuntemuksia saa aikaan. Tila ehkä turhan iso eli avoin vähän joka suuntaan tai sitten vain tottunut liian pieniin voimakkuuksiin. Mittaukset tein SPL kalibroituna karkeasti 70db:n paikkeille.
kuuntelupaikalta pääkajarit + tupla svs:t Tuon kyhmyn 80hz sais pois pääjakareiden equlla va paremman kuuloinen näin kun napakampi
niin on. saa nyt toistaiseksi säädöt olla, mutustellaan näillä vähän aikaa ja sitten katsoa voiko pääkajareista johtuvaa monttua korjata uudelleensijoituksilla.
Onhan tuo nyt helvatun hyvä. Itsellänikin on suurin piirtein vastaavanlainen kuoppa yläbassoilla, enkä ihan ole hirttäytymässä toiston huonouden vuoksi. Toisaalta... säätäminen pitää harrastuksen voimissaan.
Eihän tuota paljon paremmin voisi sanoa. Ja jos tuo vaste alkaa näyttämään liian tasaiselta, niin lisätään mittatarkkuutta ja muutetaan vähän skaalaa, niin alkaa taas aaltoilla aivan uudella tavalla. :king:
Oon itse tässä huomannut, että joskus vähemmän korjattu kuullostaa paremmalta kuin aivan loppuun hiottu vaste. Isoimpien rosojen tasotus tuo suhteessa isomman parannuksen vs pienien/kapeiden rosojen tasoitus. Semmonen ~4-5db sisään olevan suoruus vasteessa alkaa olla jo kuunneltavaa. Yli 6db korostumat tai vaimentumat alkaa kuulua selkeästi. 50-100hz alue on tärkeämpi kuin vaikkapa 20-50hz alue, ainakin musiikilla. Musiikissa suurin osa bassoista on tuolla 50-100hz alueella. Toki ylikin mennään vielä tuosta, mutta niiden korjaus alkaa olla vähän niin ja näin. Varsinkin tuosta 20-50hz alueesta riittää kun isoimmat korostukset vaimentaa pois. Toistosta häviää heti turha raskaus, tai muuten jyräävät alabassot. Pienet korostumat/vaimentumat eivät ainakaan omin korvin sieltä kauhean helposti kuulu. EDIT: Onko muuten seuraavanlainen kannattavaa/mahdollista: Eräs kaveri rakentaa äänitarkkaamoa soittotilojensa viereen. Oli tuossa puhetta, että vasteita siellä pitäisi hiukan mittailla mahdollisia resonaattoreita/akustointia varten. Tämä on toistaiseksi heidän itsensä käyttöön, eli ei (ainakaan aluksi) mikään huipputasoinen. Itse asiaan... Voisiko suljettulla kotelolla olevaa subbaria käyttää bassopään mittaamiseen, jos antaa REW:n "korjata" kotelovaste suoraksi? Mikki siis elementtiin kiinni ja kalibrointi REW:stä päälle.
Koska myyn kohta Velodynen SMS-1:sen pois, niin lähtee tuo mittamikki samaan kauppaan. Onko tämä mitenkään erityisesti parempi mittamikki verrattuna tuohon ECM8000:seen. http://www.thomann.de/fi/audix_tm_1.htm
Huonemittauksiin riittänee paljon halvempikin? Luulisin, että halpa kalibroitu ennemmin kuin kallis kalibroimaton.
Saako REW:stä dataa pihalle ihan raakadatana? Minulla on nyt lainassa dspeakerin mikki + vahvari, joilla ajattelin tehdä mittauksia Genelec-settiin. Nuo ovat vain vajaan viikon minulla, joten ajattelin verrata denonin mukana tullutta tornimikkiä tähän kalibraatiokäyrällä varustettuun mikkiin. Voisiko homman tehdä näin, olettaen että laitteesta saa jonkinlaisen raakadatan pihalle: Mitataan vaste samasta pisteestä molemmilla mikeillä vain toinen kalibroituna ja tehdään kalibrointitiedosto tuon referenssimittauksen perusteella. Toki vähän joutuu näpräilemään, jos samaan aikaan ei voi kahdella mikillä mitata. Eli jonkunlaista keskiarvoistusta joutunee ainakin tekemään useamman mittauksen perusteella. Samoten jos datan näyteväli poikkeaa kalibrointitiedoston vaatimasta muodosta, niin joutunee pientä sovitusta tekemään. Äänikortti täytynee ainakin kalibroida, jos aikoo käyttää mikkiä muissa laitteissa. Onkohan tuo mahdollista tai onko tähän jotain valmiita softia? Vai pitääkö käydä suoraan audiolabrassa mikin kanssa? Edit. Ilmeisesti tämän pitäisi onnistua, jos vasteen saa datana ulos: http://www.hometheatershack.com/forums/rew-forum/11416-mic-calibration-files.html
Mittaustiedot saa ulos tekstitiedostona. Erottimeksi on valittavissa välilyönti, sarkain, pilkku ja puolipiste. Tiedot voi lukea esim. Exceliin, missä laskuoperaatiot onnistuu näppärästi. Kannattaa huomata että valittu taajuustasoitus, esim. 1/3-oktaavia, vaikuttaa ulos otettavaan dataan. Periaatteessa juuri noin, mutta muutamalla varauksella. Vaikka näiden mikrofonien herkkyyden pitäisi olla sama joka suuntaan, niin käytännössä näin ei aivan ole. Normaalissa huonetilassa on haastetta saada mikrofonit mittaamaan aivan samoista suunnista tulevia ääniaaltoja. Tämän takia vertailumenetelmää tulisi käyttää kaiuttomassa huoneessa. Toinen ongelma on dspeakerin kalibrointitiedosta. Se ei ole mikrofonikohtainen vaan geneerinen. Kaikesta kalibrointityöstä huolimatta et tule saamaan käyttöösi kovinkaan tarkkaa mittasysteemiä, mutta ei se tuossa operaatiossa toivottavasti myöskään huonone.
Joo, kyse ei ole tosiaankaan mistään tarkasta menetelmästä. Parhaimmassakin tapauksessa tarkkuus tulee olemaan samaa luokkaa kuin antimoden mikillä ja geneerisellä kalibrointitiedostolla. Käytännössä tarkkuus kuitenkin tulee jäämään tuosta jonkun verran, sillä mittausten välilläkin tulee olemaan pientä vaihtelua. Todennäköisesti tuosta saanee kuitenkin ihan riittävän. Olisihan tuossa mahdollisuus käydä myös labrassa mittaamassa, mutta en näe sille tarvetta. Harvemmin nuo suuntaherkät taajuudet kiinnostavat kun kotona mittailee. Korkeammille taajuuksille voinee käyttää suurempaa keskiarvoistusta. Lähinnä kanavatasapainoon (mm. genelecien tasonsäädöt) niitä taajuuksia tulen tarvitsemaan, joten varsinaisella kalibraatiolla ei ole suurta merkitystä siinä (onnistunee myös äänenpainemittarilla riittävällä tarkkuudella). Pitääpä siis kokeilla kunhan töiltäni ehdin. Jos tuon saa toimimaan edes tyydyttävällä tarkkuudella, niin laittelen infoa ja vaikka valmiit excel-pohjat. Meinaan helpottaisi elämää, jos oman mikin saisi edes tyydyttävästi kalibroitua vertaamalla sitä paremmin kalibroituun. Muutoin joutuu dippikytkimiä napsuttelemaan korvakuulolla... Edit. Fiksustihan tuon datan sai pihalle ja pitäisi olla kohtalaisen helposti käytettävissä uuden kalibrointitiedoston tekoon. Ei ole mikään paha rasti tosiaan. Pitää vielä tehdä tuo äänenpainetason kalibrointi...
Kyllähän tuosta sai kalibraatiokäppyrän tehtyä. Raakadatassa joutui vaan suodattamaan reippaasti excelillä, eli numeroita joutui pyörittelemään kun dataa on reippaasti. Eli ehkäpä ennemmin kannattaa käyttää tuota REW:n taajuustasoitusta ennen kuin ottaa mittaukset datana ulos (tuosta ei ole vielä kokemusta, mutta ehkä jo loppuviikosta). Eli jotakuinkin näin: - Äänikortin kalibrointi, tämä kalibraatio säilyy koko ajan. - Tunnettu mikki kiinni ja sille kalibraatiokäyrä ja äänenpainetason kalibrointi. - Mittaus (tai useampi) ja data filtteröitynä ulos tekstitiedostoon (ja jos useampi mittaus niin keskiarvot excelissä). Mittauksissa aina sama taajuusalue, niin helpompi käsitellä data. - Mikin vaihto kalibroimattomaan ja mikin kalibraatiokäyrä pois. Äänenpaineen kalibrointi uudelleen tällä mikillä. - Vastaavat mittaukset tällä ja datat ulos. Jos useampi mittaus niin niistä keskiarvot. - Lasketaan excelissä erotus mittauksista (tai mieluummin molempien keskiarvoista). Tätä voi tarvittaessa suodattaa myös lisää keskiarvoistamalla. - Tallennus kalibraation vaatimassa muodossa. - Testaus sekä tunnetulla mikillä ja kalibraatiolla että tuntemattomalla mikillä ja lasketulla kalibraatiolla. Pitäisi näyttää jotakuinkin samalta. Jos ei, niin todennäköisesti erotuksessa on mennyt tiedot ristiin.
Näköjään noin kannattaa tehdä. Samoin filtteröinti on parempi tehdä suoraan REW:ssä. Vielä jos vähennyslaskun löytäisi tuolta, niin koko kalibroinnin voisi hoitaa samalla softalla. Ohjeiden mukaan tuosta pitäisi löytyä moiset toiminnot: "Measurement arithmetic functions, add/subtract/multiply/divide/merge measurement" .. vaan eipä löydy. Samoten olisi ok saada tallennettua tekstitiedosto logaritmisenä (muuten se tiedosto vie reilun megan jos 20 kiloon asti mittailee). Tosiaan ne keskiarvoistamiset kannattaa tehdä REW:ssä ja filtteröinti jo ennen erotuksen laskemista. Jos joku tuon erotuksen onnistuu REW:stä löytämään, niin kannattanee kokeilla filtteröidä vain hieman ennen erotusta ja lisää vasta sen jälkeen. Erotus näköjään täytyy laskea niin päin, että mitatusta (tuntematon mikki) vähennetään kalibroidun mikin tulos. Eli se kalibraatiokäppyrästä saatava "offset" lisätään mitattuun tulokseen. Ennen mittauksia täytyy muistaa kalibroida äänenpainetasot molemmille mikeille. Lopputuloksena nyt molemmat mikit näyttävät puolen depan sisään samoja tuloksia.
Sinällään varmasti riittävän tarkka toistettavuus, mutta olisi hyvä vielä verrata kalibroituun mikrofoniin absoluuttisen tarkkuuden selvittämiseksi.
Valitset sen näkymän jossa on kaikki käyryt samassa (All SPL) niin sieltä voi lisätä oikeasta reunasta.
Toki paras tapa tehdä tuo, on verrata yksilöllisesti kalibroituun mikkiin. Tarkoitus oli kokeilla näin aluksi tuota geneerisen korjauskäppyrän omaavaa mikkiä referenssinä. Jos ja kun saa lainaan oikeasti kalibroidun mikin, niin voi tehdä vaikka sen avulla vastaavan käyrän jollekin randommikille. Pääasia että tuli todettua homma mahdolliseksi vaikka omassa kuuntelutilassa.
Säätäminen jatkuu: SVS PC12-NSD + Anti-Mode Vesiputouskäppyrä Anti-Mode ohitettuna Ja korjausten jälkeen Ja vielä vähän jälkimetelöintiä Tuon 50hz korostuman molemmin puolin haluaisin vaimentaa, mutta Anti-Modessahan tämä ei tosiaan onnistu käsipelillä. Laitetaanpas vielä kuva ensimmäisestä subin paikasta mitattuna.. tähän verrattuna on tultu kuitenkin parempaan suuntaan, ja reilusti :naminami: