Kunniattomat paskiaiset (Inglourious Basterds) (Quentin Tarantino)

Parasta Tarantinoa sitten Tapa Bill ykkösen. Til Schweigerin esittämä psykopaatti oli jo mainitun Landan ohella elokuvan paras hahmo.
Kellarikohtaus sekä vangittujen sakujen kuulusteleminen oli niin Tarantinoa kuin olla voi. Ainoa urputus tulee, että historiaa pistettiin lopussa liian rankalla kädellä uusiksi. Varmasti menee läpi jenkeissä, mutta historiantunneilla käyneenä jäi täällä vaivaamaan, että mitä ihmettä Tarantino tuossa haki. Muutenkin Shosannan kosto meni hieman huti, kun Landa loikkasi. Sekin oli niin outo ratkaisu, että jäi liikaa kaivelemaan ja tiputtamaan loppuarvosanaa. Silti ****/*****

Pitt ei ärsyttänyt, kun sitä piti vaan sivuhahmona, Shosannan ollessa se tarinan "sankari".

 

Nyt vasta tuli katsottua ja olihan tää aika vitun hyvä. Dialogia oli sopivasti. Loppu oli hyvä. Mie en sinnuu natsiksi tiijä kun sie otat tuon pukus poekkeen. Ee saku sentään. Ammuskelu oli vähän ylitse ampuvaa välistä. Alkoi väkisin naurattaa ihan ääneen kun niin paljon ampui se ylitse. Parasta tarantinoa ever. :thumbsup::thumbsup::thumbsup::thumbsup::thumbsup: Tuli jotenkin vanhan kunnon ajan sotaleffat mieleen. Esim neulansilmä jne.

 

Tuli lopultakin tämäkin katsottua.
Ihan ok elokuva, ei missään nimessä Tarantinon parhaita.
Liian pitkä, tiivistämistä ja tiukempaa leikkausta olisi ihan selvästi tarvinnut.
Britti-blurayssä oli melkoisen hyvän näköinen kuvanlaatu.

 

Tuli katseltua viime yönä toistamiseen tämä leffa ja kyllä maistuu edelleen. Ei ollu kellarikohtauksestakaan tehot hiipuneet ollenkaan. Klassikko tavaraa!

Inglourious Basterds ****½
Death Proof ****½
Kill Bill: Vol. 2 *****
Kill Bill: Vol. 1 *****
Jackie Brown ****
Pulp Fiction *****
Reservoir Dogs ****½

Tilasin äsken muuten tuon takin, kun tuli taas elokuvan katselun myötä mieleen...

https://www.tarantinojacket.com/

Hintakin oli mukavasti tippunut...

 

On muuten sitten viimeisen päälle hieno ja laadukas takki... :thumbsup:

 

Tämäkin sitten tuli lopulta katsottua. En kyllä oikein hahmottanut sitä mitä asioita tai tuntemuksia Quentin Tarantino haluaa tällä teoksellaan katsojille välittää. Välillä esitetään huiman väkivaltaisia toiminnallisia kohtauksia ja hetken päästä kikkaillaan retrohenkisillä otsikkoruuduilla. Osa hahmoista on tarkoituksella lähes naurettavia ja osa taas vakavia. Sillisalaatti, sekamelska. Toisinaan tapahtumia pohjustetaan jännitystä kehitellen kohti tiukkoja ja raflaavia tapahtumia, välillä taas sattumukset ovat varsin pöhköjä.

Tuon kyllä pystyi katsomaan loppuun asti, mutta vaikka tarina oli selkeästi fiktiivinen, niin lopussa suuremmat historialliset totuudet laskiämpäriin heittävät tapahtumat olivat jonkinlainen rimanalitus.

Epätasainen, epämääräinen, väkivaltainen ja päämäärätön. Nuo adjektiivit tulevat tästä elokuvasta mieleen. Jostakin kumman syystä kuitenkin annan arvosanaksi tälle **½/*****

 

Elokuva oli kyllä mielestäni selkeästi Tarantinon huonoin. Alku oli hyvä ja taisipa alun mökkikohtaus olla ainoa selkeästi ulkona luonnossa kuvattu kohtaus. Siinä oli tunnetta ja hienoa kuvaamista, jota loppuleffassa ei sitten ollutkaan.

Kaupunkikohtaukset olivat selkeästi studiossa kuvattuja. Varmaankin tarkoituksella haettu tyylikeino, mutta hassun juonen kera tuntui kuin olisi katsellut jotain teatterinäytelmää. Paasaamista leffassa riitti, mutta onneksi Tarantino osaa siitäkin tehdä mielenkiintoista.

Eihän tämä huono ollut, mutta Tarantinon leffoista se huonoin. Kolme tähteä ja katselusuositus.

 

Parasta Tarantinoa sitten Pulp Fictionin! Mainiot näyttelijät, sopivan vähäkiemurainen juoni joka tällä kertaa eteni ilman isoja aukkoja ja paljon tarantino-dialogia. Ja alun maaseutu-osio oli suorastaan elokuvataidetta.

Mutta sitten, miinusta pitää antaa historian uudelleenkirjoituksesta. Tämän olisi voinut tehdä toisinkin ja pysyä historian asettamissa raameissa (tämä saattaa spoilata joten) ->

Spoiler

eli tämä olisi ollut salainen operaatio josta kukaan ei vieläkään tiedä mitään ja tunnetut historialliset hahmot olisivat muuttaneet viime hetkellä suunnitelmiaan jonkin historiallisen tapahtuman johdosta jolloin operaatio olisi mennyt niiltä osin pieleen... kyllä siitäkin olisi tarantinomaista hauskaa irronnut. Ja paljon kiroilua.

No, kumminkin 4,5/5

 

Ehkä olisi sittenkin pitänyt antaa tämän kypsyä hyllyssä vieläkin pidempään, joskohan olisi ollut sen hitusen verran parempi sitten. Tarinasetä-Tarantinon juttuja kyllä katselee/kuuntelee mielenkiinnolla ja yksittäisten kohtausten lähes ainoastaan dialogin avulla luotu jännite on kyllä sitä 100% QT:tä, mistä miehelle oma genre elokuvahistoriaan sallittakoon. Paskiaiset on kuitenkin kokonaisuutena ei-ihan-niin-hyvä. Tarantino saavutti nykypäivänä hyvin ainutlaatuisen lähes täydellisen itsemääräämisoikeuden Hollywoodin studiokoneistossa Pulp Fictionin menestyksen jälkeen. Kukapa ei jo hiekkalaatikolla haluaisi että leikitään ainoastaan mun leikkejä. Sitten kun vielä annetaan iso kasa rahaa toteuttaa näitä leikkejä, ilman että kukaan sanoo "ei noin voi tehdä", täyttyy valkokangas eittämättä jälleen taiteilijan omista intohimoista ja pyssyleikkifantasioista. Paskiaisissa olisi klassikkoainesta, jos se vain malttaisi pysytellä perustarinassa, ilman turhia iskuja vyön alle. Tarantino on Jackie Brownin jälkeen aivan turhaa luonut itselleen rasitteen lyödä kaikki elokuvansa "Tarantinomaisen läskiksi".
Onhan tässä kuitenkin aivan loistavia kohtauksia ja kuten mainittu, kohdin parasta QT dialogia ikinä. Jollei muuta, niin ainakin tämän jälkeen on pakko nostaa Pulppi katselulistalle taas pitkästä aikaa.

 

Itse juurikin tein näin ja yli kymmenen vuoden katsomistauon jälkeen Pulp Fiction oli ainoastaan parantunut. Valitettavasti mikään QT:n sen jälkeinen työ ei ole yltänyt samalle eheyden tasolle. Vaikka tämänkin topikin leffasta tykkäsin kyllä.

 

Joo, huono dokumentti

Spoiler

kun meni ja tappo Aatun

, mutta aivan käsittämättömän hyvä leffa! Pituus, kerronta ja juoni, loppuratkasua myöten, on kyllä aivan nappiosumia. Oli katottava toistamiseen kun viikon takanen ensikatselu koukutti niin. Eka kerralla leffa tuntu ennakkoepäilyistä huolimatta aivan upealta ja toisella kerralla tuli keskityttyä eka kertaa enemmän roolisuorituksiin. Pittikin istu rooliinsa kerta kaikkiaan hienosti, tämä oli isoin ennakkohuoli.

Ja aivan käsittämättömän hyvä casting, kuten monesti todettua niin varsinkin Landan kohdalla. Ja tähän rooliin oli kaavailtu ilmeisesti DiCapriota!? :sick:
Ja myös Adam Sandleria oli kaavailtu leffaan mukaan?? :sick: :sick:
Totaalisen käsittämätöntä, ottaen huomioon upeat roolisuoritukset ja sen mille tasolle esim. juuri Landan rooli on noussut.

E: Sori, mun moka.

 

Eipäs spoilata!

 

Leffan katsottua on helppo ymmärtää miksi herättänyt niin ristiriitaisia tuntemuksia. Hyvin ristiriitainen tapaushan tämä kieltämättä olikin. Aika paljon vahvuuksia mutta kyllä myös heikkouksia. Jätti mietityttämään.

Vahvuudet ensin:

-Elokuvan avauskohtaus on yksi parhaista viime vuosina. Erittäin vahva suoritus pitkällä dialogilla ja tunnelmallaan. Ihan viiden tähden arvoista!
-Christoph Waltzin hahmo on mainio, ja pitää oikeastaan jo yksistään leffan mielenkiintoa yllä. Hyvin kirjoitettu ja tietenkin näytelty.
-Elokuva onnistuu mahtavasti moneenkin otteeseen pitkitetyssä jännityksen luonnissa. Suorastaan vainoharhaisesta epäilystä kumpuavat kohtaukset ovat erittäin tyydyttävästi tehtyjä.
-Tyylillisesti, eli lähinnä lavastuksen ja puvustuksen osalta, tämä on erinomaisen onnistunut.
-Näyttely on osin erittäin hyvää; molemmat naisroolit, natsiupseeri baarissa, muitakin onnistuneita sivuosia kuten esim. Göbbels.
-Yllätti muutamassa kohdin, ts.

Spoiler

pari puun takaa tullutta hahmontappoa, tästä selkeä plussa.

Heikkoudet taas:

-Typerä nimi.
-Ehkä Tarantino ei uskaltanut/viitsinyt, mutta Pittin hahmon aksentti jää keinotekoisen irralliseksi ja sitä myöten myös hänen näyttelynsä, ja näin koko elokuva keskushahmonsa kautta murenee.
-Aldon tärkeillessä jenkkiapurit jäävät statisteiksi, saksalaiset näyttelijät taas pelastivat kyllä tätä vähän.
-Musiikin käyttö ei sopinut ihan aina. Samoin tarantinomaiset tavaramerkit hieman rikkoivat, tuli taas vähän sellaista show off -vaikutelmaa.
-Rytmi ei toiminut enää alkuvaiheen jälkeen. Erikoisia leikkauksia, hieman viimeistelemätön fiilis.
-Leffan varsinainen pääidea eli

Spoiler

natsipamppujen polttaminen leffateatteriin olisi toiminut paremmin yllätyksenä. Näin toteutettuna asiat vain kuljetettiin siihen ilman suurempaa jännitettä.

-Hitler meni karikatyyrin puolelle. Tämä ei vielä niin kauheasti haitannut, mutta liittyy isompaan heikkouteen eli mihin leffa "huipentuu". Hauskasti sikäli, kun leffassa käsitellään myös natsien propagandaa ja kuitenkin se itse muuttuu loppua kohti Tarantinon eräänlaiseksi jenkkipropagandaa pursuavaksi fantasiaksi, mikä hämmensi ja jopa kammoksutti. Tästähän tuli esimakua jo alun pesäpallomaila-kohtauksessa joka vielä palveli tarkoitusta mutta lopussa lähti lapasesta, koska mikään parodiahan tämä ei edes yrittänyt olla. Jopa Waltzin hahmolta vedettiin mattoa alta aika heikolla viimeisellä kohtauksella. Tajutaan kyllä, että Quentinistakin on coolia mättää natsia turpaan ja tätäkin kautta voi (koittaa) saada raikuvia aplodeja, mutta kollektiivisen trauman purkamiseen komediallinen tapa vaikkapa Iron Sky:n tyyliin lienee järkevämpi ratkaisu. Vai oliko tämänkin tarkoitus lähinnä vain olla "siisti leffa" ja sisältää "cooleja kohtauksia ja hahmoja"? Vaikea ymmärtää. Jos homma kerran laitetaan niin risaiseksi niin kaipa sitä voi samalla

Spoiler

kirjoittaa kokonaisen maailmansodan lopunkin uusiksi.

Katsojalle tosin vähän erikoinen purtava tällainen keitos. Toisaalta saattoi häiritä että tuo käänne oli hieman tiedossakin mutta kyllähän koko leffan osalta minulta ainakin liikaa epäuskon torjumista vaadittiin.

Ihan äärilaitoihin ei voi siis arvosanassakaan mennä kun tässä oli tosiaan aineksia ihan mihin vain. Vaikeimpia arvosteltavia vähään aikaan, mutta koska tämä ei ollut edes originaali elokuva niin jätetään tuonne, vaikka ajoittain pidin selvästi enemmänkin ja kolmoseen tämä pyöristyisi mutta kokonaisuus painottuu. Tarantino voisi kyllä jatkossa keskittyä vaikka lyhytelokuviin tai miettiä miten tehdä elokuvista tasapainoisempia. Aloittaisi vaikka laittamalla alkuun sen huonoimmasta päästä olevan kohtauksen ja loppuun parhaimman eikä päinvastoin.

**½

 

Tainnut ehkä mennä snadisti leffan pointti ohitse? Jenkki-propagandaahan tämä ei ole nähnytkään.

Eikä leffalla ole muuten mitään muuta tekemistä alkuperäisen Basterdsin kanssa kuin nimi ja lähtökohta erilaisista sisseistä vihollislinjojen takana.

 

No paljasta se pointti? Mikäli meni ohi niin sehän on tietenkin lähinnä ohjaajan vika. Ja tässä nimenomaan oli törkeän selvää propagandaa, verhoiltuna toki "hauskaan oikeutettuun kostotunnelmaan", etenkin

Spoiler

lopun Aatun naamantuhoaminen, natsien teurastus ja leffan päänatsin puumerkkaamisella ylpeily

oli taas sellaista jenkkien omahyväisen latteaa touhua että huh huh. Eniten tuossa häiritsi se naivistisuus ja perustelemattomuus.

Leffan idean/nimen Tarantino nappasi, remakeksi tämän lasken. Kyllä niitä ihan omiakin leffoja voi tehdä, monet ohjaajat tekevät tälläkin hetkellä.

 

Olikohan kyseiset tapahtumat suoranaista "Jenkki-propagandaa"? Kyllähän suurinosa maailman ihmisistä(maista) olisi halunnut tehdä kyseiset teot. Ja kun jenkki leffa oli kyseessä, niin pitihän heidät tehdä "sankareiksi".

Leffan nimi ja natsien tappaminen, ei kyllä tee tästä leffasta suoranaista remakea.
Katsottava leffahan tämä oli, ei todellakaan Tarantinon parhaimpia.

Kunniattomat paskiaiset (Inglourious Basterds) 3,5/5

 

Itsellä tuossa taas sohaisi silmään se "I think this just might be my masterpiece.." ja sekuntia myöhemmin mustalla ruudulla "Quentin Tarantino".

Olis mennyt vähemmälläkin perille, kuinka hyvä leffa Q:n omasta mielestä oli kyseessä.

 

Joo juurikin, tämä oli myös sitä omahyväistä latteutta, kävi myös mielessä leffan jälkeen että aika selvän vihjauksen sitten laittoi. Loppu veikin vähän ansaitsemattomankin tuntuisesti tältä sen kolmosen omalta osaltani.

 

Eli se, että elokuva esittää päähenkilöt verenhimoisina kostajina, jotka eivät tippaakan välitä esim. johtajien antamista ohjeista on propagandaa? Eikös propagandan tulisi esittää sankarit ihannoitavina siloposkina, kuten Gobbelsin fiktiivinen filmi leffassa?

Tarantinon pointti, jos mikään, oli esittää kostotarina fiktiivisessä historiallisessa asetelmassa. Joku voisi väittää tätä natsisploitaatioksi. Omaan silmään näet ei ainakaan osunut yhtikäs mitään perus-propagandaan kuuluvia merkkejä, kuten lipunheiluttelua tai Amerikkalaista ylivertaisuutta. Itseasiassa Basterdsit esitettiin jatkuvasti hieman nolommassa ja verenhimoisessa valossa. Briteillä oli fiksut suunnitelmat ja James Bondmainen asenne koko hommaan, Ranskalainen hoiti hommaa myöskin hillitysti, sekä tietty

Spoiler

lopussahan itse Saksalainen varmisti, että salamurha toteutuu.

Mitä Basterdsit tekivät samaan aikaan? Iloisesti listivät jokaisen vastaantulijan oman henkilökohtaisen kostonsa vuoksi.

Joten aika hupaisalta tuntuu valittaa elokuvan olevan propagandaa. Monesta asiasta voi leffaa moittia, mutta ei kyllä sellaisesta minkä syy löytyy vaan oman nupin sisältä.

 

Kyllä se propagandaksi kääntyi, ikävä kyllä, hämmentävää se minustakin oli. Ja se mikä on fantasiana ok päässä, ei välttämättä toimi elokuvassa, kuten kävi tässä. Ja myös tuo kehitys elokuvassa basterdsien kohdalla häiritsi: uhoavat päänahanmetsästäjät - omahyväiset, pelkoa tuntemattomat vangit - natsintappajasankarit. Tätä tarkoitan sillä naiivilla, eipä tuossa syvyydestä voi puhua. Vielä kun se johtaja oli hölmösti puhuva pahvihahmo. Ja JOS tämä oli tarkoitettu jotenkin näppäräksi parodiaksi, pointiksi tms. niin ei toimi! Koska rinnalla kulkee se hyvinkin vakavaluonteinen Hans Landa:n tarina ja sen luoma uhka joka katsojan täytyy ottaa tosissaan.

Remake se on löyhäkin remake. Huom. Tarantinon pastissimainen tapa tehdä vaikuttaa tässä arvioon myös, Morriconen käyttöineen. Turhan rasittavan odotettua.

Kyllä minäkin katsomissuosituksen helposti annan, ja leffan meriitiksi täytyy sanoa että viihdyin mainiosti, en kokenut tylsyyttä kuten jotkut kommentoijat.