Kertausharjoitukset-tilitysthread

En tiedä mistä johtuu, mutta aina kun näistä on ollut juttua kehdissä, mieleen on muistunut sellainen brittiläinen komediasarja kuin Ruutiukot

 

Merivoimissa(rannikko) ja sellaisella pitkällä pyssyllä, jossa on iso kiikari, on tullut ammuskeltua.

 

Joo, enkä nyt ole vieläkään ihan varma et minkä linssin läpi siinä kiikarissa katsotaan. Kyseessä voi olla myös jonkinlainen päiväni murmelina- syndrooma.

 

No niin, kertaukset tällä haavaa taas ohi (seuraavat 8kk päästä) ja back in plaza

 

Vahva +1 vanhaan viisauteen.

Mikä siinä on nykypäivän perusvellihousuilla ettei kerran 5 vuoteen (5 x 362vrk = yli 1800vrk) pysty olemaan metsässä jotain 5-6-7 vuorokautta. Ja joutuu jopa tinkimään omista asioistaan Aikuiset miehet ovat osa ihan uskomattomia ... lähinnä termi "vässykkä" tulee ekana mieleen.

Juu ei se järkevää ole, ei se fiksua ole, se on mm. vitun tyhmää, helvetin turhaa sekä saatanan perseestä näiden perusvässyköiden mielestä. Mutta ei siihen vielä kukaan kuollut ole jos joutuu aikuisiällä muutaman yön jopa valvomaan / pärjäämään 3-4h yöunilla, tai vaikkapa palelemaan vartiossa


Itse suoritin asepalvelukseni II/03 -saapumiserässä, 9kk spolle ja tuon jälkeen ei ole tarvinnut tai päässyt kertaamaan, ihan riippuen asennoituuko vässykkä vai jostain ihan muusta näkökulmasta.

Nyt kuitenkin on 3pv päästä lähtö ekoihin kertauksiin, tosin vain 4vrk mutta silti. Ei vituta tippaakaan, ei harmita pätkääkään vaikka nyt on sateisin sekä kolein vuodenaika. Missä vika - minun asenteessa? Otan tuon ihan puhtaasti uutena kokemuksena, pääsee hetkeksi pois arjen oravanpyörästä. Täysylläpidolla virkistysmatkalle jonnekin metsiin, kokemaan jotain mistä on ihan helvetisti aikaa (8 vuotta). Ja joka ei ollut laisinkaan vittumaisinta aikaa elämässäni. Tälläinen kaupunkilaiskloppi ei ole mm. metsässä teltassa nukkunut tai nuotiolla istunut / syönyt inttiaikojen jälkeen, puhumattakaan jostain kipinässä istumisesta.

Toki kyseessä on eka ja varmasti vika kertauskutsu joten voin olla hieman sinisilmäinen, mutta tulen toki päivittämään fiilikset tänne homman jälkeen

-Taitaa tuonkin kirjoittaja olla joku datahiiri, jolla menee pakki ja pää sekaisin jos vähän joku käskee mitä pitää tehdä tai keho joutuu jopa fyysisen rasituksen kohteeksi.

Ei voi kuin todeta että jotain rajaa aivan kaikesta valittamiselle näille boardin 6kk vässykkäulisijoille

 

Olin kertaamassa pari vuotta sitten ja homma oli ihan samaa perseilyä mitä se oli armeijassa: vähän unta, kiire odottamaan, paskaa ruokaa, kylmä, kaikki vaatteet märkänä ja epämuokavat olot kaikin puolin.

Positiivista oli se, että näki porukkaa, pääsi ampumaan rynkyllä ja kuulemaan taas mustin paukutusta.

Mutta jos saisin valita, ei ikinä uudestaan.

Olin armeijasta suht samaa mieltä, se on maanpäällinen persreikä, mutta tämä ei ole sama asia, kuin että olisi "vässykkä" ja että armeijaa ei suorittaisi hyvin. Jos omaa palvelusta katson, mut palkittiin monta kertaa palveluksen aikana, sain parhaat arvosanat komppaniasta kotiutuessa, pidin rykmentille kotiutumispuheen ja kävin vielä mainostamassa seuraavalle saapumiserälle "miksi johtajakoulutus kannattaa". Tosta ei käytännössä voinut enää parantaa.

Ts. homma voi olla ihan perseestä ja siitä voi valittaa vaikka kuinka, mutta silti asiat saattaa tehdä paljon paljon paremmin kun suuri osa jotka omasta mielestään on tosi "kovia jannuja". Ja ihan vaan sen takia, että jos jotain pitää tehdä, se tehdään hyvin.

 

Olisin arvannut Samun spolleksi vaikkei sitä olisi sanonutkaan, ei voi erehtyä

 

Noh noh, en todellakaan ole mikään millin siili tyyppinen intti-intoilija tai vastaava. Sotilaspassissakin arvosanat ovat niinkin huikaisevat kuin Tyydyttävä / Tyydyttävä :thumbsup: Silti minusta vain on "hieman" naurettavaa miten pienistä asioista tässäkin triidissä aikuiset miehet jaksavat itkeä sekä valittaa. "Siellä oli kylmä, satoi vähän vettä ja joutui istumaan tunnin yössä kipinässä" ja sitä rataa, siis wtf? Reservissä jos kerran-pari elämän aikana sinne joutuu muutamaksi yöksi niin seinät kaatuu päälle ja pää ei kestä?

 

Tota, kun ei tuo paikka ole tarkoitettu aikuisille miehille, niin kuinka siitä pitäisi ihastua vuosia leikki-iän jälkeen?

 

No johan tuosta intin päättymisestä on se lähes 8 vuotta, miksei ole tullut kutsua kertausharjoituksiin vieläkään? Olinko niin huono? Ehkä periaatteessa voisi olla kiinnostava kokemus näinkin pitkän ajan jälkeen, vaan enpä tiedä onko niin väliksikään. Ei rynkyllä ampuminenkaan houkuttele, aseista en tykkää muutenkaan. Joku leireily, sissimuonien naposteleminen ja mahdollisten tuttujen näkeminen voisi olla tässä vaiheessa mielenkiintoisempaa. Vaan ei ole tullut kutsua, liekö tuleekaan. Whatever, dude.

 

5 vuotta intin päättymisestä, 4 kertausharjoitusta takana = 19 päivää, ihan kivaa ollut vanhojen tuttujen kanssa. Esim. sissit hyökkäs meidän alueelle yöllä, laitettiin vain korvatulppia syvemmälle ja jatkettiin unta.

 

Itse olen ollut 2 kertaa kertaamassa ja lähtisin milloin vaan uudestaan. Arki mennään kovaa vauhtia oravanpyörässä ja kertausreissuilla on saanut mukavasti irroittautua arjesta ja miettiä asioita. Kertauksessa meininki on ollut varsin rentoa myös kantahenkilökunnan kanssa. Ei puhettakaan, että olisi samaa paskaa kuin varusmiesaikoina.

 

Tuota, periaatteessa väärä theardi mutta pakko sanoa tähän väliin. Nykyinen armeijasysteemi suomessa on vain ja ainoastaan jäänne menneisyydestä. Kaikki kunnia kuitenkin sotaveteraaneille. Nykymaailmassa palkka-armeija olisi paras systeemi meille(kin).
Mutta se, että armeija tekee "miehen" tms, on ihan schaissea. Itse intin käyneenä en oppinut mitään sellaista jota olisin tarvinnut työ tai -siviilielämässä. Jos lusmuamista ei lasketa.... Kertausharhoituksissa olen ollut kerran, ihan tyhjänpäiväinen 5pvn reissu syys/lokakuun vaihteessa vuosia sitten.

 

Noin 20 vuotta sitten kävin armeijan miinalaiva Hämeenmaalla ja Uusimaalla eikä ole kertauskutsua vielä tullut, mahtaako enää edes tulla

Mielelläni voisin kyllä sen viikon metsäkeikan tehdä, mutta en nyt kuitenkaan välttämättä ala sinne itse vonkaamaan jos ei kerran kutsu käy.

 

Meillä sama porukka oli vetämässä kertausharjoituksia kuin intissä, välissä ehkä joku 4v ja hyvin muisti kantikset meidät. Meno oli "ei tänne tultu lusmuilemaan, vaan oppimaan sotimista" ja siten täysin samaa paskaa koko kertaus.

Ehkä olisi erilista jos joutuisi kertamaan 40v+ ikäisenä?

 

Itse kävin kertaamassa joku 4-5v sitten. 3 päivää kasarmilla ja viikko myöhemmin syksyllä metsäleirillä. Jälkimmäisellä osiolla ei tehty yhtikäs mitään, lukuunottamatta säännöllistä ruokailua, kaminan lämmittämistä ja nukkumista. Epäilin yliluutnantin tukan olleen nahasta tehdyn, joten ylennyskin tuli sitten vuotta myöhemmin kuin muille. Ei kiitos enää, jos sisältö on tuollaista..

 

Pääsin reserviin joulukuussa '97. Sen jälkeen olen käynyt kertaamassa viidestä. Yleensä tosin vain 3-5 vuorokautta kerrallaan. Se on sopiva määrä, jotta homman voi ottaa elämysloman kannalta. Joku parin viikon jääkäritetsausleiri Rovajärvellä 30 asteen pakkasella tuskin putois mullekaan, mutta mielekkäissä tehtävissä myös kertausharjoitukset on tuntuneet varsin mielekkäältä. Samanhenkinen porukka vaikuttaa myös paljon asiaan. Joskus mukana on ollut parikykymppisiä jannuja, jotka hajoili joka asiasta ja valitti koko ajan. Elämänkokemus tuo mukanaan sopivaa asennetta. Tärkeät annetut tehtävät hoidetaan särmästi, mutta muuten otetaan rennosti, ei jännitetä turhaan ja pidetään hauskaa.

 

39:nä olin kertaamassa, ja meno oli aikalailla rauhallista.

Aamusella herätys ja syömään, jos maanpuolustus niin parhaaksi katsoi niin mentiin palveluspaikalle odottamaan kahvin valmistumista. Puolilta päivin syömään ja tämän jälkeen odottamaan kahvin valmistumista. Iltasella oli jo kovan odottamisen jälkeen pikkuisen nälkä ja pääsimme syömään, kunhan tilanne (kahvipannu tyhjennetty) sen salli. Kun sopat oli vedetty naamaan oli aika tehdä hyvin ajoitettu rynnäkkö sotkun tiloihin kahville ja viihtymään. Tämän jälkeen olikin jo "kova kiire" palveluspaikalle josko tykistö olisi saanut toimitettua ammutut ja ampumattomat ammukset takaisin. Kun romut oli saatu purettua olikin jo aika aloittaa päivän vaativin osuus, eli kerätä palautetuista ammuksista käyttämätön ruuti tuhottavaksi, ja hylsyt (suomalaiset ja venäläiset) erotettua toisistaan olikin jo pikku hijlaa kiire iltapalalle. Kun iltapala oli syöty olikin jo aika lähteä saunalle pesemään päivän hiki pois, ja valmistautua nukkumaan menoa varten.

Ainoan kerran kun tuli oikeasti hiki, oli harjoitusviikon puolissa välin, kun joukkojen johtajaa muistutettiin edellä mainitusta hylsy-rallista, ja jouduttiin erottelemaan useamman päivän ammukset kerralla.

Käytännössä kaikki liikkuminen tapahtui SA:n vuokrapakuilla, ainoastaan kun käytiin näyttämässä, että tunnistettiin mikä on rynnäkkökivääri ja miten sillä ammutaan maalitauluun tapamatta vieressä olijaa, ja kun tarkoitus oli seurata tykistön ammuntaa (joka ei onnistunut maalialueella olleen sankan sumun takia) joutui kertausharjoituksissa kävelemään lyhyitä matkoja pidempään. Asetta ei edes annettu kertaajille, ja ammunatkin järjestettiin vain, koska SA vaatii, että kertausharjoituksissa on ammuttava aseella.

Ohjattua toimintaa oli ensimmäisinä päivinä aikalailla, varsinkin kun tarkoituksena oli ajattaa SA-ajokortit kuskeille, jotta saataisiin ajaa pakuilla ja trukeilla joilla palvelu sitten pääosin suoritettiin. Lisäksi ohjelmassa oli telttojen pystytys, sekä tietenkin ruokailu. Tämän jälkeen olimmekin aikalailla omissa oloissa, suurin osa päivästä kuluikin siviilihenkilöstön hellässä tarkailussa ja ohjailussa. Seuraava suurempi ohjattu toiminta olikin sitten paluu kasarmille ja SA:n tavaroiden takaisin luovutus, jonka jälkeen olikin ruokailu ja sotilaspassien palautus. Seuraava tehtävä olikin sitten junan odotus ja ravintolavaunussa nesteytys kovan kertausviikon jälkeen.

Näin räjähdejoukoissa pari vuotta sitten.

 

Oma kertaus pari vuotta sitten:

Vänrikit sisälle 2vrk aliupseereja ennen. Tämä oli ihan ok osuus: oltiin kassulla ja käytiin tekemässä sodanajansuunnitelma metsässä. Kerrattiin ampuminen ja tärkeimmät aseet (rynkky, kessu, musti, kuntonappi jne)

Aliupseerit tuli mukaan, muutettiin metsään. Vielä suht ok, koska käytiin syömässä sisätiloissa. Nukkuminen sissiteltta ja opetettiin alikeille mitä itse opittiin edellisen 2vrk aikana. Tätä jatkui 1vrk.

Sitten tuli joukkueet. Alijohtajat vastasivat koko porukan varustamisesta josta sitten suoraan metsään ja tilanne päälle. Ei valoa, ei turhaa ääntä, pelkkää kenttäsafkaa, ei sodea. Täydellinen puolustukseen ryhmittyminen santiksessa, mutta pelkästään oman pst joukkueen kesken. Tätä paskaa 2vrk.

Sen jälkeen ensimmäinen moottorimarssi (yöllä) syndaleniin osana komppaniaa. Siellä taas puolustukseen ryhmittyminen mutta nyt komppanian kesken, yöllä vartiot ja päivisin ammunnat. Kerran pääs saunassa käymään. Tätä paskaa 1vrk

Sen jälkeen moottorimarssi lopulliselle sotapaikalle (siviilien maita) jossa taas puolustukseen ryhmittyminen ja täällä loppusota. Tätä 1vrk

= Viimeiset 4vrk oli tilanne päällä käytännössä koko ajan. Ollaan hiljaa, naamoidaan kaikki mahdollinen, syödään ilmasuojassa, valoja ei saa käyttää jne jne jne. Täysin identtinen armeija-aikaan.

Skapparit eivät onneksi jaksaneet nillitää koko ajan kaikesta, mutta ihan tarpeeksi kyllä. Hyvä esimerkki:

Kertaus tapahtui talviaikaan ja lunta oli maassa aika reilusti. Harjoiteltiin puolustukseen ryhmittymistä santiksessa ja mustit (aka raskaat singot) olisi pitänyt vetää puolustukseen n. 40m tieltä. Käytännössä tuolla ilmalla tarkoitti samaa kun että 150kg sinko olisi kannettu lopulliselle paikalle ja sieltä pois. Johtajana sanoin, että sinkoja ei nyt tarvitse kantaa, vaan riittää, että sinko vedetään 5m tien laidasta ja käydään siinä läpi kaikki asiat. Idena kun oli kerrata miten homma toimii ja siten singon kantaminen ei ollut tehtävän suorittamisen kannalta kovin oleellista. Skappari esitti tässä vaiheessa oman mielipiteen ja sanoi, että singot pitäisi vetää lopullisille paikoilleen. Sanoin että ei vedetä ja ei sitten vedetty.... mutta tämä siis oli skappareiden asenne - Ihan samalla tavalla olisi pitänyt sykkiä 24h vaikka sillä ei koulutuksen kannalta ollut mitään hyötyä.

Ikää oli 23v, kaikki muut oli käytännössä +-2v. Nuoria siis oltiin, liekö meidät nähtiin vielä suht samassa valossa kun armeijaa käyvät alle 20v miehet.

 

Ensi maanantaina (3.6.) Kainuun prikaatiin viikoksi kertaamaan. Mukava päästä pois työmaailman oravanpyörästä hetkeksi ja luonnon helmaan. Kertauksia järjestetään näinä vuosina äärimmäisen vähän pv:n säästöjen vuoksi, joten ihme että kutsu edes tuli. Edellisistä kertauksista on 11v aikaa. Todella innolla odotan siis kertauksiin pääsyä, pois toimistolta ja sähköpostien ääreltä. Ihmeellistä valitusta tässäkin ketjussa, mutta eipä sitä kaikki samanlaisia olla.