Aukko sivistyksessä....on täytetty!!!!!! Mitä tähän voi sanoa muuta leffan jälkeen kun katsoin Blu-Ray:ltä. HIENO KUVA..... Ai niin arvostelu 5\5 on se... Joku vois sanoa et tämä on perseestä ja Transformers 2 vai mikä se on on miljoona kertaa parempi mut minä EN. Voi kun näitä vanhoja tulis kunnon 3D:nä jossa olis syvyyttä.... ei synkkyyttä niin kui tulevassa " Batmanissä"...
Deranged (© 1974) on yksi monista sarjamurhaaja Ed Geinistä inspirationsa saaneista elokuvista. Muita ovat mm. Hitchcockin Psyko ja The Texas Chain Saw Massacre. Jos tosiaan löytyy joku joka ei ole noita kahta vielä nähnyt, niin tämän kannattaisi katsoa ensin Deranged. Olin tähän asti ihmetellyt miten niin erilaiset elokuvat kuin Psyko ja Texas perustuvat samaan henkilöön. En enää. Deranged on näkemistäni Gein-elokuvista realistisin ja antoi ehjän kokonaiskuvan tositapahtumista. Derangedissa Gein sekä ryöstelee Leatherfacen tapaan hautoja, että harrastaa taksidermiaa kuten Norman Bates. Lisäksi Deranged on niin arkisen uskottava ja lakoninen, että voisi olla Rauni Mollbergin ja Robert Bressonin kimppaohjaus.
The Messenger (2009) Aihe on aika karu eli elokuva kertoo USA:n armeijan tavoista välittää suruviesti kaatuneiden omaisille ja kahden asiaa hoitavan sotilaan suoriutumisesta tässä perin raskaassa toimessa. Varsin koskettavasti asiaa on lähestytty ja tragikoomisiakin tilanteita esiintyy. Kaikenlaisista aiheista sitä nykyään elokuvia tehdäänkin, mutta täytyy sanoa että tämän kohdalla viisari kääntyy enemmän onnistuneen kuin epäonnistuneen puolelle, vaikkei tämmöisellä tuotteella taida kuitenkaan olla mitään asiaa massojen suosimaksi viihteeksi. Jopa kahden Oscarin ehdokkaaksi tämä oli kuitenkin päässyt. Itse antaisin arvosanaksi noin suunnilleen ***½/***** .
To Live and Die in L.A. :love: Aivan mahtava pätkä. Kolahti erittäin hyvin meikälle. Tahti vain parani leffan loppua kohden kiihtyen. Juoni toimi hyvin ja hahmot olivat selvästi keskiverto kasaritoimintaa uskottavampia ja melko hyvin näyteltyjä. Toteutus ja tuotanto oli ainakin ensikatselmuksella kauttaaltaan laadukkaan oloinen. Tämä pieksee melkeinpä kaikki aikakautensa toimintapätkät aivan mennen tullen. Etenkin soundtrack oli leffan parasta antia, eikä minkään nostalgiaväreiden vuoksi, en nimittäin ollut edes syntynyt vielä leffan valmistumisen aikaan. Leffassa ei ollut mitään puutetta tai virhetta mikä olisi jäänyt vaivaamaan. Pisteitä 4/5 yleisellä skaalalla ja omassa genressään täydet 5/5. Kokonaisuutena tämä To Live and Die in L.A. oli mielestäni aavistuksen parempi kuin Heat, jonka katsoin eilen. Toki Heat oli erittäin kova pätkä myöskin, erityisesti ääniraita kaupunkitaistelussa oli aivan jotain uskomatonta, mutta jokin siitä jäi silti uupumaan. Näyttelijäkaartissa oli paljon tulevia isoja nimiä ja heidän työskentelynsä oli laadukasta kuten voisi odottaa. Etenkin loppuratkaisu oli kuitenkin mielestäni harmillinen, jokin muu ratkaisu olisi toiminut paremmin. Alkupuolisko leffasta toimi fiilikseltään loppua paljon paremmin. Ehkä homma kaatui siihen, että hahmoista yritettiin kaivaa "liikaa syvyyttä" esiin, mikä johti tiettyyn sekavuuteen. Heat ansaitsee laadukkaalla toteutuksellaan yleisellä skaalalla saman 4/5, mutta omassa genressään loppua kohti latistuvan fiiliksen vuoksi "vain" 4/5.
Inside Job Varsin pätevä luenta siitä, mikä taloudessa on viime vuosina mättänyt. Dokumentin luoma tulevaisuudenkuva ei sekään kovin kirkas ole, kun paljoakaan ei ongelmista ole tunnuttu oppivan. Rautaiset sankarit (Castle Keep) Ryhmä jenkkisotilaita majoittuu keskiaikaiseen linnaan pysäyttääkseen saksalaisten etenemisen. Elokuva edustaa Pollackin tuotannon trippailevampaa päätä. Elokuvaa voi pitää paljon monimerkityksellisempänä kuin miltä se ensin vaikuttaa, mutta ei tämä harmi kyllä kovinkaan lujaa kolahtanut. Oivaltavia jaksoja oli turhan vähän kaikkeen haahuiluun nähden. ½
Viimeksi katsoin Halloweenin innoittamana Rogue (vv. 2007) nimisen kauhuelokuvan, kertoopi isosta krokosta joka valitsee erään turistikiertueen yleisön välipalakseen. Itse asiassa en elokuvasta paljoakaan odottanut, pääosin ehkä siksi että Rotten Tomatoesin krritikot ovat arvostelleet elokuvan 100 % hyväksi http://www.rottentomatoes.com/m/1173563-rogue/ IMDb kertoo elokuvan nimeksi Territory http://www.imdb.com/title/tt0479528/ Elokuva oli yllättävän viihdyttävä, juoni oli tietysti ennalta-arvattava (krokoilla on nälkä), mutta näyttelijät vetivät osansa hyvin, plussaa ansaitsee myös Australian kauniisti kuvatut maisemat.
Katsoin elokuvan Triangle (2009). Tiesin ohjaaja Christopher Smithin olevan englantilainen. Joten taitaa myös elokuva olla brittiläistä tuotantoa. Heti alkuminuutella huomasin ihmisten punakoista kasvoista, shortseista ja rivitalojen rakennustyylistä ettei Trianglea ole ainakaan Britanniassa kuvattu. Ja tosiaan lopputeksteissä lukee "an Australia - United Kingdom co-production". Mutta hetkinen nyt. Miksi autot on pysäköity kadun oikealle puolelle? Miksi autojen ratit ovat vasemmalla puolella? Miksi auton rekkarissa lukee Florida? Miksi cheerleader-tytöt heiluttavat USA:n lippuja? USA:laisen elokuvayleisön mielistelemiseksi. Nämä kun eivät katso ulkomaalaisia elokuvia. Eivät edes englanninkielisiä. Ohjaaja kertoo kommenttiraidalla, että päähenkilön ruohoa leikkaavalla naapurilla oli sanottavana tasan yksi repliikki, "Hello!", mutta se piti poistaa USA:laisia häiritsevän australia-aksentintin takia. Olisivat varmaan paenneet joukkopaniikissa teatterista. Ihan pakko sanoa: Voi vittu, miten alas amerikkalaisten perseennuolennassa voidaan vajota! Elokuvalle annoin IMDb:ssä 9/10, mutta kyllä tuollainen selkärangaton mateleminen US dollarien takia on häpeällistä. ----------- Muistui mieleen, että kun ensimmäinen Mad Max-elokuva tuli USA:ssa teatterilevitykseen, niin Mel Gibsonin repliikit dubattiin amerikanenglanniksi. Tuo pistää miettimään. Siis, olisiko USA:laisyleisö tosiaan lähtenyt teatterista kesken esityksen jos Gibson olisi puhunut suomalaisenkin korvissa ihan ymmärrettävällä Australian aksentilla? Ja pettyneet katsojat olisivat varoittaneet muitakin olemaan menemästä katsomaan elokuvaa?
Edelliseen kiukunpurkaukseen jatkoksi: Tänä iltana katsottu Prom Night (© 1980) on kanadalainen elokuva. Brittiläissyntyinen ohjaaja Paul Lynch asuu Torontossa. Tuotantoyhtiöt ovat kanadalaiset Quadrant Trust Company ja Simcom Limited. Alkuteksteissä pyörii elokuvan maailmanlevitystä (International Sales Agent) hoitavan kanadalaisen Alliance Filmsin fanfaari. Prom Night on myös kuvattu Kanadassa (Don Mills Collegiate, Toronto, Ontario, Canada ja Scarborough Bluff Escarpment, Toronto, Ontario, Canada). Kun näin on, niin miksi Hamilton High Schoolin pihalla liehuu USA:n lippu? Kanadassa kuvaaminen on tunnetusti edullisempaa kuin USA:ssa, joten monet USA:laiset elokuvat ja TV-sarjat on tehty siellä. On juonen kannalta perusteltua, että paljolti Kanadassa kuvattu X-Files on tapahtuvinaan USA:ssa, koska FBI ei toimi Kanadassa. Ei ainakaan laillisesti. Sekin on ymmärrettävää, että yhdysvaltaiset tuotantoyhtiöt haluavat elokuviensa sijoittuvan USA:han. Mutta kun Prom Night ei ole USA:laista tuotantoa! Ei edes yhteistuotanto. :hitme: Tämä tästä aiheesta.
Katsoinpa minäkin tämän, kun sitä on parissakin paikassa kehuttu. Todennäköisesti en olisi kiinnittänyt mainitsemiisi kohtiin huomiota jos en olisi lukenut niistä etukäteen. Olihan tuolla myöskin tien reunassa kyltti jossa luki "leaving the sunshine state" ja taksikin oli yellow cab firman tarroilla varustettu. Imdb mukaan elokuva "The film is set in Miami", mihin myös kaikki nuo havainnot viittaavat. Olisihan se perin kummallista jos "Miamissa" ajettaisiin väärällä puolella tietä tai cheerleaderit heiluttelisivat vieraan vallan lippuja. Onhan erittäin yleistä että elokuvia sijoitetaan eri paikkaan kuin missä ne kuvataan. Esimerkiksi James Bondin seikkaillessa Miami International Airport lentokentällä pelastamassa lentokoneen prototyyppiä, onkin kohtaus kuvattu todellisuudessa Nassau International Airport kentällä Nassaussa, Bahamalla. Ei tuollainen tieto heikennä ainakaan minun leffanautintoani lainkaan. Jenkkiyleisön kalastelu on aivan ymmärrettävää, se kun sattuu olemaan elinehto useimmille kalliimmille leffaprojekteille. Ilman niitä dollareita ei leffoja pysty tekemään. Enpä tosin äkkiseltään keksi mitä lisäarvoa tähän leffaan edes olisivat vääränkätiset autot tai hassua murretta puhuvat näyttelijät tuoneet. Itse leffasta: Alku vaikutti myrskyineen hälyyttävän kliseiseltä, mutta onneksi pelko oli turha. Tässä oli suunnilleen kaikki kohdallaan. Kohtaukset olivat kauttaaltaan toimivia ja jännityskin mukavalla tasolla. Erittäin toimivalla tavalla yllättäviä juonenkäänteitä ja hätkähdyttäviä kohtauksia oli hienosti mukana. Kovin tarkasti on tosin hankala kommentoida ilman spoilereita. Tapahtumien purkaminen oli toteutettu taidokkaasti jaksotettuna ja erittäin toimivasti, mikä on yleensä erittäin kriittinen prosessi. Loistava leffa, tyystin vailla virheitä. Ansaitsee 5/5.
Tänään tuli fsteeltä tommonen pläjäys http://www.imdb.com/title/tt0962774/ Norjalainen leffa, missä junakuski jää eläkeelle. Elokuva eteenee aika hitaasti, mutta tykkäsin siitä silti. Monet Ruotsalaiset ja Norjalaiset leffat on ollu aika kovia, harmi ettei suomalaiset saa tommossia aikaseksi. Leffalle annan 4.5 tähtee.
Larry Crowne Hanksin ja Robertsin ihmetys. Ei ollut kovin kaksinen. Hanks käsittelee ajankohtaisesti työttömäksi joutumista, mutta itse elokuva ei nyt vaan yllä mihinkään ihmeellisyyksiin. *** / ***** Conan the Barbarian (2011) Oli parempi, kuin kuvittelin, mutta silti tästä jotain puuttui. Juoni ei ollut kovin kaksinen. Elokuvasta puuttui se maakinen vetovoima. Näyttelijätkään ollu kovin kaksisia. Halvan näköinen CGI viimeistään pudottaa elokuvan parhaaseen B-luokkaan. **½ / *****
Bobby Elokuva kuvaa Robert Kennedyn murhaa edeltänyttä vuorokautta Ambassador-hotellissa. Hyvä yritys tästä paistaa lävitse, mutta tuttujen naamojen täyttämä seurattava hahmokavalkadi on vain liian suuri, jotta väläyksiin erilaisista henkilöistä saataisiin minkäänlaista jäntevyyttä. Ajankuva toimii kohtalaisesti, vähän olisi itse Bobbyakin voitu tuota enemmän esile. - Blue Velvet - ja sinisempi oli yö (Blue Velvet) Pikkukaupungin idylliin kätkeytyy lynchmaisesti synkempiä juonteita. Kaikin puolin tyylikäs elokuva ja Dennis Hopperin Frank on hahmona aivan omaa luokkaansa. Vähän väärissä kohdissa kyllä huvitti, kun mieluummin olisi kokenut piinaavuutta. - Paukkurauta-Kati (Cat Ballou) Tilallisen tytär kriminalisoituu kostaakseen isänsä kohtalon. Mitä lännenkomedioihin tulee, niin Paukkurauta-Kati on aivan kärkipäästä. Suuri ansio kuuluu Lee Marvinin mahtavalle juoponroolille. ½ Onnen potkuja (The Pursuit of Happyness) Mies sinnittelee poikansa kanssa yrittäessään vaurastua. Elokuvan sanoman rahan rinnastaminen onnellisuuteen on hieman kyseenalaista ja ponnistelut laman kourista juurikin pörssimeklariksi huvitti kyllä sekin. (Tosi)tarinan typeryyksistä huolimatta keskushahmon yritteliäisyyttä seurasi kyllä mielellään ja isä ja poika Smith hoitivat hommansa kunnialla.
The Wraith Charlie Sheenin tähdittämä elokuva esittelee auton ja kuskin tuonpuoleisesta. Komeita kurveja piisaa ja ajokohtaukset aikaansa nähden kohdillaan. Haluaa tollasen Turbo Interceptorin tai sen vetten. Cassavetes on todellinen unelmien mies Soundtrack kovaa kamaa. Sivumainintana..näkyyhän tässä Sherilyn Fennin tissi. Syy jo katsoa tämä.. 4/5
Heh, mä sanon, että onneksi suomalaiset eivät saa tommosia aikaiseksi, kuin tuo katsomasi O' Horten, annoin sille aikoinaan 2½ tähteä. Kyllä suomalaiset noin yleensä ottaen osaavat tehdä ihan yhtä hyviä leffoja, kuin muutkin pohjoismaalaiset - jollei jopa parempia. Totta kai suomalaisetkin osaavat tehdä surkeita leffoja, mutta niin osaavat yhtä lailla muutkin pohjoismaalaiset. Mielipidekysymyshän tämä on, mutta ihmetyttää tämä tällä palstalla monella vallitseva alemmuskompleksi "Miksei suomalaiset osaa.../Kunpa suomalaiset osaisi tehdä yhtä hyviä leffoja, kuin ruotsalaiset (tai joku muu pohjoismaa)". Varsinkin komedian tasolla suomalaiset tekevät hauskempia leffoja, kuin ruotsalaiset, ruotsalaisten huumori on jotenkin ärsyttävää, en osaa selittää tarkemmin, mutta siis just sellanen huumori ärsyttää, kuin esim. Koppsissa. Tuossa O' Hortenissakin tais olla ärsyttävää huumoria, vaikkei ruotsalainen olekaan. Sen sijaan tanskalainen Lotto -elokuva oli monin paikoin oikeasti hauska. Ei sillä, kyllä suomalaisetkin saisivat tehdä hauskempia leffoja, taidan muutenkin olla komedioiden suhteen melko nirso, kun yleensä komediat (tekomaasta riippumatta) ovat musta keskinkertaista OK-tasoa, ja harvoin komedioissa ääneen nauran. Mutta ruotsalaisiin komedioihin verrattuna suomalaiset komediat ovat todella hauskoja.
Todella pirullinen loppu elokuvassa Infestation eli Tuholaiset. Pelkäsin kantavani sen takia turhaumaa koko lopun elämäni, mutta kaikeksi onneksi netistä löytyi ohjaajan kommenttiraidalla (puuttuu tietysti kotoisen Atlantic Filmin julkaisuista) kertoma selitys ja sain mielenrauhan.
Carlito´s Way Tämä hieno, vähemmän hypetetty leffa tuli jälleen katseltua. Selkeä sisarteos Kummisedille ja erityisesti Scarfacelle. Paranee katselukertojen myötä. Tulikin taas mieleen tehdäänkö tällaisia elokuvia enää. DePalma, Pacino, Penn. Lopun pitkä asemakohtaus on parasta. Ne italialaiset... ****½ Collateral Tämä ei ihan iskenyt aikoinaan ensinäkemältä, eikä aika ole tehnyt muutosta parempaan vaan päinvastoin. Ikävä kyllä tämän kohdalla Mann onnistui vain siinä tutussa tyylissään. Sisällöllisesti elokuva jää kovin pinnalliseksi vaikka se yrittää sitä sun tätä. Kässäri ei vaan toimi dialogiaan myöten. Kohtaukset tuntuvat väkinäisiltä, epärealistisilta, kuten näyttelykin. Dynaaminen jännitys hukataan kerta kerran jälkeen väärillä ratkaisuilla ja painotuksilla. Yhteen ideaan perustuvat tarinat ovat usein hit or miss. Mutta miksei keskitytä siihen ideaan edes kunnolla? Nyt se palkkatappajakin heilui vähän miten sattui, ei kovin ammattitaitoista, ja layman-taksikuskikin alkoi rasittaa. Ei tällainen elokuva saa tuntua tylsältä! Tämä on sitten enemmänkin myös selvästi epäonnistuneen Public Enemiesin sisar kuin Heatin. **½
Lähinnä kauhuelokuvaohjaajina tunnettujen John Carpenterin ja Wes Cravenin 2010 valmistuneissa töissä The Ward ja My Soul To Take on ihan sama idea (älä helvetissä lue spoileria jos elokuvat ovat näkemättä): Spoiler Päähenkilön identiteetti on jakautunut seitsemäksi persoonaksi. Zeitgeistia vai outo yhteensattuma? Vai molempia?
GoldenEye (1995) [MTV3 HD] Kaippa tässä oli vierähtänyt valehtelematta 8 vuotta viime katsomisesta. Muistelisin että VHS-versiotakin tuli kulutettua melkoisesti, ja olihan tämä melkoinen "tapahtuma" back-in-the-days. Mutta nyt olen tainnut vääntää vivut sen verran Daniel Craigin suuntaan, että tämä viime katselmus tuntui jo puuduttavalta. En muistanutkaan kuinka tämä kuitenkin "kunnioitti" vanhempia Bond -filmatisointeja. Arkkivihollinen armeijoineen ja maailmaanherruuden tavoitteleminen jne... Tosin väkinäiset tyhmät kommentit puolin toisin, ja venäläistyylinen englannin aksentti ärsyttivät. Pahasti syönyt routa tai aika nostalgia arvojakin. **+ / ***** Taxi 3 (2003) [Nelonen] Pahasti mentiin pakkasen puolelle. Ensimmäinen ja toinen osa oli vielä jotenkin siedettäviä, kenties jopa oivallisia, mutta tämä ei jaksanut innostaa sitten yhtään. Väkinäinen vanhan toisto. Stallonen ainoa positiivinen asia elokuvassa, jos sellainen täytynee etsiä. * / *****
3:10 to Yuma (2007) Tulipa tv-lähetyksen innoittamana vihdoinkin katsottua tämä dvd-levyltä. Oli kyllä jonkin sortin pettymys. Hahmot ei kiinnostaneet, näyttelijöistä en perustanut (puunaama-mumisija Bale ja pahemman luokan maneereita kehittelevä Crowe). Lavastus yms. puitteet oli ihan komeat. Ihmiset toimi typerästi ja epäloogisesti, toiminta oli paikoitellen epärealistista. En oikein onnistunut hahmottamaan tämän elokuvan pointtiakaan. Tässä vähän typeryyttä spoileritageissa: Spoiler Vinkki ryöstelijöille: Postivankkurit saa pysähtymään ampumalla pari hevosta. Joo onhan se kiva että toipuu nopeasti, mutta Peter Fonda saa luodin kylkeensä ja on heti luodin poistamisen jälkeen ratsailla. Sitten on nämä verenhimoiset kaupunkilaiset joista tuntuu joka toinen olemaan valmis tappohommiin. Sitten lopussa kun venaillaan hotellissa, miksei pahikset seiso vaikka muurina oven edessä, miksi pitää antaa Bale+Crowen päästä ulos jotta voi päättömästi räiskiä riskeeraten samalla Crowen hengen. Noh, onneksi puujalalla pääsee juoksemaan yhtä nopeasti kuin terveellä jalalla. jne. jne. Ja se loppuratkaisu missä Crowe muuttaa mielensä oli kyllä melkoista jöötiä. Typerä leffa, pisteet tuotannollisista arvoista. * * +
Pari Teemalta tullutta klassikkoa tuli viikonloppuna katsastettua: Moby Dick Kyllä tässä valkean valaan jahdissa oma viehätyksensä oli ja katselu paljasti myös sen, että olen tämän joskus hyvin nuorena aiemminkin nähnyt. Kuvauksellisesti todella komeaa katseltavaa. Gregory Peckin yksiulotteiseksi jäänyt roolisuoritus kapteeni Ahabina ei juuri innostanut. 3½/5 And Then There Were None Klassikkoromaanin alkuperäsifilmatisointi on enemmänkin humoristinen kuin jännittävä, mutta siitä huolimatta (tai juuri siksi, heh) mukavan tunnelmallinen. Kokonaisuutta pilaa tietysti romaanista täysin poikkeava Spoiler "onnellinen" loppu , joka ei kyllä tähän tarinaan sovi ollenkaan, mutta elokuvan tekemisen ajankohdan huomioonottaen juuri muuta mahdollisuutta ei liene ollut. 3½/5