Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

En.

Eikä muutenkaan mitään kummempaa tietoa asiasta ole, mutta näin olen lakitekstien, tv:n poliisiohjelmien ja toisten kokemusten perusteella ymmärtänyt.

 

Mitä virkaa noilla kahdella eri säädöillä on? Kummastako kohdasta se lämpötilan säätö tapahtuu?

 

Perimmäistä syytä en kahdelle "säätimelle" tiedä, mutta oman kokemuksen pohjalta sillä pienellä kiekolla tuossa nupin päässä ei ole mihinkään mitään vaikutusta. Eli ainoastaan koko nupin kiertämisestä on mitään hyötyä. Ehkä joku haluaa tuota sisempää käyttää jonkinlaisena muistinvirkistäjänä jos haluaa testailla kuinka lämpimäksi kämppä käy milläkin säädöllä.

 

Kuinka helposti menee [FONT=&quot]130/70-12 koon tubeless skootterinrengas vanteelle?
Kumit ja vanteet on erillään, jotain irroitusta ei tarvitse ihmetellä. Ei varmaan välttämättä tarvitse edes sen kummoisempia rengasrautoja?
[/FONT]

 

Onko 2,5" Sata kiintolevyissä liittimet tismalleen samat kuin isoissa 3,5" Sata levyissä? (Kun muistelen että ainakin silloin ennenwanhaan isoissa ja pienissä levyissä oli erilaiset liittimet )

 

Oma Piaggio vaatii vähän taiteilua, kahden rengasraudan avulla 5-10min/gummi. Osa varmaan johtuu siitä että talvirengas on melkoisen kovaa kumiseosta. Kuormaliina on avuksi täytettäessä.

On.

 

Mistähän löytäisi tiskikoneeseen magneetin, jonka voisi kääntää aina likaiset/puhtaat tyyliin? Monesti tullut tilanne eteen ettei ole ollut varma asiasta.

 

Mä olen miettinyt tuota paljonkin. Kotona asustelevan 3-v. näppäräsormisen takia magneetti saattaisi olla milloin missäkin, ja missä asennossa tahansa.
Ratkaisin pulman sulkemalla pesuainekotelon silloin kun sisällä on likaista tiskiä. Samalla kun tyhjentää puhtaat pois, napsauttaa kotelon kiinni. Juuri ennen pesua se avataan ja täytetään pesuaineella. Kun kotelo on kiinni silloin kun likaisia ladataan koneeseen, ei siihen myöskään valu astioista mitään töhnää tms.

 

Älkää esipeskö/viruttako niitä astioita, se on tuhlausta ja aiheuttaa myös hämmennystä että onko koneessa puhtaita vai likaisia astioita.
Eihän tuohon mitään muuta syytä voi olla, että siihen tarvitaan joku huomiomerkki, miten siitä voi erehtyä?

 

Pojat hei... Post it -laput keksittiin jo vuonna ´74 ja ainakin meillä päin olleet käytössä tässäkin asiassa. Saa sitten jopa esipestäkin astiat ilman pelkotiloja.

 

Heittäkää tiskikoneeseen likainen sukka, banaaninkuori tai muu epähygieeninen esine silloin kun koneessa makailee likaisia astioita. Aina kun katsoo koneeseen ja näkee hikisukan, kuolleen murmelin, kumisaappaan tai käytetyn naishygieniaobjektin, eipä taatusti tee mieli ottaa koneesta mitään astiaa ulos ennen kuin astiat on pesty.

Hetki ennen pesun aloitusta otetaan se likainen esine pois. Joten kun koneen joku avaa pesun jälkeen, siellä EI OLE PUTIPUHDASTA MURMELINRAATOA, ja se siis on merkki puhtaista astioista.

Erikoisobjektin tosiaan pitää olla sellainen, jota ei ikinä normaalisti tiskikoneessa saa pestä. Jos teillä on tapana pestä tennispallonne tiskikoneessa, tennispallo ei teidän tapauksessanne kelpaa likaisuuden indikaattoriksi.


.

 

Kun se mössö ehtii kuivua sen lautasen/aterimen pintaan, niin se ei siitä enää lähde konepesussa. Ollaan yritetty jättää astiat huuhtelematta. Koettu on. Ei toimi.
Saattaa johtua huonosta tiskikoneestakin, mutta sehän ei tähän hätään auta. Uuteen koneeseenkaan ei ole varaa.

 

Joo tämä oli se toinen vaihtoehto, kuivunut kaurapuuro tuntuu olevan omalle koneelle aika ylitsepääsemätön lika.

 

Puhtaat vai likaiset ongelman yksi ratkaisu: Danonino? tms jugurteista tuli magneetit Leijona ja Pingviini, joten Leijona=likaiset ja Pingviini=puhtaat.

 

Jos auto 1. ajaa 40km/h ja pysähtyy juuri ennen suojatietä niin paljonko on vauhtia autolla 2 auton 1 pysähtymiskohdassa jos nopeutta on 50km/h?

a. 10km/h
b. 27km/h
c. 37km/h

Kuinka lasketaan?

 

Sanoisinko, että d. 50km/h

 

0 km/h, jos turvaväli on liian pieni...

 

Mitäs tarkoitat tällä? Kysymyksestä saa selvää.

 

d. 30km/h

Kineettisen energian laskukaavaa E=½mv² soveltaen:
-Jätetään kerroin ½ ja massa m pois koska lasketaan kahden luvun suhdetta
-Jäljelle jää ainoastaan nopeuden neliö (yksiköllä ei merkitystä koska lasketaan suhdetta)

Ensimmäisen auton liike-energia = 40² yksikköä = 1600 yksikköä
Toisen auton liike-energia = 50² yksikköä = 2500 yksikköä
Ensimmäinen auto pysähtyy suojatien eteen, eli sen liike-energia pienenee 1600 yksikköä. Vähennetään tämä luku toisen auton liike-energiasta: 2500 yksikköä - 1600 yksikköä = 900 yksikköä.
Jäljelle jäävästä liike-energiasta saadaan nopeus ottamalla siitä neliöjuuri: v = √E = √900 = 30 (ja nyt lisätään perään sitten alkuperäinen yksikkö, km/h).

Tässähän ei ole huomioitu reaktioaikana kuljetun matkan pidentymistä suuremmalla nopeudella kuljettaessa, joten jos joku noista antamistasi vaihtoehdoista on oiken niin arvaisin sen olevan c.

Ei varmaan irtoaisi kuutta pistettä tentissä tuolla tavalla...

 

Kirjoitin hieman väärän sanamuodon kysymykseeni. Tarkoitin juuri sitä paljonko on nopeutta jäljellä kun 1 auto on jo pysähtynyt. Eli kun 50km/h ajava auto alkaa jarruttamaan (reagointi aika n. 1s mukaan lukien)

Muistan jostain lukeneeni, että jos nopeus kaksinkertaistuu niin jarrutusmatka nelinkertaistuu. Itse arvasin kokeen kysymykseen vaihtoehdon C.

KMOK vastasikin jo kysymykseeni.