Juhla Mokka-kahvista on tullut oma ja vaimon suosikki. Aikaisemmin osttettiin aina Presidenttiä, mutta kun Philpsin cafemaster vaihtui Moccamasterin, niin halvempi Juhla Mokkakin alkoi maistua paremmalta. Ennen Moccamasteria kahvia tuli keitettyä vain viikonloppuisin, mutta nykyään kahvi maistuu niin hyvältä, että sitä täytyy saada mukillinen ennen töihin lähtöä.
Tuli ostettua taannoin stokmannin kahvipäiviltä Segafredon le origin Costa Rica-kahvia mikä on varsin mainio tuttavuus. Kyseessä hienoksi jauhettu kahvi jossa pitäisi olla aavistus hedelmän makua (en kyl ite huomannut). Keitän tota 6 espressokupin mutteripannulla, ja olen huomannut että makuun vaikuttaa paljon se minkä verran laittaa kahvia ja vettä. Luonnollisesti vaikuttaa, mutta kun 6 kupin espressopannuun ei paljoa mene kumpaakaan (oon ite tehny yksin ollessani 50% kapasiteetilla sekä vesi että kahvi) niin on yllättävää miten maku vaihtelee vaikka noilla määrillä heitot ei voi olla isoja mihinkään suuntaan. Segafredon vastaavia sumppeja on Brasile ja Peru - onko raatilaisista kukaan maistanut näitä?
Löfbergs Lila Crescendoa ostin kokeeksi ja täytyy sanoa, että on todella hyvää tummapaahtoista kahvia. Ruotsalaiset osaa! Paljon parempaa mitä vaikkapa Presidentti tumma paahto joka tosin ei ole mitään tummaa nähnytkään.
Pitää varmaan kokeilla. Lähin Pauligin vastaavuus lienee kuitenkin Parisien, joka on kyllä oikeasti hyvä tummapaahtoinen kahvi.
Itse olen juonut jo reilusti toistakymmentä vuotta Africafe nimistä pikakahvia. Ei tule herkimmillekään vatsaoreita tästä kahvista. Saatava ainakin Stockalta. Tosin nyt tänne Espjanaan muuton jälkeen toin mukanani tuota kahvia 15 pussia, joten se riittää nyt hetkeksi.
Oma top 3 (mitä marketeista saa, juhlakahvit sit erikseen): 1. Arvid Nordqvist Franskrost 2. Löfbergs Lila Crescendo 3. Presidentti tumma paahto
Saatiin lahjaksi jotain vaniljakahvia - kuulemma spesiaaleihin hetkiin - ja oli kyllä niin p*skaa, että ei tosikaan. Jo "tuoksu" oli niin imelä, että oksennus meinasi tulla. Tuota voisi sanoa erittäin makeaksi vaniljajuomaksi, jossa on hitunen kahvin makua mukana. Jopa tällaiselle satunnaiselle kahvinjuojalle, joka ei yleensä mausta osaa mitään sanoa, tuo oli järkytys.
Kaffaroasteryn kahveista Indonesialainen on todella tummapaahtoista, vaan ei lainkaan hapanta, toisin kuin tuo ruotsalainen tai Obama (tosin papuina kilohintakin on 3x).
Ei ole väliä. Minähän en tuota roskaa sisääni laita. Kyseessähän on huume jolla on ikäviä vaikutuksia, vieroitusoireineen. Eikä edes maistunut hyvältä kun kerran kokeilin (lapsena ja yllytettynä, toki). Ja kaikki kahvimakuiset tuotteet ovatkin pahoja. :sick:
Eipä ole mitään erikoisempia kahvilaatuja tullu edes kokeiltua. Juhlamokka on itselle perushyvää kahvia, tietenkin Moccamasterilla keitettynä. Jonain jouluna tuli juotua viskikahvia (en muista merkkiä). Oli ihan yllättävän hyvää, vaikka enemmänkin siinä minun suuhuni maistui semmoinen makeahko, vanilijainen aromi, eikä niinkään viski.
Sen jälkeen kun on tummapaahtoisiin päässyt makuun, ei näitä perinteisiä suomalaisia vaaleita paahtoja mielellään enää juo. Pauligin Parisien on se paras suomalainen tumma, mutta valitettavasti hinta onkin sitten 2-3 kertaa isompi kuin peruskahveissa. Onneksi se ei tunnu niin pahalta, kun juo kahvia vain mukillisen päivässä.
Heh. Kannattaa kokeilla kahvia pullan kanssa, silloinhan se on parhaimmillaan. Noin pelkästään juotuna, tai edes maidon ja sokerin kanssa, vähän tylsän makuista. Ei ole mitään pakottavaa tarvetta saada kahvia minulla, se kun nyt silloin tällöin lipitän kun siltä tuntuu tai jos on tylsää. Omistan kahvinkeittimenkin jopa, mistä ja miksi lie hankittu, mutta se on kaapissa pölyttymässä. Voin juoda jos tarjotaan (mieluiten sen pullan kanssa), mutta ei sitä oikein keittää jaksa. Ei ole niin ylivertaista litkua.
Saludo nja euroshopper nyt ei ainakaan käy ja lidlin merkeistä en ole, ainakaan vielä, löytäny omaan makuun sopivaa vaihtoehtoa... Kotimaisten paahtamoiden valikoimista melken kaikki käy, kunhan on sopivan vahvaa. Tummapaahtoisesta Pressasta, saati muistakaan tummapaahtoisista nyt en niin kuitenkaan välitä. Ja maidon kera juodaan, ilman sokeria tai makeutusaineita.
Hyvin palvellut Philipsin HD7446 saa nyt siirtyä sivuun, tippalukko vain petti 10 vuoden käytön aikana, joka ei tosin oikeastaan käyttöä yhtään haitannut. Tilasin Philipsin Cafe Gourmet Coffee Makerin, joka oli tuttu malli vuosien takaa, mutta hankala hankittava. Tullut tutkailtua kaffemasiinoita ja niiden toimintaa. Tällä kelpaa keitellä aamukaffeja jatkossa. Jotain hienoa tuossa kiehuvassa vedessä on.
Moccamasterissa on ollut taatusti "kusematon" pannu. Eli sellainen pannu, josta voi heikkovoimaisempikin kaataa pannun nokkaa kuppiin nojaten ja kahvit on kupissa, ei pöydällä... Tuosta en tiedä, vaikuttaa himpan liikaa "design"-muotoilulta... T: Vesku
Töissä on Moccamaster ja kyllä sillä kaatelee huolella ohi kupista, jos pannussa yksi annos jäljellä.
Lisäksi Moccamasterin sekoittavassa kannessa on normikannesta poikkeavasta painopisteestä johtuen ikävä ominaisuus, että kun kaataa viimeisiä kuppeja niin kansi raottuu hieman ja kuumat höyryt tulee pannusta ranteelle.
Tänään tulikin puhetta tuosta kaatamisesta. Vajaat puoli pannua oli jäljellä ja niinpä vain valui nokan ohi pöydälle (työkaveri kaatoi). Jujuna tuohon tosin taitaa olla se, että kaataa vain hyvin hitaasti niin onnistuu. Pitääkin huomenna testata aamulla paremmin.
Hankin pressopannun ja kahvimyllyn kolmisen vuotta sitten, joten kahvin hankin kokonaisina papuina. Arvid Nordquistin Franskrost on muodostunut vakiokahviksi. Erittäin hyvä hintalaatu-suhde. Välillä tilaan Cremalta tuorepaahdettuja ja Italian herkkuja, mutta kilohinta on heti kolminkertainen.