The Adventures of Tintin (2011) Muistanu yhtään leffan juonta ja olihan tuo ihan jees. Toteutus oli itse elokuvassa todella upea. Harmi, että itse elokuva nyt ei minusta ollut, niin hyvä, kuin muistin. Pitäisi katsoa pois alkuperäiset piirretyt, kun boxikin tuli hankittua. Päässyt pahasti jo unohtumaan koko tämä setti. **** / ***** A Very Harold & Kumar 3D Christmas (2011) Ei valitettavasti päässyt parin edellisen kohelluksen tasolle. Ihan viihdyttävä oli, mutta ei kuiteskaan, mitään timangia. *** / ***** J. Edgar DeCaprion ja Clientin kaunis taidonnäyte. Harmi, että elokuva itsenään ei ollut kovin kaksinen. Leo oli roolissaan hyvä. Odotukset elokuva suhteen oli melkosen paljon korkeammat. *** / *****
Eilen tuli subilta semmonen leffa ku poika. Olen muistaakseni joskus kyseisen leffan nähnyt ja kostoksi katoin sen nyt uudestaan. Leffa osottautui oikein sympaattiseksi ja oikein mainioksi feel good leffaksi. Se sopi täydellisesti masentavaan maanantai iltaan. Vaikka leffassa oli vässykkä Huge Krantti, niin sillekkin sankarille oli löydetty aika napsakka rooli, eli leffan fiilis ei Krantin pojan mukanaolosta huolimatta kärsinyt. Perus brittilaatua siis tämäkin raina! Kolme ja puoli tähtee antasin tälle ihan pokkana.
L'empire des loups (2005) [Nelonen] Voihan pieru, olipas kökkö tapaus tämä Sutten Valtakunta. Odotin niin jotain Purppuravirtojen tyylistä menoa. No olihan tämä hieman vastaava, mutta ei yksin Jean Reno sitä tunnelmaa aikaan saa. Kertaviihettä. ** / ***** Planet of the Apes (2001) [MTV3 HD] Tim Burton ei ihan onnistunut aikeissaan, mutta jollain kierolla tavalla tämäkin versio vielä natsahti täällä. Etenkin Tim Rothin hahmo Thade on jo melko vastenmielinen. Ja Estella Warren :love: oi missä liet ??? Eipä siinä sitten muuta, jätä aivot narikkaan ja anna Marky Markin johdattaa tahtia, apinalauman seuratessa perästä. ***+ / ***** Gone in Sixty Seconds (2000) [Nelonen] Joskus tämäkin oli ihan törkeeeeen hyvä leffa, etenkin Jolie viehätti kultaisine lockseineen ja tietenkin upeat luxus autot. Nyt hieman vanhenpana on mukava katsella Nicolas Cagen vanhojen hyvien aikojen teoksia ja muistella kun äijä vielä osasi. Tai kenties hän osaa vieläkin, mutta ohjaajat kusevät, tiedä sitten. Tämän leffan on ohjannut Dominic Sena, jonka itse muistan elokuvasta Kalifornia! Tämähän ei nyt ihan samalla tasolle nouse, tosin on varsin erityyppinen teoskin. Gone in Sixty Seconds osaa kuitekin viihdyttää paremman puutteessa. Tasaista ja vauhdikasta toimintaa isolla kaartilla! *** / *****
Defendor Realistisempien supersankarielokuvien joukossa tämä lienee aivan realistisimmasta päästä, vaikka pahiksina onkin melkoisia stereotypioita. Supersankari itse sentään on mielenterveysongelmainen turpaansaottaja ilman mitään erikoiskykyjä, mikä tekee tästä tavallaan ihan kiinnostavankin katsottajan. Harmi vaan että potentiaalia ei ole oikein osattu hyödyntää. + Punainen vaara (Red Heat) Arnold miliisinä toimii vielä överin aloituksen ansiosta, mutta tapahtumien siirtyessä rapakon taakse tulee mukaan elokuvaan sopimatonta tyhjäkäyntiä. Toiminnastakaan ei loppujen lopuksi saada rakennettua mitään erityistä.
Perhonen lasikuvussa (2007) Löytyi yksi 2000-luvun alkukymmenyksen parhaita elokuvia. Tositapahtumiin perustuva kertomus hyvin menestyvästä miehestä, jonka elämä muuttuu täysin aivoslaagin myötä. Miehen ainoa keino pitää kiinni elämänlangasta on vartalon ainoa toimiva osa - toinen silmä - jota räpäyttämällä hän pystyy kommunikoimaan toisten kanssa. Hieno camus'lainen ajatus: vaikka henkilö onkin ruumiinsa vankina on muisti ja mielikuvitus tylsistymisen pelastuksena. Ohjaaja Schnabelin aikaisempi kokemus kuvataiteilijana näkyy selvästi kuvauksen jäljessä. Elokuvan loppukohtaus (joka alkaa autoajelulla pojan kanssa) on varma mielenherkistäjä. Hypnoottinen ja vangitseva elokuva. Sotilaspoika aka Johnny Got His Gun (1971) ½ Edelliseen innostuneena päätin katsoa toisen elokuvan omaan ruumiiseen vangitusta henkilöstä. Tässä leffassa alkukertomuksena on nuori sotilaspoika, joka haavoittuu ensimmäisessä maailmansodassa. Loput elokuvasta onkin päähenkilön sairaalavuoteella tapahtuvaa ääneenajattelua sekä muistojen läpikäyntiä. Kerronta ontuu pahasti, siirtyminen väri/mustavalko välillä on selkeä hyppäys menneeseen, mutta kerronnallisesti vaihdokset eivät toimi. Elokuvan meriitti "sodanvastaisuus" on myös minusta laimea. Ei säväyttänyt, mutta kestää kertakatselun.
Watchmen: The Ultimate Cut tai Watchmen: The Complete Story* Jälleen uusintakatselukierroksella sattuneista syistä ja edelleen aivan mahtavaa katsottavaa. Elokuvateatteriversio maistuu edelleen trailerilta, kun katsoo tätä versiota. Itse elokuvasta voisi lätistä maailman tappiin saakka, mutta todettakoon vain, että kyllä tämä edelleen on paras sarjakuvafilmatisointi, mitä on tehty, vaikka täysin virheetön se ei edes tässä inkarnaatiossa ole. Tekniseltä tasolta blu-ray on myös silkkaa referenssimateriaalia ja soundtrack silkkaa timanttia. *, kumpaa nimeä tuosta nyt sitten pitäisi käyttääkään: viittaako Ultimate Cut elokuvan versioon ja Complete Story boksin sisältöön, jossa on myös Under The Hood -"dokumentti" vai mitä, tiedä en.
Pikkasen nostalgisissa tunnelmissa on tullu flunssaa vietettyä. Red Heat (1988) Klasari Arskaa kovimmillaan. Tosin ei nyt ihan kuitenkaan ykkös luokka. *** / ***** Escape from New York (1981) Russelin ja Carpenterin ties monesko yhteistyö sieltä alkupäästä. *** / ***** Contagion (2011) Itse pidin tästä sykkeestä. Kovalla näyttelijäkaartilla varustettu ja hyvällä musiikilla varustettu elokuva. Ehkä sellainen kovin ahdistavuus leffasta uupui. ***½ / ***** The Firm (1993) Omasta mielestä Tompan yksi 90-luvun alun parhaista. Taitaa olla myös paras Grisham filmatisointi, mitä itse olen nähnyt. Ehkä Päämies menee ohi vielä. **** / ***** Conan the Barbarian (1982) Se ns alkuperäinen Conan. Arskan yksi parhaista. Basil Poledouris musiikki toimii loistavasti vieläkin. **** / *****
Drive (2011) Alkuteksteistä luulin jo hetken että olenkohan nyt sekoittanut tämän johonkin toiseen samannimiseen elokuvaan kun pinkki kaunokirjoitus ei oikein vastannut sitä mitä olin tästä ennakkoon kuvitellut. Varsin hieno tällainen "vähän erilainen" elokuva, jossa on hyödynnetty hienosti yksinkertaisuutta ja pidetty sisältö silti tiiviinä. Lunasti ainakin sen hypen mitä tästä on omiin korviin kantautunut. **** / *****
Muistutetaanpas jälleen kerran, että jos elokuvasta löytyy oma viestiketjunsa Elokuvat-alafoorumilta, niin kommentit mieluummin sinne.
Warrior (2011) Ilmeisin vertauskuva olisi kai kutsua tätä mma-sukupolven Rockyksi, ja vertaus on kyllä ansaittu. Vähän tuota olisi voinut tiivistää, yli kahden tunnin keston olisi mielestäni saanut karsittua puoleentoista tuntiin tarinan kärsimättä. **** / *****
Boogie Night Toimii vieläki loistavasti. Yksi Mark Wahlberg parhaista. **** / ***** Johnny English Reborn Tähän mennessä vuoden paskin elokuva. Ei juuri naurattanu muu, kuin lopputekstit. - / ***** Tower Heist Oli ihan toimiva leffa. Brett Ratneriltä ehkä onnistunein elokuva, kun kaikki muu ollut, niin hirveetä roskaa. Näyttelijä kaartikin on ihan kova. *** / ***** Fright Night (2011) Colin Farrellilta ihan viihdyttävää teini kohellusta. En muista kovin hyvin noita alkuperäisiä, mutta mielikuva oli, että ne oisi ainakin parempia. *** / *****
Muistutetaanpas jälleen kerran, että jos elokuvasta löytyy oma viestiketjunsa Elokuvat-alafoorumilta, niin kommentit mieluummin sinne.
The Texas Chainsaw Massacre (1974) Tämä olikin eka kerta kun leffankatsoin ja vähän petyin se oikeastaanmelko veretömään menoon. oisaalta jokin leffassa tekis iitä paljon häijymmän ja ahdistavamma kuin mitään paskat hostellit yms. Ei tämä nyt ehkä mikään mestariteos ole, mutta ihan katsottava. 3/5 Commando Arskan pöljä räiskintäleffa, jossa kieltämättä on jotain kovin hupaisaa ja siksi sen ehkä jaksaa katsoakin. Kyllähän tällaisia toimintakomedioitakin on välillä hauska katsoa. Lopussa meno on kuitenkin ehkä jopa liiankin koomista. 2,5/5 Excalibur Kohtalaisin viihdyttävä fantasiapläjäys 80-luvulta , joka kertoo kuningas Arthurin tarinan. Kyse on siis puhtaasti fantasialeffasta, koska mitään historiallisesti korrektia leffassa ei ole. Keskivaiheilla leffa käy ehkä hieman pitkäveteiseksi, mutta lopussa hieman paranee. Nykypäivän lotreihin ja pottereihin tottuneille tämä on varmaan myös ulkoisesti vähän karu fantasialeffa. 3-/5 The Hurt Locker Minusta varsin mielenkiintoinen tuoreempiin sotiin perustuva leffa. Ehkä vähän ristiriitainen, mutta ei kuitenkaan mitenkään huono ihmiskuvaus. 4/5
Cinemania ***** Dokumenttielokuva tai eräänlainen henkilökuvaus New Yorkissa vaikuttavista leffafriikeistä. Dokumentti keskittyy viiden ihmisen pakkomielteeseen, elokuvien katsomiseen. Tämä kannattaa hankkia.
Elokuva jalostavasta rakkaudesta Neuvostoliitossa kuvataan elokuvaa ja sensuuri kiusaa. Paikoin tunnelman tavoittavaa, joskin vähän tyhjäkäyvääkin fiilistelyä Niskaselta. Ohjauskohtauksissa esittänee pitkälti itseään. TrollHunter (Trolljegeren) Kuvausryhmä pinkoo peikonmetsästäjän kannoilla. Eipä näistä löydetyt nauhat- & kuvausryhmän mukana -elokuvista kaikki pidä, mutta itselle nämä ovat yleensä ihan kohtalaisesti maistuneet. Mukadokumentaarinen ote yhdistettynä suoraan kansantaruista repäistyihin peikkoihin on hauska ja yllättävän toimivakin idea. Olisihan tässä toki särmiä vielä hiottaviksikin, mutta viihdyttävä elokuva. + Frozen River Perhettään elättävä äiti sotkeutuu rajaseudun hämäräbisneksiin. Alun kuva Melissa Leosta tupakoimassa kyynel poskella luo hyvin koko elokuvan kantavan toivottomuuden rajoilla kiikkuvan tunnelman. Erinomainen Winter's Bone on läheistä sukua tälle, taas syrjäseudun syrjäytyneet sinnittelevät lain molemmin puolin. ½
I Melt with You Videovuokraamossa huomasin tämmöisen elokuvan mielenkiintoisen nimensä takia. Eilen katsoin ja jälkifiilis oli aika ristiriitainen. Tämä on aika tuntematon elokuva, vaikka näyttelijäkaarti (Thomas Jane, Jeremy Piven, Rob Lowe, Christian McKay, Carla Gugino, lisäksi pornotähti Sasha Grey) on täynnä tuttuja naamoja (ainakin itse tunsin). Juoni on tyyliä neljä jo keski-iän saavuttanutta yliopistoaikaista kaverusta näkevät toisiansa vuosittaisessa traditiossaan, jossa heillä on tapana pistää pää sekaisin erilaisten aineiden avulla viikon ajan. He eivät kumminkaan voi paeta elämiensä varjopuolia. Tämä muistuttaa aika paljon Fear and Loathing in Las Vegas -pätkää toteutukseltaan. Kuvaus ja toteutus on tehty mielenkiintoisesti, mutta välillä käsivarakameraa on käytetty aivan liikaa ja sitä heilutellaan paikoin ihan liikaa. Musiikki on mahtavaa rock'n'rollia. Näyttelijät hoitavat hommansa ihan hyvin, paitsi Guginon repliikit tökkivät välillä. Juoni on kliseisestä lähtökohdasta huolimatta erikoinen, mutta se on ollut suurin haukkujen kohde. Loppuviestin pohdinkin spoilerien sisällä, miksi kriitikot eivät pitäneet ja miten tästä saisi mahdollisesti suositumman ja paremman Spoiler Eli koko jengi päätyy tappamaan itsensä/toisensa 25 vuotta vanhan lupauksen takia. Sopivat siis tappavansa toisensa jos eivät ole 44-vuotiaina niitä ihmisiä joita toivoisivat olevan. Tätä on moitittu lähinnä henkilöiden puolesta, jotka eivät osaa kohdata vastoinkäymisiään elämässä ja päätyvät helpompaan ratkaisuun ongelmien kanssa elämisen sijaan. Onhan tämä hiukan naiivi ratkaisu, mutta ei täysin mahdotonkaan, on ihmiset tappaneet itsensä pienemmistäkin syistä. Paremmanhan tästä olisi saanut, jos kaikki eivät olisi heittäneet lusikkaa nurkkaan. Timin itsemurhan vielä ymmärtää, koska hän ei voinut elää syyllisyyden kanssa, joka tuli kun hän ajoi kolarin jossa kuolivat hänen sisko ja miehensä. Hänen kuolemansa laittoi juonen etenemään ja se oli sen kannalta pakollinen. Ronin tappaminen oli hyvä käänne, koska hän ei halunnut tappaa itseänsä. Olisi sitten ollut parempi jos Richard olisi joutunut tämän takia vankilaan (jossa sitten olisi voinut kirjoittaa, kun luulisi tuollaisen kokemuksen sytyttävän kirjoittamaan). Jonathanin olisin myös suonut selviytyvän ja hänet olisi voitu viedä itsemurhan partaalle, mutta puhelinsoitto pojaltaan joka kutsuisi häntä isäksi voisi saattaa hänet toisiin ajatuksiin. Näin oltaisiin vältetty hahmojen naiivit päätökset päättää päivänsä elämän kolhujen takia. 3/5 tässä on asiallinen meininki, mutta ymmärrän jos loppuratkaisu ei kaikkia miellytä. Saa nähdä, mitä itse ajattelee keski-ikäisenä. Kyllä tämä kannattaa vilaista.
Itselle tuli tuosta kuvauksesta ensimmäisenä mieleen Very Bad Things (1998). Jossa on mukana yksi pornotähti (Kobé Tai) ja viisi miestä, jotka pistävät pään sekaisin Vegasissa. Ja sitten tapahtuu leffan nimessä mainittuja asioita. Jeremy Piven muuten näyttelee noissa molemmissa leffoissa. Major spoiler: Spoiler Esiintymään tilattu strippari/prostituoitu kuolee, joskin tapaturmaisesti, joten hänet paloitellaan hotellissa. Koska kerran on käytetty huumeita ja häätkin ovat pian edessä. Harmi vain, että vartija sattuu metelin vuoksi paikalle, joten hänetkin lahdataan. Joten ei kun suunta autiomaahan, jotta saadaan ruumit haudattua. Tästä kaikesta aiheutuu hieman stressiä ja kitkaa kaverusten välille.
Tropa de Elite Varsin hyvä ja karu kuvaus erikoisjoukkojen toiminnasta Rion slummeissa. Kyllähän tämä herätti ihan ajatuksiakin ja oli muutenkin mielenkiintoinen. Ei pelkää machoilua, vaikka raakaa kuitenkin. 4/5
I Melt with You oli tehty vähän eri tavalla eli kyseessä ei ole mikään kauhu tai trilleri vaan lähinnä taiteellinen versio Fear and Loathing in Las Vegas -elokuvasta. Tai en tiedä onko tuo sinun mainitsemasi leffa sitten tehty jotenkin hyvällä maulla, mutta kuulostaa vähän rankemmalta.