uutta tietoa CI+1.4 http://www.dvb.org/news_events/dvbscene_magazine/DVB-SCENE39.pdf Sivu 4 Dual-tuner support. CI Plus versions up to V1.3 only enable a single Transport Stream in and out of the Module. A dual-tuner device, such as a digital video recorder could handle 2 encrypted services on different Transport Streams only by use of 2 Modules. V1.4 will enable this functionality to be achieved much more cost-effectively using a single Module and Host interface. Hymy nousee CI+ käyttäjien huulille jos vanha rauta jaksaa toimia uudella CI+:lla Häviää tuo vielä embedconaxille
Usean transport streamin tuki vaatii sellaisia muutoksia rautatasolla, joita tuskin on mahdollista tehdä pelkällä softapäivityksellä. Kyllä CI+ 1.4 tulee mitä todennäköisimmin vaatimaan sekä uudet digiboximallit että uudet CI+-modulit. Ja Dual Tuner-tuki on käytössä vasta kun molemmat on päivitetty uusiin.
Ok, eli tämä on ns. essonbaarin faktaa. No eipä tuolla sitten muutoinkaan ole mitään merkitystä, kun ei kerran kenelläkään ole tietoa, mitä nuo levelin numerot tarkoittavat. Sehän on silloin ihan sama mitä numeroita ne ovat. No joo, ei varmaan kenelläkään ole tarvetta alkaa todistelemaan, että olet väärässä, koska noilla numeroilla ei ensinnäkään näytä olevan mitään merkitystä ja toiseksi kun ei kerran väitteellesi löydy faktaa edes Suomesta.
Onpa mustanpörssin asiakas poikkeuksellisen perillä näistä spekseistä. Mielestäni speksitietosi ovat ihan samalla tasolla kun Unrealilla ja MUX1:llä. Onko sittenkin mustanpörssin asiakasta alkanut kiinnostamaa CI+laitteiden mahdollistavat lisäominaisuudet?
Kiitos, mutta ehkä ei vielä olla samalla tasolla. dvb.org uutislehdissä on yleensä oleellinen puristettu selkeään muotoon. Jaksaa laiskempikin lukea ja ymmärtää. Suosittelen email listalle kirjautumista. Vaihtoehtoja pitää seurata, joskus voi ruoho olla vihreämpää aidan toisella puolella, mutta vielä on CI+ ruoho minun silmiin ruskeaa
No ei nämä nyt ihan mitään naapurin Peran juttuja ole Ko. kaveri on kuitenkin testauttanut omia laitteitaan Conaxilla ja omistaa Conaxin dokumentaatiot, joten oletan hänen tietävän asioista kohtuullisen hyvin. Tuo Conaxin oma esitekin tuota näkemystä vahvasti tukee. Vai oliko tässä "essonbaarin" viitteessä ajatuksena se, että tieto on merkityksetön, koska en voi osoittaa mitenkään aukottomasti tämän lähteeni olemassaoloa? Jos näin on, niin tämän keskustelun todellinen anti jää kyllä melko vähäiseksi, koska moni kertomani asia nyt vain on sellaista tietoa, jota on aikojen saatossa työtehtävien myötä oppinut ja asioista paremmin perillä olevilta kuullut, eikä kaikesta ole osoittaa mitään aukotonta todistetta.
Ei se ”essonbaarin” fakta ihan merkityksetöntä ole. Sillä saattaa toki olla suurikin merkitys sen esittäjälle. Lähinnä se poikkeaa faktasta siinä, että lähdettä ei tuoda esille, eikä sitä voida näin ollen tarkastaakaan. Tässä puhutaan siis tästä laitetoimittajasta. No jos pysytään vielä näissä ”essonbaari” faktoissa, niin mitä muuta olet kuullut noista Conaxin leveleistä? Montako niitä on jne?
Toisaalta tuntuu välillä, että tässä keskustelussa on esiintynyt (yleisesti, ei mitenkään erityisesti sinuun liittyen) sellaistakin henkeä, että faktoja ei olla alkuunkaan halukkaitakaan tarkistamaan tai linkattuja dokumentteja tutkimaan, joten alkaa vähän tuntua välillä siltäkin, että asioihin kommentointi on suht turhaa: jos linkittää spekseihin ja pyytää tutustumaan, niin sitä ei haluta tehdä, koska speksien lukeminen ei kiinnosta, mutta toisaalta myöskään omaan työtehtävien myötä vuosien aikana tulleeseen asiantuntemukseen perustuvia kommentteja ei oikeastaan kannata kertoa, koska lähtökohtaisesti niitä epäillään keksityiksi, mikäli asiaan liittyvät dokumentit sattuvat olemaan salaisia. Näin silloinkin, että kaikkia asiasta julkisesti saatava tieto tukisi esitettyä kommenttia ja ei ole esitetty yhtäkään yksityiskohtaa, joka viittaisi siihen, että esitetty tieto ei pidä paikkaansa. Ymmärtänet, että tämä ajoittain turhauttaa, koska olen alunperin lähtenyt koko keskusteluun vain siitä syystä, että olen työtehtävien johdosta aikojen saatossa oppinut asioista yhtä ja toista ja minusta näitä tietoja on ihan hyvä jakaa siinä määrin, kuin se on mahdollista, koska paljon näissä asioissa tuntuu olevan epäselvyyttä ja suorastaan väärää tietoa liikkeellä. Ylipäätään ihmetyttää, miksi osa tähän asiaan liittyvistä väitteistä tuntuvat kelpaavan sellaisenaan ilman mitään kummempia vaatimuksia tarkistettavasta tiedosta ja välillä puolestaan vaaditaan pilkuntarkkaa todistamista asioista, riippuen keskustelijasta. Sen sanon, että jos tässä keskustelussa olisi alunperin lähdetty sille linjalle, että jokaisen keskustelijan on osoitettava aukottomat todisteet väitteilleen, niin koko keskustelu olisi loppunut melkolailla lyhyeen. Noista leveleistä tiedän itse sen verran, että tuossa aiemmin linkittämässäni white paperissa (vai oliko jossain toisessa Conaxin esitteessä, joka Googlella löytyi) taidettiin mainita, että 9 leveliä, joista 9 vastaa Conaxin omien korttien turvaluokitusta ja 0 tarkoittaa, ettei ole minkäänlaista securityä. Käytännössä normaaleille bokseille (nyt tulee tätä opittua "essonbaaritietoa") on ymmärtääkseni hankala saada nelosta-vitosta parempaa luokitusta ja sekin vaatii jo koko laitteen ulkoisten liitäntöjen rajua karsimista. Tuota paremmat luokitukset ovat siis varattuna lähinnä CI+-moduuleille.
Noihin kahteen ensimmäiseen kappaleseen. Mielestäni on vain hieman vanhanaikaista esiintyä keskustelupalstalla ammattilaisena nimimerkin takaa. Tällaista esiintyi paljon vielä viime vuosikymmenellä. Joissakin keskusteluissa saattoi tulla esille, että alan ammattilainen, milloin mistäkin syystä, saattoi vuositolkulla esittää aivan tavatonta disinformaatiota useilla eri nimimerkeillä (tämä siis yleisesti, ei mitenkään erityisesti sinuun liittyen). Mielestäni nykyaikaisempaa olisi ammattilaisen esiintyä oman firman edustajana, ihan niin kuin tuolla vastaanotto keskustelussa YLEn tiedottaja Minna tekee. Kokeileppa tätä menetelmää, niin uskoisin noiden uskottavuusongelmien poistuvan tai ainakin vähenevän merkittävästi. Conaxin vähimmäisvaatimus on siis tuo kolmonen. Voisiko olla mahdollista, että Suomen ”järjestelmä” kuitenkin edellyttää tuon vähimmäisvaatimuksen ylittävää salausta? Sillä Topfield 2400 boksi joutui Topfieldin maahantuojan omien sanojen mukaan riisumaan merkittävästi noita ulkoisia liitäntöjä. edit: kirpjotus vihreitä korjailin.
En esiinny tällä palstalla millään tavalla työnantajani edustajana, eikä minulla olisi siihen asiaa kysymättä valtuuksiakaan. Saattaisin siihen valtuudet halutessani saada, mutta en varsinaisesti ole kiinnostunut esiintymään täällä työnantajani edustajana tai kaipaa mitään moisen roolin mukanaantuomaa lisäuskottavuutta. Muutama tällä foorumilla esiintynyt nimimerkki taitaa työpaikkani ja asemani ainakin suurinpiirtein tietääkin, mutta itselläni ei ole mitään tarvetta tai halua sitä tuoda esiin sen enempää. Jos kirjoittamani asiat eivät kykene luomaan uskottavaa kuvaa osaamisestani jollain osa-alueella, niin henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei sitä pitäisi tuolloin luoda myöskään työpaikkani tai roolini. Olen omalla alallani monta kertaa tavannut henkilöitä, joiden asiantuntemus ja tietotaito ei ole lähelläkään sitä, mitä henkilön aseman puolesta voisi kuvitella ja toisaalta runsaasti henkilöitä, joiden asiantuntemus ja tietotaito ylittää reilusti ennakko-odotukset asemaan nähden, joten olen itse oppinut olemaan arvioimatta ihmisten osaamista näiden aseman perusteella. Esimerkiksi tällä palstalla on runsaasti nimimerkkejä, joiden asemasta minulla ei ole aavistustakaan, mutta joiden voi helposti kirjoitusten asiasisällön perusteella tulkita omaavan erittäin vahvat tiedot asioista, eikä minulla ole ainakaan mitään syytä näiden kohdalla lähtökohtaisesti epäillä heidän sanaansa, vaikka en tiedä heidän taustaansa tai osaa aina sanoa, mistä he ovat tietonsa hankkineet. Olen kuitenkin alunperin rekisteröitynyt palstalle alan harrastajana ja yksityishenkilönä 8 vuotta sitten, ja suurin osa kirjoittamastani yli kolmesta ja puolesta tuhannesta viestistä eivät luultavasti koske millään tavalla työnantajaani tai työssä oppimiani asioita. Tämän roolin yksityishenkilönä aion myös jatkossa pitää, mutta silti edelleenkin hyödyntää ja jakaa sitä tietoa, mitä olen työvuosieni aikana eri aiheista saanut, siinä määrin kuin se minusta on aiheellista ja sen hyödyntäminen on julkisesti mahdollista. Jokainen on tottakai vapaa arvioimaan kirjoitusteni uskottavuutta omilla kriteereillään, eikä siihen toki ole sen enempää syytä puuttua. Kolmonen on siis se taso, joka vaaditaan linkitystä tukevilta laitteilta. Alempi taso kelpaa linkittämättömille laitteille. Tuo Suomen speksin "security requirementsin" vaatimus tulikin jo tuossa aiemmin esille linkin kera, eli security level 3 vaaditaan Suomen spekseissä. Saanko kysyä, että perustatko tämän edelleen ilmeisesti vallalla olevan uskosi Suomen speksien tiukempiin vaatimuksiin ensisijaisesti tuohon Topfieldin maahantuojan kommenttiin (jossa muistaakseni mainittiin myös Conaxin vaatimukset)? Miten suhteutat tähän tuon Labwisen edustajan kommentin aiheesta? Labwisen, jos jonkun, kuvittelisi kuitenkin tämän aiheen ja suomen speksin asiat suhteellisen hyvin tietävän.
Ok, eli tämän tiedon valossa, ei ole mahdollista, että tuota level kolmea korkeampaa vaatimusta olisi missään vaiheessa vaadittu. Voisiko tästä vetää sen johtopäätöksen, että embedded Conax laitteilla jo tuo level 3 vaatii ulkoisien liitäntöjen rajoittamista. Kuten aiemmin on jo todettu, mitään suoranaista ristiriitaa ei ole noiden Labwisen ja Topfieldin kommenteissa. Ymmärrän tuon Labwisen kommentin, että Ready HD hyväksyntä ei itsessään rajoita noita ulkoisia liitäntöjä, mutta se edellyttää tuon Conaxin hyväksynnän.
Voi vetää, mutta tästäkään ei valitettavasti ole mitään mustaa valkoisella julkisesti saatavilla. Oikeastaan tuo aiemmin linkittämäni white paper on tuossakin suhteessa melko paljon puhuva, pidempi lainaus ko. tekstistähän kuuluu näin: "When adding client devices where parts of the Conax Chipset Pairing are implemented in the chipset in the client device, it is important that this part of the system software is not tampered with and is always in operation. Consequently, the design of the client design becomes an issue. To assure that chipset manufacturers and client device vendors are following the specifications given by Conax to build a secure solution, Conax offers a security workshop and requires a security evaluation for both chipset manufacturers and client device vendors. The evaluation is done at accredited third party laboratories. The output of the security evaluation is a given security level according to a Conax security scale. The digital TV operator should only accept client devices with a high security level as the untampered operation of Conax Chipset Pairing is focal to fulfilling the challenges named in the introduction. Currently, security level 3 or above should be targeted." Tuosta käy hyvinkin tosiaan selväksi se, että nimenomaan Conaxin oman teknologian eli linkityksen suojelu on se pääasiallinen huolenaihe ja nimenomaan tuota pyritään pakollisella security evaluationilla varmistamaan. Sitä tuossa ei sanota, minkälaisia asioita sisältävät "specifications given by Conax to build a secure solution", mutta jos tietoturvaa ajatellaan ihan yleisenä asiana, niin aika looginen ensimmäinen steppi toki heti on verkkoliitännän ja sen kautta saatavien palvelujen rajoittaminen. Itse luen itse Labwisen vastauksen, että se sisältää nimenomaan sen olennaisen ajatuksen, joka täälläkin on jo useasti tullut esiin: Suomen speksit tosiaan nykyisellään vaativat Conax-salauksen tukemista joko sisäisellä (linkittävällä) korttipaikalla tai vastaavasti CI+-paikalla ulkoisen moduulin kautta, ja on laitevalmistajan / maahantuojan valinta, haluaako tämä valita sisäisen korttipaikan ja sen kautta tulevat Conaxin tiukemmat vaatimukset, vai valitseeko CI+-paikan ja tekee asioita ko. standardin vaatimusten mukaan. Kumpikin tapa kelpaa Suomen standardien mukaiseen hyväksyntään. Esimerkiksi Topfieldin kohdalla on valittu sisäinen korttipaikka ja sen myötä tulevat rajoitteet, vaikka olisi ollut mahdollista lähteä myös tuon CI+-laitteen pohjalta hommaa tekemään, kun sellainenkin valmistajan valikoimista löytyy.
Itse en löydä tuosta Labwisen vastauksesta mitään viittauksia CI+ paikan boksiin. Sitä en tiedä oliko tuossa vaiheessa vielä - oliko se kevät 2010 - Topfieldillä jo CI+ laite olemassa? Tietääkö kukaan? No joka tapauksessa tuosta 2400 keskusteluketjusta käy ilmi, että Toppari oli tuomassa Suomeen tuota sisäisen korttipaikan boksia kaikkine tapeineen ja e-sata liittymineen jne, joka mm. tuolla Austaraliassa on käytössä. Sitten asiat alkoivat mutkistua ja topparin myyntiin tulo viivästyi useilla kuukausilla ja lopulta myyntiin tuli toppari, jolta oli hakattu kädet ja jalat irti.
Ei sitä siinä suoraan luekaan, mutta tulkittavissa se tuosta kyllä tuosta on. Tarkka lainaushan meni näin: ”Mikään osa Cable Ready HD:n vaatimuksista kiellä tekemästä TAPeja tai käyttämästä FTP:tä. Tämä on täysin laitevalmistajan valinta tehdä sellainen laite, joka täyttää sisällönlähettäjien ja salausjärjestelmän aiheuttamat vaatimukset. Täysin samanlaiset vaatimukset on kaikkialla maailmassa tarkkapiirtolähetyksille ja päätelaitteen toiminnalle.” Kun vielä otetaan huomioon täällä jo esillä ollut Suomen "security requirements"-dokumentti (jonka Labwise luonnollisesti tuntee hyvin tarkkaan), joka siis sisältää valinnan mahdollisuuden sisäisen korttipaikan ja CI+:n välillä, niin ainakin itse tulkitsen tuon hyvin yksinkertaisesti niin, että Suomen speksi ei erityisesti kiellä mitään ja tämä mainittu "laitevalmistajan valinta" koskee sitten laitteen salausjärjestelmän toteutustekniikkaa: toisella tavalla toteutettuna voidaan tehdä vähemmän sisällönsuojauksellisesti rajoitettu laite ja toisella tavalla tiukemmin rajoitettu. Sitä en osaa sanoa, oliko CI+-laite Topparilta kaupoissa ennen Suomen laitteen julkistusta, mutta toki Suomen maahantuojallakin tieto on kyseisestä laitteesta on täytynyt olla jo pidemmän aikaa. Sitä on mahdotonta lähteä spekuloimaan, olisiko maahantuoja voinut päätyä tuomaan maahan CI+-laitetta embedded Conax-laitteen sijaan jossain vaiheessa projektia tai olisiko maahantuoja voinut ottaa tuon CI+-laitteen kenties sisäisen korttipaikan laitteen rinnalle maahantuotavien laitteiden joukkoon, koska emme tosiaan tiedä käytännössä mitään kyseisen projektin vaiheista. Yksi vaikuttava tekijä hyvin luultavasti on ollut se, että CI+-teknologia ylipäätään tuli vähän jälkijunassa kauppoihin HD-aikaan nähden ja Suomesta on laajassa mittakaavassa saanut esimerkiksi noita moduuleita vasta suhteellisen vähän aikaa, eli voi hyvinkin olla, että siinä vaiheessa kun Suomeen maahantuotavista bokseista päätöksiä tehtiin, ei yksinkertaisesti uskallettu CI+-linjalle lähteä. Hyvin voi toki myös olla, että kyseessä oli enemmänkin strateginen valinta. Toppari oli SD-aikana saavuttanut hyvän aseman laitemarkkinoilla ja se oli merkkinä tunnettu myös "mustanpörssin" asiakkaiden keskuudessa, joten kenties laskettiin, että myyntivolyymit huomioiden on pienempi paha rajoittaa laitteen toiminnallisuutta ja säilyttää asiakkaille helppo ja tuttu sisäinen korttipaikka, kuin lähteä riskeeraamaan moduulipohjaisella ratkaisulla, joka ensinnäkin vaatii ylimääräisen hankinnan, mutta ennen kaikkea tulee kokonaisuutena asiakkaalle kalliimmaksi. Pienemmälle harrastajajoukolle on ehkä helpompi selittää poistetut ominaisuudet tiukentuneilla vaatimuksilla, kuin sille isommalle "mustanpörssin" asiakkaiden massalle suht kalliin ylimääräisen moduulin hankintapakko sillä, että boksissa pystyttiin säilyttämään TAP-mahdollisuus ja FTP-yhteydet. Korostan tässä yhteydessä, että en tosiaankaan tiedä itse mitään Topfieldin tilanteesta tai tehtyjen valintojen motiiveista, eli nämä ovat puhdasta spekulaatiota. Olisi kyllä sinänsä kiinnostavaa tietää, oliko CI+-versio topparista missään vaiheessa edes vaihtoehto ja jos oli, niin olisiko valinta tuon suhteen voinut olla erilainen siinä tapauksessa, että vasta viime aikoina enemmän esille noussut PlusTV:n tilanne olisi ollut tiedossa? Nythän Suomen sisäisen korttipaikan toppareilla ei pysty katsomaan lainkaan PlusTV:n kanavia, koska PlusTV:n kortteja ei voi linkittää (sama koskee siis kaikkia sisäisen korttipaikan linkittäviä laitteita), mutta CI+-laitteilla sen sijaan kanavia voi katsoa, jos pistää CI+-paikkaan "vanhanmallisen" linkittämättömän moduulin. Tämähän olisi ehdottomasti ollut jonkin sortin myyntivaltti ja hyvä peruste lisähinnallekin ja mitä pidempään PlusTV:n tilanne jatkuu, sitä enemmän tuota olisi voinut / voisi hyödyntää.
Eräs korealainen firma kyseli minulta nykyisestä tilanteesta, joten lisäänpä tähän pari topicciin liittyvää kysymystä. -Onko siis niin, että Antenna Ready HD -hyväksyntä on vapaaehtoinen? -Maahan voi tuoda CI ja CI+ laitteita ilman hyväksyntää ja ne tulevat silti toimimaan normaalisti? -Jos laitteen halutaan tukevan kaikkia antennimaksukanavia (plustv, tv viihde, DNA) siinä pitäisi olla CI ja CI+? Vai riittääkö vain toinen?
- On vapaaehtoinen, jos laitteen ei tarvitse saada omaa linkitysavaintaan Suomen verkkoihin (eli käytännössä, jos salauksenpurku tapahtuu CI+-paikan kautta ja linkitys tapahtuu moduuliin) - Salauksenpurun osalta, kyllä. CI+ ja sen mukana linkitys luonnollisesti vaaditaan salattujen HD-kanavien katseluun, mutta toki tavallisella CI-paikallakin saa HD-laitteita (hyväksymättä) tuoda maahan, tuolloin CI-paikka kelpaa käytännössä ainoastaan SD-kanavien katseluun. Muiden kuin salauksenpurun osalta toimivuus nyt ja tulevaisuudessa riippuu lähinnä siitä, miten hyvin Suomen speksejä seurataan laitetta tehdessä. Kuten täällä on puhuttukin, laitteen voi tietenkin tehdä Suomen speksejä tarkasti seuraten ja hyvin Suomen verkossa toimivaksi, vaikka sitä ei testauttaisi tai hyväksyttäisi virallisesti. - Vain CI+ riittää. Vanhanmalliset CI-moduulit toimivat CI+-paikassa SD-kanavien katseluun eli tuolloin vain CI+-paikkaan vaihdetaan moduulia sen mukaan, halutaanko käyttää linkitystä vaativia verkkoja (TV viihde, DNA) vai linkittämättömiä verkkoja (PlusTV). PlusTV:n linkitystilanne saattaa jossain vaiheessa tietenkin muuttua, tätä on paha mennä ennustamaan, mutta se ei sinänsä vaikuta CI+-laitteisiin hirveästi, vaan tuolloin kortti vain siirretään CI+-moduuliin ja linkitetään.
Lisätäänpäs pari jatkokysymystä. Eli jos halutaan katsoa/tallentaa salattuja kanavia (SD ja HD) täytyisi laitteen tukea linkitystä (tai sitten linkittää moduuliin, mikä ei ole yleistä digiboksien tapauksessa). Ja linkitys (laitteeseen) vaatii sitten Antenna Ready HD -hyväksynnän? Aiemmista threadin jutuistahan näkee, että CI+ -laitteet eivät (välttämättä?) osaa purkaa kuin yhtä kanavaa kerralla. Onko tämä oikeasti ongelma, jos CI+ -laite osaa kuitenkin tallentaa 2 tai useampaa kanavaa samaan aikaan (salattuna)? Vai rajoittaako tämä CI+:n rajoitus yhtäaikaisten tallennusten määrää, jos samaan aikaan esimerkiksi katsotaan salattua kanavaa? Yritetäänpä vielä kerran selkeämmin Jos valmistaja haluaa tehdä tallentavan antenniverkon HD-boksin, niin olisiko helpointa hankkia sille Antenna Ready HD -hyväksyntä ja sitämyöten linkitysavain? Ja olisiko helpointa jos laiteessa olisi sisäänrakennettu CI-korttipaikka. Hmm hitto kun en muista näitä ja tämäkin threadi on jo senverran sekainen Voiko CI-korttipaikkaisella siis katsella/tallentaa salattuja HD-kanavia (TV Viihde/DNA)?
Lue tuo unrealin viesti ajatuksella. Minusta se oli aika selkeästi esitetty. Lyhyesti: 1. Maksukanavien katselu vaatii maksukortin. 2. Osa kanavista vaatii linkityksen, osa (TV-viihde) taas ei toimi linkitetyssä paikassa 3. Kortin voi lukea boksissa kolmella eri tavalla: a) integroidulla Conax-korttipaikalla b) CI-lukijalla ja c) CI+-lukijalla 4. Linkitys on mahdollista lisensioituihin laitteisiin, joita on kahta tyyppiä a)i Antenna/Cable HD ready -hyväksytyt boksit ja b) Suomesta ostetut CI+-lukijat 5. Laitteella, jossa on CI+-paikka voi avata linkitetyn kanavan, kun siihen on asennettu Suomesta ostettu CI+-lukija, johon on laitettu linkitetty maksukortti Lisäksi: CI+-paikka (tämänhetkinen versio) rajoittaa kerralla purettuttavien kanavien määrän yhteen. Boksin toteutuksesta riippuu, miten tämä vaikuttaa useampaan yhtäaikaiseen toteutukseen.
Joo tokihan tuohon lausuntoon voi lisäillä CI plussia ja muuta, niin paljon kuin mielikuvitusta riittää, mutta todellisuudessa tuo Labwisen lausunto on ihan looginen, kun ottaa huomioon Unrealin aiemmin esittämät faktat. Unreal on aiemmin kertonut, että Conax on hyvin tarkka salausjärjestelmästään ja luovuttaa speksejään vain laitevalmistajille. Näin ollen Labwisella (joka ei ole laitevalmistaja) ei ole ollut mitään tietoa tuon Conaxin aiheuttamista laiterajoituksista ja on antanut luonnollisesti tuon liian optimistisen lausunnon pelkästään tuon Ready HD speksien perusteella. Niin ja miten jollakin Ready HD hyväksyjällä voisikaan olla noita Conaxin dokumentteja, kun niihin ei ole päässyt tutustumaan edes Suomen järjestelmän ammattilaiset. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon, että tuo lausunto annettiin nimenomaan tästä sisäisen korttipaikan 2400 boksista. Tässä on paljon järkeä. Katsoin tuossa tuon oman Saksasta hankitun 2401 CI+ topparin ensimmäisen firmiksen päivämäärän, niin se näyttää olevan päivätty maaliskuulle 2011, eli se on julkaistu noin vuoden myöhemmin, kuin tuota 2400 topparia Ready HD hyväksyttiin Suomessa. Kuten Unreal on aiemmin kertonut, niin boksit valmistetaan joka tapauksessa hyvin pitkälti maakohtaisesti. Todennäköisesti Topparikin oli jo pitkään (esim. 1-2 vuotta? tms.) kehittänyt ja ollut valmistajan jonotuslistalla tämän Suomen 2400 topparin kanssa. Ja nyt kun yhtäkkiä ihan markkinoille tulohetkellä tie nousikin pystyyn tuon Suomen järjestelmän kanssa, niin jäljelle jäi todennäköisesti vain kaksi vaihtoehtoa. 1. joko sulkea tuosta Suomen markkinoille valmistetusta 2400 boksista ulkoiset liitännät ja viivästyttää aiemmin luvattua myyntiin tuloa vain n. puoli vuotta tai 2. mennä valmistajan jonotuslistan hännille ja jäädä odottamaan Suomeen valmistettavaa CI+ topparia ja viivästyttää aiemmin luvattua myyntiin tuloa n. 1-2 vuotta. Osaisiko joku vielä sanoa, milloin ensimmäiset CI+ moduulit olivat myytävänä mustassapörssissä?
Labwisen nettisivulta lainattua: "Labwise is also an authorized test laboratory for conditional access conformance tests" Esitteestä (http://www.labwise.fi/PDF/Labwise brochure.pdf) lainattua: "Conax: Labwise is one of the selected Conax laboratories to perform Conformity Tests and Pre Tests for Conax conditional access system implementations" Usko pois, siellä tiedetään speksien sisällöt. Hyvin tarkkaan. Tie nousi pystyyn Conaxin security evaluationissa, aivan kuten ko. laitteen muidenkin maiden embedded Conax-mallien kanssa. Tsekin taisit mainitakin jossain vaiheessa. Itse asiassa tuo sanotaan suoraan myös yhdessä noista FinTopilta tulleista vastauksista: ”Hei, Kiitos palautteestanne! HD-palveluiden jakelun myötä on sisällönlähettäjille tullut lisävaatimuksia ja Conaxin tietoturvantason saavuttamiseksi TAP-ohjelmat ja FTP-yhteys on jouduttu valitettavasti estämään. ystävällisin terveisin, Topfield FinTop Oy” Sitä en ala sen enempää spekuloimaan, mitkä tekijät ovat tuossa mitenkin paljon vaikuttaneet ja millä tavalla, koska en tunne tätä Topparin projektin etenemistä juuri sen enempää, kuin tältä foorumilta olen lukenut. Esitin tuossa aiemmin niitä tekijöitä, joita laitevalmistajat ja maahantuojat näissä asioissa yleisesti punnitsevat ja jokainen tosiaan painottaa näitä tekijöitä erilailla hieman riippuen siitäkin, millaiseen asiakassegmenttiin on laitteensa tähdännyt. Tämän foorumin harrastajatyypeille ja tehokäyttäjille voi tuntua vähän erikoiseltakin, miten eri asioita laitteissa painotetaan, mikä on tärkeää ja mistä voi tinkiä, mutta kannattaa muistaa, että monien laitteiden (eikä todellakaan pelkästään digiboksien) kohdalla myyntivolyymit ovat aikalailla kaikki kaikessa ja ne volyymit syntyvät ihan erityyppisistä käyttäjistä, joita tällä foorumilla esiintyy. Selkeät harrastajalaitteet ovat sitten asia erikseen, niissä lähestymistapa on selkeästi erilainen.