Blu-ray vs. muu maailma... Kuka voittaa?

1. Pollissa on hieman onnettomasti rinnastettu downloading ja streaming.

- Downloadingissa kyse lienee siitä, että ostetaan digitaalisena kopio omaan käyttöön, jota voisi mahdollisesti käyttää muuallakin, kuin juuri omassa olohuoneessa. Esimerkiksi tallenne siirrettävällä kovalevyllä tai nyttemmin pilvipalvelujen mahdollistamat tallenteet.

- Striimauspalveluissa taas ainakin tällä hetkellä on - käsittääkseni - kyse tilanteesta, jossa elokuvia ym. voi katsella kotona siitä yhdestä laitteesta, mihin palvelu on ostettu. Kappalehintaisen veloituksen sijasta näistä maksetaan kiinteää kuukausimaksua ja katseluoikeudet ovat käytännössä rajattomat.

2. Nyt esitetyissä tuloksissa nimenomaan striimaus on volyymeissä ylittänyt ostettujen fyysisten levyjen määrän. Ongelmalliseksi tuon tekee se, että striimaus on kertakatselua eli vertautuu lähinnä elokuvien vuokraamiseen, ei ostamiseen. Lisäksi, kun striimit maksavat saman verran riippumatta siitä, kuinka paljon tai mitä katsoo, niin toki sitä varmasti myös käytetään enemmän. Kyse on palvelun luonteesta, joka poikkeaa täysin omistamisesta tai vuokraamisesta.

Esimerkiksi minä maksan Spotify Premium -tilistä 10e/kk (tai jotain). Musiikkia tulee kuunneltua huomattavassa määrin myös sellaista, mistä en ole valmis maksamaan, pelkästään, koska se on "ilmaista".

Vastaavasti, jos striimauspalveluiden osalta pitäisi maksaa vuokraelokuvaan verrattava hinta /katselukerta, luvut varmasti putoaisivat. Elokuvien digitaalinen myynti ei ole ottanut tuulta alleen samassa suhteessa.

Siten tässä käytävä debatti "seuraavasta formaatista" on tavallaan harhaanjohtava, koska blu-ray, dvd ja digitaalinen kopio ovat formaatteja, joissa elokuvia ostetaan ja omistetaan. Striimaus puolestaan on tapa katsoa elokuvia, eikä omistaa niitä. Striimauksen nousu suosiossa ei siten - mielestäni - ole formaatin nousu hallitsevaksi, vaan totaalinen muutos siinä tavassa, miten viihdettä kulutetaan. Enää ei ole kyse ostamisesta ja omistamisesta, vaan palvelun käyttämisestä.

Mahdollisuutta kuukausihintaisiin striimeihin tuskin kukaan otti huomioon, kun tuota pollia viritettiin ja siihen alettiin vastaamaan. Kappaleittain myytävän elokuvaviihteen formaattina blu-ray tulee edelleen - näin väitän - nousemaan dominoivaksi formaatiksi. Sen lisäksi on täysin mahdollista, että koko käsitys elokuvaharrastuksesta elokuvien omistamisena tai keräilynä muuttuu ja jatkossa painopiste siirtyy siihen, että ainoa omistettava on palvelu, josta haluamansa elokuvan saa katsoa.

On täysin mahdollista, että näin käy. Toisaalta elokuvayhtiöt tienaavat striimeillä väitteiden mukaan huonommin, kuin fyysisten kopioiden myynnillä. Musiikin puolella vastarintaa Spotifya ja vastaavia palveluja kohtaan on jo nähty.

Niin kauan kuin striimit ovat teknisesti olennaisesti heikkolaatuisempia, kuin blu-ray, ne eivät minulle henkilökohtaisesti ole vaihtoehto yhtään sen enempää, kuin MP3 on FLACille. Toivottavasti "massoille riittää" -ajattelu ei johda siihen, että laatu laskee. Tämä olisi kaiketi toinen kerta historiassa, kun tekninen kehitys johtaa selvään ja mitattavaan laadun alenemiseen, ensimmäisen ollessa se halvatun ämpäri musiikkiformaattina; miksei se voinut pysyä niissä kannettavissa soittimissa, vaan sen piti invaasioida myös ihan oikea musiikinkuuntelu?

 

Tämä äänestys on perustettu vuonna 2008. Kyllähän neljässä vuodessa ehtii tapahtua kaikenlaista. Striimaus varmaan vie lopulta voiton, mutta miten kauan siihen menee Suomessa, jää nähtäväksi. Jollain Elisa Viihteellähän striimaus onnistuu kätevästi, mutta hintatason pitää vielä laskea. Nyt on videovuokraamohinnoittelu, vaikka tuo aiheuttanee paljon vähemmän kustannuksia kuin perinteinen videovuokraus.

Vähän välikauden tuote bluray kyllä tuntuu olevan.

 

Niin on myös fyysisillä formaateillakin. 1080/24p veisi 142 MB/s eli 500 GB/t joka on aivan järjetöntä tilan tuhlausta. Ennemmän parannusta kuvanlaatuun tuollaisen teratavujen levyn kapasiteetista saisi nostamalla resoluutiota, värien määrää ja kuvanopeutta.

 

Viittasin siihen, että edes bd-tasoista kuvaa ja ääntä ei käsittääkseni saa streamina.

 

Noi striimingit niin kuin netflix vääristävät tilastoja kovasti. Parempi olisi katsoa mitä palvelut tuottavat liikevaihtoa ja liikevoittoa(kenelläkään statistiikka tästä?). Jos minä esimerkiksi katson ehkä jotain ~20 leffaa/sarjaa per kuukausi netflixistä ja maksan siitä huvista vajaan 8$ niin onhan nuo striiming määrät huimat, mutta voitto aika pieni. Joku toinen ehkä ostaa yhden 20$ blu-rayn ja siinä on kate paremmin myyjälle kohdallansa.

 

4K Blu-ray on jo tuloillaan. Tämän jutun mukaan Sony ja LG kehittelevät Ultra HD tarkkuutta tukevia Blu-ray levyjä. Sony on jo kuulemma käynyt keskusteluja elokuvastudioiden kanssa 4K Blu-ray speksien viimeistelystä. Uusia levyjä odotetaan myyntiin ensi vuonna.

 

Valtaosa kuluttajista on kuitenkin tyytyväisiä DVD-laatuun. Sen perusteella striimauspalveluilla on hyvät edellytykset päästä massaformaatiksi.

 

Mun kohdalla striimaus ja on demand on mennyt jo dvd:sta/blu-raysta ohi heittämällä. Tosin samalla mulla myös loppui perinteisen television katsominen(en omista telkkaria enää) ja videovuokraus. Mutta vaikea on kuvitella, että median omistajat olis kovin tyytyväisiä, kun pääosan leffoista, sarjoista ja dokumenteista katson naurettavan halvalla netflixistä

Blu-ray ostokset jää niihin leffoihin mitkä on mun mielestä useamman kerran katsottavia tai kuvanlaatu on oleellinen asia(toimintaräminät). Blu-rayn ostamisen oikeuttavia leffoja tulee kovin vähän nykyään, suurin osa julkaisusta on ihan pelkkää kuraa(saa vapaasti olla eri mieltä nykyleffojen laadusta).

 

Itselle taas kuvan- ja äänenlaatu ovat tärkeitä. Videotykillä katsottuna DVD:t näyttävät suttuisilta, kun on tottunut HD-kuvaan. Leffat on tullut katsottua viimeiset 3-4 vuotta HD:na Blu-ray:lta. Sinä aikana olen katsonut korkeintaan kymmenen DVD:tä. Itse en ainakaan ostaisi striimauspalveluista elokuvia ennen kuin ne tarjoavat vastaavaa kuvanlaatua kuin Blu-ray.

 

Kirjoitin vähän tyhmästi tuon edellisen postaukseni. Mun katselussa määrällisesti netflix/striiming on suurin osa, jos oikeasti katsotaan hyvää leffaa niin sit haetaan blu-ray.

Tarkoitin median omistajilla niitä tahoja, jotka omistavat oikeudet leffoihin ja käärivät rahat myynnistä. Paljon parempi bisnes myydä blu-rayta 20$:lla kuin buffettia alle kympillä. Varsinkin jos mä katson sen ~20 pätkää kuussa vajaan 8$ buffetti hinnalla. Ei siitä hirveästi voi voittoa jäädä per katselu oikeuksien omistajalle, kun laskee serverikustannukset+netflixin voitot välistä pois. Toki saadaan sit hieno grafiikka missä digitaalista kontenttia kulutetaan X ja fyysistä Y jossa y on määrällisesti jäljessä mutta miten liikevaihdon ja voiton suhteen?

 

Voi... :OI
LG ja Toshiban olisi voinut mielellään jättää tässä kohtaa mainitsematta.. Tai toivottavasti Sony saa puhuttua jotain järkeä noihin paskalafkoihin, jotka soveltavat aivan mitä sattuu epästandardeja paskaresoluutioitaan. LG:n ja Toshiban käyttämä 3840x2160 EI ole elokuvakelpoinen 4K resoluutio.

Oikea 4K, siis se resoluutio, jossa nykyiset elokuvat kuvataan, on Digital Cinema Initiatives järjestön määrittelyn mukaan 4096x2160 kuvapistettä.
Scope kuvasuhteella 2.39:1 kuvan resoluutio on 4096x1716 ja Flat kuvasuhteella 1.85:1 kuvan resoluutio on 3996x2160.
Jotta näyttölaite kykenee esittämään kumpaakin kuvasuhdetta, tulee näyttölaitteen resoluutioksi 4096x2160 kuvapistettä.

Tuossa DCI järjestössä toimivat yhteistyössä sellaiset pikkustudiot kuin MGM, Paramount, Sony, Fox, Universal, Disney sekä WB. Vuosien yhteistyön tuloksena on kehitetty yhteinen formaatti ja yhteiset resoluutiot elokuvien ja näyttölaitteiden levitykseen. Nykyiset elokuvaprojektorit ja näyttölaitteet (esim. Barco, Eizo, Sharp, Christie, Sony ja Panasonic) ovatkin tällä DCI:n kehittämällä täydellä 4K 4096x2160 resoluutiolla.
Mutta sitten kuvioihin tulee joku vtun LG, joka keksii tehdä lähes 300 pikseliä liian kapeita näyttöjä joilla ei tee 4K käytössä yhtikäs mitään. Mikä hiton järki tuossa LG+Toshiba sooloilussa oikein on, kun vuosien ajan oli kehitetty yhteistä standardia joka on jo käytössä elokuvien teatterilevityksessä ja tuhansissa teatterisaleissa ympäri maailman?

 

Ehkä vajaiden resoluutioiden käyttämiseen on jokin valmistus/kustannustekninen syy? Myytiinhän HD-aikakaudenkin alussa 1024x768- ja 1024x1024- reson telkkareita, joissa HD ready-merkintä. Myös 1366x768 reson käyttäminen HD ready-telkkareissa ihmetyttää, kun ko. reso ei sovi yksiin mikään HD-tarkkuuden kanssa.

Laitevalmistajat voivat kyllä saada sellaisen sopimuksen aikaan, että 4K merkintää saa käyttää näyttölaittiden markkinoinnissa silloin, kun pystyerottelukyky on vähintään 2160 kuvapistettä. Vastaavastihan HD Ready merkintää saa käyttää, kun näyttölaitteen pysyerottelu on vähintäään 720 kuvapistettä ja laite pystyy vastaanottamaan 1080i signaalia.

 

Ei valmistustekninen ainakaan, kun oikeita 4K töllöjäkin on jo pitkään ollut saatavilla, esimerkiksi panasonicilta.

Lähinnän nyt pelottaa ettei tuota mahdollisesti tulossa olevaa uutta 4K-BluRay formaattia heikennetä markkinoiden painostuksesta tuohon 3840x216 resoluutioon. Nyt olisi kerrankin ollut hyvä mahdollisuus päästä nauttimaan kotona elokuvista pikselilleen samassa asussa kuin ne näkyivät isolla kankaalla.

 

Syy 3840x2160 (QUAD Full HD) resoluution käytämiseen telkkareissa on varmaan se, että sillä saavutetaan telkkareissa käytetty 16:9 kuvasuhde. Siinä tosiaan on vaarana se, että 4K Blu-ray kuvasuhteeksi valitaan 16:9 kuten nykyisellä Blu-Ray:lla. Täyden 4K tarkkuuden (4096x2160) kuvasuhdehan on 1,897:1. 16:9 taas on vakiintunut HDTV-lähetysten kuvasuhteeksi, joten en yhtään ihmettelisi, jos sama kuvasuhde tulis myös 4K telkkareihin. Oudompi 1:897:1 kuvasuhde varmaan aiheutaisi valituksia, että HDTV lähetyksen kuva ei täytä koko ruutua.

 

4K standardin mukaisen 1.85:1 kuvan resoluutio on 3996x2160, eikä siis suinkaan 4096x2160. Kuvan reunoille kuuluu jäädäkin pystysuorat mustat boksit.

 

Yksi asia on, että onko tuommoisista tarkkuuksista enään mitään hyötyä? Fyysinen kuvakokokin pitäisi olla jo 150"+, että siinä mitään eroa näkisi. Ja eihän kukaan varmaankaan katsele 150" tykkikuvaa puolen metrin päästä... ollaan jo resoluutiossa, jossa ihmisen silmä ei erota mitään eroa todellisen näkemisen kanssa. Eli kuva on jo yhtä yksityiskohtainen kuin olisit paikanpäällä itse katselemassa samaa kohtaa. Ehkä ainoa hyöty noin korkeasta resoluutioista voisi olla siinä, jos kuvaa zoomailee.

 

Niinpä. Jos 4K telkkarit olisivat 4096x2160 resoluutiolla, niin silloin mikään 16:9-, 1.85:1- tai 2,39:1 -kuvasuhteella kuvattu materiaali ei täyttäisi koko ruutua. Juuri tämän vuoksi TV-valmistajat varmaankin yrittävät tuoda laitteisiin 16:9 kuvasuhteen 3840x2160-resoluutiota, että edes HDTV lähetysten kuva täyttäisi koko ruudun. Television pääasiallinen käyttötarkoitus kuitenkin lienee kuitenkin TV-lähetysten katselu?

Yksi vaihtoehto olisi käyttää 4K telkkareissa 16:9-kuvasuhteen 4096x2304 resoluutiota, mutta sekään ei ole järkevää, koska se huonontaisi HDTV-lähetysten kuvanlaatua vaikeamman 1920x1080->4096x2304 skaalauksen vuoksi. Tv-lähetysten ja elokuvien erilaiset kuvasuhteet ovat aiheuttaneet alusta asti ongelmia ja kompromisseja ja näyttävät aiheuttavan niitä jatkossakin.

 

Entäs me elokuvien katselijat sitten? Millä on tarkoitus katsella 2.39:1 kuvasuhteen elokuvat? Niiden resoluutio edelleenkin on 4096x1716, joten näyttölaitteen täytyy sitten pystyä myöskin näyttämään tuon levyistä kuvaa.

Nuo korkeamman kuvasuhteen elokuvat (etenkin animaatiot, mutta myös monet muut) on tehty jo jonkin aikaa tuossa 1.85:1 kuvasuhteessa, eli sikäli vanhan 16:9 haikailu on hiukan turhaa. Ketä ne ruudun sivuille jäävät 50kpl pikseleitä per puoli muka haittaavat? Eivät ole haitanneet ainakaan tähän päivään saakka kunnollisten ammattilaisprojektorien ja näyttöruutujen valmistajia.

 

Älä koskaan aliarvioi plazan kultasilmiä. Kyllä täältä aina löytyy porukkaa, joka alkaa huomata huomattavia eroja viimeistään siinä vaiheessa, kun uusi laitteisto on tullut hankittua Usko pois, parin vuoden päästä saat tuollaisista kommenteista välittömästi passituksen optikolle ja ikuisen puusilmän maineen...

 

Jossain vaiheessa vaan tulee ihmissilmässä erottelukyky vastaan, ja vaikka tuo 4K epäilemättä olisi pienemmälläkin (alle 80'') kuvakoolla havaittavissa, se tarkoittaisi mitä todennäköisimmin kuvan katsomista niin läheltä, että katselukulma olisi väärä ie kuvaa joutuisi katsomaan kuin mitäkin tennisottelua, kun koko kuvaruudun hahmottaminen silmiä siirtämättä ei olisi enää mahdollista.