Päteekö tämä sääntö aina - vaikka samanlaisia elementtejä olisi kotelossa vain yksi ? Olettaisin, että tässä on kyse ilma-aalloista joten veikataan: pätee ? Edit: tuli vain mieleeni, kun itsellä samassa kotelossa kohta HP-10W + keskiääni + diskantti. Signaalina ajattelin stereota, mutta kannataisiko sittenkin monottaa? En haluaisi menettää väliseinillä tarpeellista kokonaistilaa, jotta saatais niitä matalempiaki ääniä.
Jos elementit vatkaa kotelossa eri tahtiin niin kyllähän ne toisiaan häiritsee. Välillä toinen roikkuu passiivina mukana yms. Yleensä musiikissa bassot kuuluu molemmista kanavista samalla tavalla, mutta poikkeuksiakin varmaan löytyy. Tuossa tilanteessa ehkä suurin ongelma on se että toisesta kanavasta jää puuttumaan bassot ja toisesta kaikki muu ääni. Vois olla ihan mielenkiintosen kuulosta eli ehdottomasti monotusta peliin.
Ei tarvitse monottaa. Vaikka vain toisessa kanavassa olisi bassoinformaatiota, on siinä toisessa melkoisen tehokas vaimennus, kun se on vahvistimessa kiinni. Ei se "vatkaa vääräänsuuntaan", eikä juurikaan paassiivielementtinäkään toimi. Ei siitä syystä monottaa tarvitse, siksi kannattaa monottaa, että ihan turha ajaa stereonakaan. Toisaalta, silloin taas saattaa hävitä jotain informaatiota, joka vastakkaisvaiheisina kanavissa....
Mahtaneeko pienoinen informaatiokato näissä maata kaataa? Ei mahda kovin moni Blasteria mihinkään "hifi"-kuuntelunautiskelutuokioon tehdä kuitenkaan? Ja ne, jotka tekee ("hifistelyyn") pystyy sen varmasti ottaan huomioon tekemällä stereokytkennällä...
Se on totta, ettei näissä vehkeissä pahemmin erota onko signaali monotettu, vai ei, vaikka elementit olisi samassa tilassa. Riippuu toki varmaan vähän mitä musiikkia kuuntelee. Kuitenkin jos tänne asti on tullut kyselemään, niin toki neuvotaan se oikea tapa. Monottaminen on kuitenkin pieni juttu, samaten väliseinän tekeminen koteloon, joka samalla tuo lisää jäykkyyttä. privan viesteissä puhutaan hieman hämäävästi stereosta, vaikka ilmeisesti ollaan tekemässä yhtä 3-tie kaiutinta, jolloin stereokuuntelu ei ole edes mahdollista ja kyse on vain siitä, että kuunnellaanko pelkästään toista kanavaa, vai yhdistetään kanavien informaatio monottamalla. Näin ainakin itse sen ymmärsin.
Aloin hieman empimään vahvistinvalintaa. Olisiko Suren 2x25w kuitenkin riittävä, kun kajareina tosiaan Visaton BG17 ja äänilähteenä iPod nano? Onko siitä siis merkittävää hyötyä jos vahvistin olisi 2x50w? Ja jos vahvistimena tuo 2x25w niin onko 5000mAh 6s 20C LiPo silloin liian iso sille? Kun vahvistimen max jännitteeksi ilmoitetaan 19V ja lipolle ilmoitetaan 22,2V. Minkälaista sulaketta laittaisitte akulle? Ei ole hajuakaan miten niitä pitäisi mitoittaa.
Mielestäni ei ongelmaa 8 ohmin kuorman kanssa käyttää ilmoitettua korkeampaa jännitettä. Eikähän siinä ainakin 25 voltin konkat ole ja 8 ohmin kuorman kanssa ei lämmönkään kanssa ongelmia pitäisi tulla. Eri asia, jos 4 ohmin kuormaa olisi kytkemässä. Sulakkeena 3.15A voisi olla mainio, ei tuon vahvistimen paljoa yli 2 A:n pitäisi ottaa, piikeissäkin alle 3A. Hieman hitaampi sulaketyyppi, ei mitään ultra fast:ia kannata laittaa. Vaikka autosulake?
Kiitos! http://www.rchelisite.com/lipo_battery_charging_and_safety_guide.php Nyt vasta tajuaa kuinka vaarallisia noi lipot voi olla Joutuu miettimään ideani järkevyyttä, että haaroittaisin akun piuhat niin että voisin laittaa liittimet mankan taakse josta akkua voitaisiin ladata ilman että sitä otettaisiin ulos. Voiko tätä toteuttaa mitenkään järkevästi/turvallisesti? Ainakin yhteys vahvarin ja akun välissä pitää tietenkin katkaista esim. kytkimellä latauksen ajaksi. Päinvastoin myös sitten katkaistaisiin yhteys latausliittimiin kun mankka on käytössä. Edit: Nyt myös tajuan että laturin laadusta ei kannata tinkiä tässä projektissa
Akun nimellisjännite ei kerro koko totuutta. Litium kennon jännite täyteen ladattuna on peräti 4,2V, eli kuuden sarjassa täyden akun jännite tulee olemaan 25,2V. Alin mahdollinen jännite on akkutyypistä riippuen suunnilleen 3,0V per kenno, eli kuudella kennolla 18V. Alle tämän jännitteen purkamalla kennot käytännössä pilaantuvat kerrasta, eivätkä enää koskaan pidä varausta kunnolla. Jos vahvarin kortilla on 25,2V konkat ylärajana, niin täyteen ladattuja akkuja pitää purkaa ennen vahvarin päälle kytkemistä vaikkapa rekka-auton 24V hehkulankapolttimon avulla. Jännitemittarin liittäminen blasterin kylkeen olisi aika hyvä idea. Sen avulla osataan myös lopettaa soitanta ennen kennojen tuhoutumista vahingossa alijännitteiseksi purkamalla.
Vaikka olisi 25.2 volttia heti latauksen jälkeen jännite, ei se vahvistin siitäkään ole moksiskaan. Vaikka latausjännite on 4.2 volttia, taitaapi tipahtaa heti latauksesta irroituksen jälkeen kuormittamattakin...
Olen hyvä sotkemaan näillä termeillä - yritän oppia lennosta Jees eli omassa tapauksessa tosiaan yksi 3-tie kokonaisuus; ja muuten Nummisoft ymmärsi asian oikhein. Onkos joku kokeillut noita järeämpiä esivahvistimia signaalin vahvistamiseksi ? Esim. http://www.kauppasatama.fi/?tuote=PRE AMP-PRO&cid=781 Ajattelin seuraavaksi ostaa jotain, missä se signaali todella vahvistuu eikä mtn Fio-kuraa. Kolvaustaitoa / -intoa ei ole puuhata omaa esivahvistinta.
Tuohan oli RIAA-korjain ja sisuskaluiltaan ihan taatusti vastaava kuin joku Fiio, eli yksi kaksikko-opari Eikä tuo mitenkään edes järeä ole, ei rakenteeltaan, laadultaan eikä hinnaltaan. Ja signaalivahvistukseen se opari per kanava on aivan riittävä,pitää olla melkoisesti tietoa, että erillisosilla saa paremman aikaiseksi ja harva onkaan...
Hirvittävää luettavaa, kun huomaa ettei muista fysiikantunneilta mitään. :hitme: No nyt enihau vois yrittää kolvailla tommosen oparin. Eli ilmeisesti tälläinen ei-kääntävä ? -- > katso liitettä opari.gif
Jep. Ja jos puhutaan tuollaisesta kannettavasta laitteesta, joka toimii 1-puolisella käyttiksellä, niin yksipuolisella toimiva vahvistinaste sopii ehkä paremmin: Vahvistin 1-puolisella käyttiksellä Jotain tuon tyyppistä, arvot "hieman" sinnepäin. Samaan on helppo ympätä se kanavien summaus, molemmat kanavat siihen invertoivaan inputtiin. Nuuka laittaa summaavat vastukset ekaksi, sitten yhteisen DC-erotuskonkan. Ja elkot käy hyvin, kun niissä on puolet käyttiksestä jännitettä.
Sillälailla. Saatoin ehkä ymmärtää kaaviosta jotain. Yritän kysyvästi täsmentää: (ei muutakuin vasaraa päähän) -Nuo J:t lienevät kanavia? -Tuossa on oikeasti vain yksi NE5532 kuvateknillisistä syistä? -Millähän logiikalla laskisin itselleni sopivat arvot konkille + vastuksille ?
Joo, jäi teksti hieman vaiheeseen, kun tuli muuta. Eli tuossa on yksi kanava ja sen liitynnät. Eli vasemmassa laidassa J:t on J1 signaali ja sen kanavan maa J2 ja oikeassa laidassa lähtevä signaali ja signaalimaa. Eli voisi ajatella kuvaavan kanavan tulojohtojen liityntöjä. Ja piirrosteknisesti opari kahdessa osassa. Opari toinen puolisko B ei näkyvissä, kyseessähän 8-pinninen kaksikko-opari. Komponenttiarvoista tuo R3 lienee lähtökohta, se määrää pitkälle sisäänmenoimpedanssin (mahdollisen R6:n kanssa), 10-47k OK. R4 halutun vahvistuksen ja R3:sta laskien. Vahvistushan tulee invertoivassa G=-R4/R3. Vaihe kääntyy, jos haittaa, kytkee kaiuttimen toisinpäin. C1 ja R3 muodostaa ylipäästäsuotimen DC-erotuksen lisäksi, mitoittamalla konkan arvon F=1/(2x pi x R x C) mukaan saa loivasti leikattua alimmat pois. R1 ja R2, jännitteenjako (voi olla yhteinen molemmille kanaville, jos stereona), jotta oparin input puolessa välissä käyttistä, arvoilla ei kauheati merkitystä 1k-22k... R5 ja R6 (47k-1M), ei välttämättömyyksiä, voi joissain tilanteissa, jos releitä lähdöissä ym. poistaa poksetta kytkentätilanteissa. C2 blokkaa DC:n lähdöstä.
Kaavio, komponentit sekä kaavat ymmärretty. Kävin hakemassa tarvittavia palikoitakin jo - ainut vaan, että saako näitä opareita ollenkaan EI-pintaliitos kamana Millähän tähän kirpunpaskaan kolvailis.
Ei kun täyden LiPo-kennon jännite on 4.2V, eikä se siitä kuormittamatta heti tipahda. Ajan myötä toki tapahtuu itsepurkautumista, mutta ei se todellakaan siis heti tipahda siitä. Joupe tuosta LiPojen turvallisuudesta kyseli. Oikein käytettynä ja huollettuna LiPo on turvallinen akkutyyppi. Latauksessa esimerkiksi kannattaa käyttää aina LiPo-laturia tai jos laturi handaa useamman akkukemian, niin varmistua aina latausohjelman soveltuvuudesta LiPolle. LiPoista löytyy paljon tietoa esim. lennokit.netistä, RC10.fi:stä ja kopterit.netistä. Vaikka kyseisten sivustojen vakkarit käyttääkin LiPoja ihan eri tarkoituksiin, niin eipä niiden oikeaoppinen huolto käyttötarvetta katso...
Kun kerran läppärin virtalähdettä suositeltiin niin eikös tälläinen, tai ainakin samankaltainen, toimisi ihan hyvin oli vahvistin sitten se 2x25W tai 2x50W: http://www.kauppasatama.fi/?tuote=P.SUP.NBT150K1&cid=2014 Potkua pitäisi ainakin olla tolle 2x50W mallillekin vaikka hyötysuhde olisi esim. 80% mainostetun 87% sijaan: 24V * 6A *0,8 = 115,2W Mutta onko tuo riittävä lataamaan 6s 5000mAh lipoa 1C nopeudella? Laturina tulisi olemaan Accucel 8. Jos mitään olen oppinut niin ton akun lataaminen 1C nopeudella vaatisi 126W. 87% prosentin hyötysuhteella tosta virtalähteestä saisi 125,8W eli aika lähelle 126W. Mutta voiko tuo virtalähde ottaa nokkiinsa kun siitä otetaan käytännössä kaikki mehut irti? Olisi ihanteellista jos mulla voisi olla vain yksi virtalähde joka kävisi sekä vahvarille että laturille.