Pakko hieman itsekin kommentoida asiaa.. En mielestäni ole ihan vähästä valittamassa ja ymmärrän jos joku haluaa vähän päästellä volyymin kanssa. Itsekin leffat katselen reippaalla volyymilla. Kuitenkin nyt tullut seurattua vierestä puoli vuotta lähes päivittäistä useamman tunnin jatkuvaa basson jytinää, joka naapurista tulee. Tämä todellakin tekee hulluksi :OI. Jos basson jytinä olisikin 1 tai 2 tuntia päivässä, niin ehkä se menisi. Mutta tätä kestää useimmin useita useita tunteja.. ja parhaimmissa tapauksissa puolille öin, eikä lopu jos ei käy sanomassa asiasta. 3 kertaa asiasta mainittu ja tälle nuorelle herralle asia tuntuu olevan "ihan vitun sama" koska mikään ei muutu.. Onneksi hermot on kohtalaisen pitävää sorttia... :grr: Nyt en jaksa enää asiasta yrittääkään keskustella, koska tämä ei näköjään mitään auta. Saa taloyhtiönhallitus tehdä sen...
Heh, taitaa näitä riittää joka paikkaan jokunen.. valitettavasti :grr:. Tosiaan tässäkin tapauksessa olisin (ollut) valmis keskutelemaan asiasta, mutta yksin on hieman hankala keskustella. Tod.näk. sijoitus on aikalailla ideaalinen basson tännepäin johtumiseen. Jotenkin epäilen myös tätä +20db bassonkorostusta kuuntelutottumuksissa.
Kaiuttimen sijoittelulla huoneessa ei voida juurikaan vaikuttaa matalien taajuuksien leviämiseen naapureihin. Seinärakenteet eristävät paremmin korkeita kuin matalia taajuuksia. Kuulet äänet erilaisina kun naapurisi.
Ok.. Näin varmasti on. Mutta "kohdeyleisö" huomioiden luulen, että tuo basso on siltikin korostettuna, vaikkakin sillä ei varmaan tänne kuulumiseen ole radikaalia vaikutusta.
^ Jos naapuri soittaa musiikkia bassokorostukset päällä, niin silloin ääni kuuluu normaalia helpommin rakenteiden läpi.
Eikö dipolisubbarilla saavuteta tiettyjä etuja naapuriin kuulumisen kannalta? Meillä kerrostalossa pystyy lähes kuulemaan mitä naapurissa puhutaan, eikä tarvitse edes laittaa korvaa seinään kiinni. Myöskin tömistelyä kuuluu päivittäin yläkerrasta mutta eipä ole suuremmin haitannut. Itsellä tulee musiikkia luukutettua välillä niin kovalla kuin pikkugenet antaa myöten. Ei ole vuoden aikana vielä ehtinyt tulla valituksia.
Havaintoesimerkki: Asetetaan suljettu järeä subbari ammeeseen ja täytetään amme vedellä. Kun subbaria soittaa, ammeesta valuu vesi laidan yli ja muutenkin vedenpinta nousee ja laskee sitä mukaa kun kartio liikkuu sisään ja ulos. Pannaan dipolisubbari ammeeseen ja täytetään amme taas vedellä. Kun subbaria soittaa, vedenpinta ei nouse eikä laske, vaikka vesi ammeessa hieman paikkaa vaihtaakin. Vesi kiertää kartion/kalvon etupuolelta takapuolelle ja sieltä takaisin. Dipolisubbari pitää huoneilman kokonaispaineen vakiona, vaikka se luokin lähikenttäänsä paikallista alipainetta ja ylipainetta eli ääntä. Suljettu subbari taas aiheuttaa huoneeseen todellista painevaihtelua eli seinät ja ikkunat hieman pullistelevat ja bassoääni kantautuu kauas. Turha tässä sen tarkemmin pohtia refleksisubin filosofiaa amme-esimerkillä, homma menee vaikeaksi selittää. Joka tapauksessa dipolisubi tosiaan on ainoa subbarityyppi, joka "ei kuulu naapuriin", ainakaan yhtä pahasti kuin kaikki muut subityypit. Seisovat aallot ovat oma ongelmansa, ne saa herätettyä eloon myös dipolisubin avulla. Mutta kun puhutaan tosiaan Subbaritaajuuksista eli aallonpituuksista, jotka eivät mahdu huoneeseen, silloin astutaan staattisen paineen muuttamisen alueelle, ja dipolisubi on tällöin painetta muuttamaton kapine ja muut subit painetta muuttavia otuksia.
Kiitän hyvästä vastauksesta. Tuli hullu idea mieleen; Olisko tietokonepöytään mahdollista integroida 'dipolisubbari'? Tällä hetkellä tietokonepöytänä on tällänen tukeva 10-20kg painava ruokapöytä, joten jos sahais tähän reiän ja upottais esim. 12" subikan? Ko. elementin FS on 25hz, en tiedä soveltuuko muut parametrit tähän käyttötarkotukseen. Voisko tällänen subi ylipäätänsä toimia lähikentässä kuunneltuna, vai meneekö toisto ihan v*tulleen?
Dipolin säteilykuvio on jokseenkin suuntaava, joten elementtien tulee osoittaa aina suoraan kuuntelijaa kohti. (Dipolissa 1x12" ei huonohkon hyötysuhteen vuoksi ole vielä juuri mitään. Ehkä 1 per kanava lähikentässä voisi jo toimia vähimmillään.) Pöytätasoon upotettu subi ei joka tapauksessa kuulu pöydän ääressä istuvalle tarkkailijalle. Vaakasuuntaista sijoitusta yleensäkin tulisi välttää ja etenkin nyt, kun kotelon ilmajousi ei olisi vaimentamassa elementin liikettä alaspäin painovoiman avustamana. e: Katso tästä artikkelista kohta "dipole polar response". Dipolisubbarissa on nimensä mukaisesti kaksi vastakkaista säteily"napaa". Toinen suoraan eteenpäin, siis kuuntelijan suuntaan, ja toinen vastaavan kokoinen napa taaksepäin. Sivuilla ei kuulu yhtikäs mitään. Tyypillinen koteloitu subwoofer on aina ympärisäteilevä, jokaiseen suuntaan kuuluu tasan yhtä paljon ääntä, mutta dipoli on tässä poikkeus.
Etua on lähinnä suoran äänen osalta sekä huonemoodien vaikutusalueen alapuolella (yleensä <40 Hz). Ongelmallisimpaan huonemoodien taajuusalueeseen (n. 30-500 Hz) auttaa paremminkin usean lisäbasson ja akustoinnin yhdistelmä. Näiden vaikutus perustuu äänenpaineen tasaisempaan jakautumiseen tilassa. Paras apu saadaan ääneneristysrakenteilla.
Tälläinen eristäminen vaatii varmaankin hieman enemmän, kuin pari levyä seinään, jotta saadaan bassot pois?
Lisälevytys on aivan toimiva keino ääneneristyksessä. Bassojen vaimentaminen valitettavasti vaatii suuria paksuuksia ja massoja. Sivutiesiirtymien takia voi olla tarpeen eristää enemmänkin kuin vain se naapurin kanssa yhteinen seinä, ehkä jopa lattiaa ja kattoakin.
Ahaha Kieltämättä huvittava näky kun JBL:n 12" amisbasso + Genelec yhdistelmä Jättäisin nuo JBL:t suosiolla pois..
Huoneen alin moodi näyttäis olevan ~45hz. Jos bassoja yrittää vaimentaa ääneneristyksellä vaatinee vissiin vähän isomman budjetin jo..
Edullinen ääneneristys on saavutettavissa, jos ylimääräistä tilaa on käytettävissä. Ääneneristyksessä käytetään yleensä aivan normaaleja rakennusmateriaaleja. Matalien taajuuksien vaimennusta varten voi olla tarpeen käyttää myös erikoisempia rakenteita, mutta niidenkin hinnat ovat melko maltillisia. Kaikki sisälle tehtävät ratkaisut pienentävät tilaa. Menetettyjen lattianeliöiden arvo on usein suurempi kuin muut kustannukset. Kun tilaa pyritään säästämään, niin joudutaan käyttämään kalliimpia ratkaisuja.