USA:ssa on kovia tuomioistuimia. Suomessa on pehmustettuja istuimia.

Ei tuollaisia ihmisiä ole paljoa. Jos sinä tunnet pari, niin se on jo aika suuri osa kaikista heistä. Pisimpään vankilassa istunut mies (taisi olla istunut 20-23 vuotta) vapautettiin viime vuonna. Hyysäys ei ollut tuottanut tulosta, sillä parin kuukauden päästä tuo mies tappoi taas. Hyysärijärjestelmä on kasvoton eikä heidän tarvitse vastata tekojensa seurauksista, ei edes silloin kun se tuottaa ruumiita. Oletteko nähneet pahoitteluja uhrin omaisille?

Vankilassa on siis istuttu viime vuosina enintään 20-23 v. Niuvanniemen mielisairaalaan on joitakin säilötty loppuelämäksi, mutta heitäkin on käsittääkseni erittäin vähän (puhutaan alle 50 ihmisestä).

Yksi asia mikä minua hieman ihmetyttää on useasti toistuva väite, että vankien ja heidän uhriensa palvelut ei ole toisiltaan pois. Miten niin? Uhri jätetään nykyään yksin ilman tukea ja se on tietoinen valinta. Loogisin tapa kerätä rahat heidän kuntoutukseen olisi ottaa ne suoraan vankeinhyysäyksestä. Rikollisethan ovat aiheuttaneet noiden ihmisten avuntarpeen. Vai pitäisikö nostaa veroja taikka sitten ottaa vaikka vanhuksien palveluista?

 

Kyllä se rikollisten "hyysääminenkin" vaatii varoja. Itse ainakin mielelläni haluan kuvitella, että vankilasta vapautuneet ovat saaneet psykologista/psykiatrista/mitälie yms. apua ongelmiinsa ja ovat saaneet elämänsä kuntoon. Uhrin kärsimyksiä ei voi poistaa, mutta rikolliset voidaan saada muuttamaan tapansa ja olemaan uusimatta tekoaan.

Se on kuitenkin totta, että uhrit jäävät vähälle avulle. Olen itsekin ollut kohtuullisen lähellä todistamassa kaverin kuntoutumista ja olen nähnyt, miten vaikeaa ns. normaaliksi pääseminen on. En kuitenkaan näe, että ratkaisu resurssipulaan olisi se, että resurssit otetaan sieltä toiselta puolelta eli tekijältä. Kaikkihan tuolla vankien puolella tähtää siihen, että vanki parantaisi tapansa ja olisi yhteiskuntakelpoinen. Monesti näin onkin, ei kuitenkaan aina. Mutta se, että heidät vain heitetään kaltereiden taakse ja annetaan olla siellä jonkin aikaa, vain lisää uhrien määrää. Ja, jos vankeja halutaan pitää kauemmin vankilassa, pitäisi resursseja olla vieläkin enemmän.

Eli mieluummin vanki vankilassa 5-10 vuotta ja yhteiskuntakelpoisena ulos, kuin 10-15 vuotta ja ulos ja heti takaisin linnaan taposta. Jos rahallisia korvauksia mietitään, niin niitähän voisi enemmänkin vaatia tekijältä. Ehkäpä uhrin kuntoutuminen henkisesti ja fyysisesti voitaisiin tehdä vaikka yksityisellä ja/tai käyttäen mitä menetelmiä tahansa ja loppulaskun maksaisi tekijä loppuelämänsä aikana. Plus sitten normaalit korvaukset. Eikös sen periaatteessa noin pitäisi mennä, että tekijä kustantaa sitten kaikki uhrille tulevat kustannukset? Henkisiä traumoja ei tietenkään voi rahalla korvata.

Mistä noita resursseja sitten saisi enemmän. En osaa sanoa, mutta mielestäni 200 miljoonaa voisi käyttää paremminki kuin hornettien ohjuksiin...

 

Vankila-instituutio sinänsä on surkea idea, mutta eipä ole kukaan parempaakaan keksinyt. Surkea siksi, että kun istuu kiven sisällä vaikka viisi vuotta ja kaikki tuttavat siellä - tai vähintäänkin merkittävä osa - ovat enemmän tai vähemmän taparikollisia, niin arvaahan sen, miten sellaisessa seurassa yleensä käy. Vankilaa on kutsuttu "rikoksen korkeakouluksi", siellä kun on hyvä keskustella mitä kannattaa tehdä ja mitä ei ja miten ei jää kiinni.

Itse vankilaolojen osalta, Norjassa on kenties maailman 'leppoisimmat' vankilat ja yksi maailman alhaisimmista rikoksenuusimisprosenteista. USA:ssa taas vankeinhuolto on mitä on ja länsimaiden korkeimmat uusimisprosentit.

Tietenkään tuo ei ole ainoa selittävä tekijä - mikään yksittäinen tekijä ei selitä uusintarikollisuutta - mutta yksi merkittävimmistä.

 

Täällä kovasti puolustellaan rikollisten oikeuksia ja kannatetaan lyhyitä tuomioita. Miksi suomen oikeuslaitos ei pidä tiettyjä ihmisiä vankeudessa lopun ikää, vaikka he ovat useaan otteeseen osoittaneet piittaamattomuutta ihmiselämää kohtaan? Esimerkiksi Esa Åkerlund on surmannut puolenkymmentä ihmistä ja tuhonnut useita perheitä, ja hän on 15-vuoden päästä taas vapaa mies. Miten teillä riittää ymmärrystä tällaisille ihmisille ja tuomioille?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_%C3%85kerlund

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010070912008360_uu.shtml

 

Koska Suomessa lakeja säätävä taho eli eduskunta on säätänyt elinkautisen vankeusrangaistuksen murhasta ei taposta ja ko. tapauksessa tuomio tuli taposta. Kerralla voidaan useammastakaan rikoksesta määrätä määräaikainen vankeusrangaistus 15 vuotta.

Lain mukaan ko. tapauksessa henkilöä ei ole voitu tuomita elinkautiseen. Ja se taas ei ole ollut 'oikeuslaitoksen' päätäntävallassa.

 

Rikosta seuraa rangaistus, ei kosto. Mitä lähempää rikosta katsoo, niin sitä luontevammalta tuntuu ajatella, että rangaistus olisi jokin hyvitys uhrille, mutta sitä se ei ole. (vahingonkorvaukset erikseen)

http://www.lansi-savo.fi/Vapaa-aika/8155859.html

Oikeusfilosofia on oikeastaan aika ahdistavaa ja lähestymiskulmia on paljon.

Katsoiko kukaan muten Kaurismäen Klaania? Tuli hiljakkoin televisiostakin.

 

Suomessa ei edes rangaistus, vaan päänsilittelyä.

 

Ei varmaan riitäkään. Mielestäni ensimmäinen rangaistus voisi mennä nykyisen käytännön mukaan eli 10-15 vuotta taposta tai murhasta, riippuen teon raakuudesta ja vankila-ajan käyttäytymisestä. Toisesta sen sijaan voisi rangaistuksen pituuden ainakin tuplata. Murha ylipäänsä on kyllä sellainen asia, mistä voisi antaa todella pitkän tuomion. Tappo sen sijaan on useasti tehty pikaisesti suutuspäissään ja tekijä oikeasti katuu sitä koko loppu elämänsä. Sellaisille voisi antaakin toisen mahdollisuuden sen 10 vuoden tuomion jälkeen. Tuossakin tietenkin taas pitää asiaa katsoa tapauskohtaisesti.

Ei kuitenkaan kannata, puolin tai toisin, alkaa kovin mustavalkoisesti asiaa katsomaan, että kaikki, jotka ovat aiheuttaneet toisen ihmisen kuoleman, olisivat suoraan pahoja ihmisiä. Murha, lapsen tappaminen tai törkeä raiskaus ovat sellaisia, joista voisi rangaista paljon pahemmin kuin nykyään tehdään. Siksi laitan tuon raiskauksen törkeänä, että mielestäni 99% raiskauksista on sellaisia. Eli siis ns. nykyajan normaali raiskaus on mielestäni törkeä. Eri asia on sitten sellaiset kahden aikuisen erittäin humalaisen ihmisen väliset jutut, joista ei aina tiedä kumpi panee kumpaa, jos kumpikaan, ja sen jälkeen aamulla kaduttaa niin, että syytetään toista raiskauksesta. Mielestäni siis on olemassa eri asteisia raiskauksia. Mutta raiskauksen toinen nimi eli väkisinmakaaminen on mielestäni se parempi termi. Jos se tehdään väkisin, pitää siitä rangaista ja kovasti.

Tappo on puolestaan lievempi juttu ja siinä on joskus jopa mahdollisuus, että tekijästä vielä saadaa hyvä kaveri. Valitettavan usein suomessa selkeä murha jää tapoksi. Muistan jonkun vuoden takaa, kun nuori mies tappoi entisen tyttöystävänsä ja hänen uuden poikaystävänsä isänsä haulikolla odotellen heitä, olikohan exän pihalla, usean tunnin ajan. Tuomio oli tappo ja kaveri istui vain jotain 2-4 vuotta kun ensikertalaisena istuu vain puolet ajasta. Semmoista meillä täällä.

 

Ei sitä ymmärrystä riitäkään. Kaikki rikolliset vaan eivät ole Esa Åkerlundeja. Ei pidä yleistää joistain poikkeuksellisista rikollisista. Iltalehdet kirjoittavat näistä eivätkä niistä parannuksen tekevistä rikollisista joilla rikoskierre on loppunut lyhyeen. Perspektiiviä...

 

Jos henkirikoksen uusii, niin ehdottomasti elinkautinen, siis sellainen oikea.

Kaveri ehti olla muutaman vuoden valvovan silmän alla. Jos se lahtaa pari kolme ihmistä suht pian vapauduttuaan, niin jotain on mennyt todella pahasti pieleen. Minullakaan ei ole valmiita vastauksia, mutta luulis siinä "kuntoutusprojektin" (tjms) aikana hieman pystyneen luotaamaan kaverin mielenmaisemaa. Muistaisin lukeneeni että nyt sitä pidetään erittäin vaarallisena ja se joutuu suorittamaan koko tuomion, mikä siis on sama lahtaa sitten yhden tai kolme ihmistä

Siinä on nyt taas kaksi ääripäätä, olisi mielenkiintoista tietää että onko siinä välissä olevassa massassa enemmän tapansa parantavia vai taparikollisia... ite veikkaisin jälkimmäistä.

 

Aika moni näyttää unohtaneen että vielä vähän aikaan sitten osa suomen vankiloista oli pahamaineisia rotanloukkoja joista EY oli vaatinut suomea luopumaan. Nyt kun noista vanhoista vankiloista on luovuttu ja rikollisilla on paremmat oltavat niin rikollisuus on laskenut.

Toi fakta syö kaiken uskottavuuden väitteiltä joissa suomen lepsut vankilat lisäävät rikollisuutta. Nokalla oli 6 vankia neljän hengen kylmissä selleissä ja tarpeet tehtiin paljuun kaikkien edessä samalla tavalla kuin esim Afganistanin vankiloissa. Se ei kuitenkaan vähentänyt millään tavalla rikollisuutta.

Nykyään kuulemman näissä "päivähoitoloissa" on aika karu meininki, kun NBK yms. jengit on ottaneet ne haltuun. Vanhat "säännöt" on unohdettu ja turpaan tulee jokaiselle joka ei maksa "suojelurahaa". Lyhytkin tuomio saattaa olla aika pitkä jos joutuu väärään paikkaan.

Norjassa ja Tanskassa on vankilat kuulemma oikeasti "päivähoitoloita" tai ainakin oli vielä 20 vuotta sitten.

Itse kannatan kovempia rangaistuksia liikennerikollisille. Törkeissä ylinopeuksissa voisi soveltaa "three strikes and out" menetelmää jossa kolmannesta törkeästä ylinopeudesta joko lähtee auto valtiolle tai automaattisesti ehdotonta. Se saattaisi oikeasti vaikuttaa ns. Audikuskien kaasujalkaan.

Tuskin omaisia paljon naurattaa kun ylinopeutta punaisia päin ajanut saa lapsen tappamisesta tuomion kuolemantuottamuksesta eikä henkirikoksesta.

 

R-kioskeja aseella ryöstänyt selvisi ehdollisella

Vaikka olisi kuinka ensikertalainen, niin ehdollinen tuomio aseellisesta ryöstöstä ei ole mikään rangaistus.

 

Jostain syystä syyttäjä vaati kuitenkin "vain" tätä tuomiota.

Jutussa mainitaan: "Mies tunnusti teot ja kertoi motiivikseen velkaantumiseen. Hänen mukaansa velkojat olivat uhanneet häntä ja hän oli päättänyt hankkia rahat kioskiryöstöillä."

Mitä olisit itse vastaavassa tilanteessa tehnyt? Antanut velkojien murskata luita?

 

Varmasti allekirjoittaneen elämä on paljon helpompaa kuin ko. ryöstelijän. Toisaalta voisi kysyä, pitäisikö muiden maksaa hänen tietoisesta päätöksestään ottaa velkaa ja ennen kaikkea vääriltä ihmisiltä. Helppohan se Ikean työtuolilta näitä on kirjoitella, mutta tuossa vaiheessa kantaisin vastuuni muulla tavoin kuten vaikkapa turvautumalla viranomaisiin (niin toivotonta kuin se saattaisi varmaan ollakkin).

 

Pelätty pedofiili iski taas. Vanha tuomio ei auttanut. Mies jatkoi uhrien saalistamista netissä.

Pääsee ukko taas lusimaan ja ilmeisesti jälleen ensikertalaisena, jos on ollut 3 vuotta tekemättä rikoksia? Paljon vaan terapiaa niin kyllä se siitä paranee. Jokainen ennakkoluuloton ja ei-rasistinen ihminen ottaa hänet ilolla naapurikseen sitten aikanaan...

 

Olisitko sinä siis suorittanut aseellisen ryöstön?

Minä en olisi, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä, että olisin valinnut luitteni murskaamisen. Aina voi ottaa yhteyttä virkavaltaan (fiksusti) ja kertoa kuka on murskaamassa luitasi ja miksi. Murskaajille voi vihjaista, että nukkuu aina haulikko sängyn vieressä ja on omaa porukkaa auttamassa (olipa se totta tai ei). Voi lähteä mahdollisimman kaukaisiin sukulaisiin, viikon telttaretkelle tms. akuuteimmaksi ajaksi. Tai vaikka yhteiskunnan ilmaiseksi tarjoamaan katkaisuhoitoon (siis huumekierteen tms., ei niiden luiden).
Rajuimmissa tapauksissa, siis kun luidenmurskaus on aito uhka, eikä vain narkin hätäpäissään keksimä tekosyy, on jonkunlainen todistajansuojelukin mahdollista. Vaikka meillä kait melko uusi ja vähän käytetty juttu lieneekin, valitettavasti.


Nykyinen naiivin vasemmistolainen toimintamalli ja yleistä oikeustajua loukkaava rangaistuskäytäntö ajaa ensisijaisesti rikollisen oikeuksia. Siihen pitäisi saada muutos ja prioriteetit tulisi miettiä uudestaan. Sillä nyt uhrin/omaisten ja hyysättävien rikollisten roolit ovat aivan nurinpäin, mitä tukemiseen ja asenteisiin tulee.
Lisäksi moni ei vieläkään ole ymmärtänyt, että pedofiliaa, psykopatiaa tms. ei valitettavasti voida millään sormiväriterapialla tai sormea heristelemällä parantaa.

Ja eiköhän se ole niinkin, että tuollaisille "velkojille" ei ihan kuka tahansa velkaannu. Vaan lähinnä narkit ja taparikolliset. Eli mistään lähikaupan ruokalaskusta tai myöhästyneestä sähkölaskusta on tuskin kyse.
Todennäköisemmin on ollut "pakko" saada jotain ainetta, keinolla millä hyvänsä. Täysin muista ihmisistä välittämättä, kuten minäminä-ihmisten tyyliin kuuluu.

 

Niinno, sitähän nyt on vaikea arvella mitä itse tuollasessa tilanteessa tekisi. Selvää on, että tällä hetkellä moinen ei tulisi mieleenkään, mutta tässähän sitä on helppo rationalisoida ja viisastella, miten tilanteessa pitäisi toimia.

 

En minäkään voi mitenkään puolustella aseellista ryöstäjää. Joskus voi yllättää rahan tarve mutta ryöstäminen ei ole oikea tapa ratkaista asiaa. Ihmisten pitäisi miettiä tarkasti kenelle velkaantuu. Tottakai esimerkiksi alamaailmassa vallitsee alamaailman lait... Jos siihen leikkiin ryhtyy, niin pitää kestää seuraukset. Selkärankaa vaaditaan, mutta liian monella ei ole. Vähän sama juttu pikavippien kanssa. Kumma kyllä ei ne tuota ongelmia 95% asiakkaista. Pieni osa on ongelmissa. Heistä on tullut uhreja. (Toki pikavippeihin liittyy paljon ongelmia, en kannata niitä.)

Tuossa ylempänä Freekster kirjoitti että jengit ovat ottaneet vankilat haltuun. Niin se vaan menee, että jos vanha johto on hyysäreitä niin tilalle tulee uusi kovempi ja se ei hyysää. Paska juttu monille vangeille. Käsittääkseni nuo jengit mm. keksii velkoja. Tuollainen kehitys pitäisi kyllä katkaista heti. Vankiloiden ei pidä olla paikkoja, joissa heikommat vangit joutuu pelkäämään. Hyysäyksen vähentäminen ei suinkaan tarkoita sitä, että USA:sta tutut persepanot ja muu pitäisi saada tänne. Asia on täysin päinvastoin.

 

Groke vastasikin jo aika tyhjentävästi puolestani, mutta sanon pari sanaa ennen kuin lähden töihin. Miksi nämä yli varojen eläneet rikolliset ei kasvata itselleen selkärankaa ja etsi jotain paskaduunia, jotta voi maksaa "velkansa" pois?

Silloin tosin pitäisi nousta aikaisin aamulla, ja tehdä töitä välillä kurjassakin säässä, jotta saa rahaa velan maksuun. Valitettavasti rikolliset haluaa päästä helpolla, ja siksi he suuntaavaat mielummin lähikaupan kassalle ase kourassa. Uskon tässäkin tapauksessa syytetyn keksineen tuomareille hyvältä kuulostavan tarinan, jotta löytyisi ymmärrystä ja tuomio olisi lievä. Ja sitä ymmärrystä löytyi taas kerran.

Suomen oikeusjärjestelmä on rakennettu rikollisten hyysäämiselle, joten kyllä heille apua löytyy, jos rikollinen sitä tarvitsee. Uhrin tilanne on paljon huonompi.

 

Edelleenkään en pysty käsittämään, miten uhrin oikeudet ja tavoite siitä, että rikoksentekijästä saataisin vielä jotenkin väännettyä yhteiskuntakelpoinen, ovat keskenään vastakkaiset näkökohdat.

Tämä on kuitenkin se, mitä tässä(kin) keskustelussa joko suoraan sanottuna tai implisiittisesti esitetään.

"Noin lopoisat vankilaolot ja lyhyet tuomiot - miksei kukaan ajattele uhria?"

Muotoillaanpa se näin: Suomeen verrattuna Norjassa on (paremman sanan puutteessa) "mukavat" vankilaolot. Sellit ovat moderneja ja hyvin varusteltuja. Kyseessä ei ole mikään tyrmä. Myöskin vankien vapauttamista valmistellaan kohtuullisen hyvin, paremmin kuin Suomessa - tavoitteena, että vanki tulee toimeen vapautumisen jälkeen.

Toisaalla taas USA:ssa istuu ennätysmäärä vankeja ylitäysissä vankiloissa ja vankiloiden olot sekä vankien turvallisuus ovat todella kyseenalaiset. Rangaistus ei todellakaan rajoitus vapaudenmenetykseen, vaan vankilassa olemiseen liittyy kaikenlaista muuta oheisrangaistusta jengien toimiessa myös vankilan sisällä. Minkäänlaisia vapauttamistoimenpiteitä ei valtaosassa tapauksia ole lainkaan.

Oletetaan, että molemmista vankiloista vapautuu vaikkapa pahoinpitelyyn syyllistynyt henkilö yli vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen. Kumpaan haluaisit törmätä nakkikioskilla?