Kyllähän tuo herjasi pistäisi kampoihin ainakin Aku Hirviniemen herjalle, joka mukamas voitti, vaikka esim. Rikulla ja Jukalla oli paremmat (ja pidemmät) heitot. Samppa Linnan hokemahan taitaa olla "Aivan mielenvikast läppändeerust", joka kyllä kuultiin viimeksikin useamman kerran. Aika uskaliasta läppändeerustahan se Aku kyllä heitti, mikä tuntui täälläkin hieman sopimattomalta kaikesta huolimatta. Sikiön sisaruksista Sisko veti pidemmän korren, joskin kumpikin, etenkin Veli, ovat auttamattomasti häntäpään hahmoja. Vaikka Jukka näköjään pyrkii joka kerta hauskuuttamaan alle 10-vuotiaita hahmovalintojensa perusteella, niin tällä kertaa Hänmän ainakin pisti kaiken peliin. Kristoffer panosti eniten rekvisiittaan, mutta se vaan aina tuppaa häiritsemään, että Krista erottuu hahmonsa sisältä liikaa. Herääkin kysymys, miksi esimerkiksi Rikulla on kyllä aikaa laittaa piilareita ja silmämeikkejä, mutta Krista se vaan marssii naisten silmämeikit päällä Kristofferina lavalle. Karimista pidän kerta kerran jälkeen enemmän. Edelleenkään tämä Sanna-Raipe Helminen ei avaudu minulle. En siitä Armia syytä, ettei hänen hahmonsa ole niin ilmeisen humoristinen ja epätodellinen kuin monen muun hahmo. Toisaalta täytyy kysyä, että riittääkö todella se, että hahmo tulee tukka silmillä hiljaa piipertämään mitämäänysilleemäänymitäätiärää flegmaattisesti, hauskuuttamaan. Esimerkiksi hänen Bohemian Rhapsody -vetonsa aikana en edes hymyillyt kertaakaan, sillä mitä hauskaa on siinä, jos joku mumisee läpi tunnetun laulun. Hahmo itsessään voi saada hymyn huulille osuvien karikatyyristen ominaisuuksiensa tähden, mutta siihen se jääkin. Toisaalta Armia pitänee jälleen kerran onnitella neroudesta, kun hän on kehittänyt hahmon, joka ei tee lavalla juuri yhtään mitään ja joka silti on näköjään selvä suosikki. Seuraavaksi Sanna-Raipe varmaan näyttää taitojaan pianonsoitossa ja kahden minuutin ajan pimputtaa yhtä nuottia kuin lobotomian saanut. Ja sekös meitä kaikkia naurattaa. :hitme:
Tuo on kyllä totta, Jugia veikkasinkin voittajaksi. Oli parempi kuin Aku. Bohemian R:ssä minua kyllä huvitti, että jollain on pokkaa tulla vetämään jotain noin surkeaa ihan tosissaan. Ja tulkinta oli mielestäni hauska, vaikka sen voisi helposti vetää epähauskastikin. Mutta ei toimi kaikille, on sekin selvää.
Itsehän nauroin esim Jethron Diili-kaudella varmaan jokaisessa jaksossa sille ihan käsittämättömälle turkulaiselle puhetavalle, joka tällä Samppa Linnallakin on. Muu häsellys menee liiankin överiksi, tosin saattaa ehkä alkaa toimimaan myöhemmin? Oli muuten todella huono tuo jakso, paljon huonompi kuin ensimmäinen joka oli sekin huono. Paras kohta tässä jaksossa oli kun Karim varoitti naisia Samppa Linnan kaltaisista turkulaisista naistennaurattajista.
Tässä minun yritykseni hauskuuttaa: "Uusin biisisi oli kuulemma niin paska, että se sai jengin Facebookissa viettämään Nipatonta tammikuuta. Kuuntelin itsekin lopulta tuon biisin ja rupesin paremminkin toivomaan Nipatonta loppu elämää!"
Vähiin on jäänyt tämän tyyppisten ohjelmien katselu. Syrjäkorvalla ja -silmällä tuli eilen seurattua ja taas tuli katseltua kerralla tulevatkin putoukset sun muut. Aivan onneton tekele kokonaisuutena. Ravintolakohtauksen loppu kruunasi surkeuden. Mutta ... Nekalan likka oli kyllä helmi, jos ei avautunut EtP:lle, niin mulle sitäkin paremmin. Tuollainen olisi voinut asua vaikka naapurissa. Olihan se voimakas karikatyyri, mutta se kai on tarkoituskin. Paikan-, ojan-, kirkon-, liikenneympyrän- ja tien nimet Armi latasi hyvällä intonaatiolla ja ammattitaidolla, tuli oikein nostalginen olo. Habitus huulien pureksimisineen ja liikekielineen oli myös kohdallaan. Turun naistennaurattaja ja Karim olivat myös kerran katseltavia, mutta muut aiheuttivat vaan vaivautuneisuutta.
Siinä mielessä harvinaislaatuinen tuo edellinen jakso, että kerrankin kaikki muu materiaali oli kohtalaista, kun taas sketsihahmojen toilailut eivät hymyilyttäneet tippaakaan. Yleensä ainakin omalla kohdallani se menee juuri päinvastoin.
Ja vuoden noloimman etusivun palkinto taisi mennä Iltalehdelle eilisestä. "Kuin koulukiusaamista" ja "Putous-tähdet nöyryyttivät Neumannia miljoonayleisön edessä". Onhan tuo kieltämättä paremmin myyvä otsikko kuin esim. "Neumann osallistui Putouksen roastiin vapaaehtoisesti ja naureskeli sarjan tähtien hyvin kesyille loukkauksille", mutta silti... FACEPALMEJA!
Myös ensimmäiset "menikö Putous jo liian pitkälle" otsikot on iltalehdessä revitty :thumbsup: Ei ole itse tullut ohjelmaa paljoakaan seurattua, mutta aika kesyn tuntuista pilkkaahan (iltapäivälehtien perusteella) koomikot Neumanille latoi, verrattuna esikuvaansa jossa esiintyi välillä todellakin pahaa roastaamista. Ei sinänsä ettei tuo Roastikaan koskaan oikein napannut vaikka ideasta pidänkin. Putous tosin vielä vähemmän...
Musta tuntui kyllä aika pahalta katsoa tuota, enkä tiedä, että mitä hauskaa siinä oikein oli olevinaan. Ok, jos on joku jalustalle nostettu tyyppi, niin ehkä homma silloin toimii (samoin kuin ekassa jaksossa ollut koomikoiden ja näyttelijöiden välinen nokittelu), mutta Neumann on vähän reppanan oloinen tyyppi, ja sääliksi kävi. En ole aiemmin katsonut Putousta ollenkaan, mutta nyt olen katsonut nämä kaksi ekaa jaksoa tätä kautta. Aika vaisulta tuntuu ja välillä on tullut myötähäpeää. Tosin olen aika nirso huumoriohjelmien suhteen muutenkin.
Olemme löytäneet Plazan empatiakykyisimmän kirjoittajan. :thumbsup: Mutta siis oikeasti, tuohan oli pelkkää päänsilittelyä koko "roast" verrattuna Ameriikan vastaaviin, tai vertaamattakin. "Tuleva levysi on susi hehheh, musasi on raskasta kuunneltavaa hehheh, olet epätodellinen hahmo hehheh..." No voi kauhistus, miten julmaa kyykytystä! Minua pelkästään huvitti se, miten heikkoja läppiä porukka heitti. Tietysti vaikea vaatia hetkessä improvisoiduilta jutuilta mitään kovin ihmeellistä, eikä kukaan mitään nerokasta keksinytkään. Parhaimmat nyt olivat ihan ok. Lisättäköön vielä, että jenkkien roastien jotkut jutut ovat tuntuneet oikeasti pahalta minustakin. Mutta tämä oli pelkkää pumpulia. Eiköhän "kärvennettäväksi" ylipäätään suostu sellaisia henkilöitä, jotka tietävät kestävänsä sen.
Veikkaisin et ihan salettiin oli. Sen verran jäässä se siinä varsinkin alkuun oli. Sithän se lähti menee kun otti sellaisen överijenkkityylisen meiningin päälle, joka toimi oikein hyvin. Sen sijaan ekan jakson Akun tehtävää mietin. Se vaikutti jopa liian hyvältä ollakseen ihan aito. Mulla jäi Neumannin roustaamisesta nihkeä fiilis, koska kohde oli mielestäni väärin valittu. Nipa on reppana juoppo ja näytti siinä kiemurrellessaan Smeagolilta. Kunnia herralle urastaan, mutta kyllä se ura (ja raskas elämä) myös näkyy. Osui vähän turhan hyvin ne roastit, vaikka henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ei mentäisikään. Veikkaisin, että tähän mielipiteeseen voivat yhtyä ainakin ne, jotka ovat Nipan nähneet Helsingin ravitsemusliikkeissä viime vuosina. Aika säälittävän näköistä touhua. Musta taxfee oli hyvä ja tarinansa varsinkin. Sanna-Raipe on edelleen suosikkini, Karim myös. Samppa Linna nostaa kyllä osakkeitaan hyvällä hokemalla. Sikiöt ovat aivan surkeita. Kela-korvauslapun täyttäminen, for real?
Eipä näköjään ollut improa sitten kuitenkaan: http://www.iltalehti.fi/viihde/2013012116581656_vi.shtml Ja Neumannin roastitkin etukäteen harjoteltuja? Kai sitä nyt jotain voisi jättää ihan oikeasti oivallettavaksi siinä hetkessä. Vai niinkö kyvytöntä jengiä tämä sitten onkin, että ei kannata?
Kyvytöntä on. Miettikää nyt vaikka sketsihahmoja. Jos menee vuosi aikaa keksiä jotain noin huonoa niin millaista jälki olisi jos hauska juttu pitäisi keksiä sekunneissa? Toki joskus ikäänkuin vahingossa syntyy helmiä. Käsikirjoitettua tämäkin, mutta tuskin vitsiksi tarkoitettu. Saariluoma: "Ja nyt käydään katsomassa Sisko Sikiön parhaat palat"
Tuli vaan vielä mieleen, että olikohan Vedetään hatusta käsikirjoitettu sekin? Olisi kyllä kannattanut olla kertomatta tuota "totuutta" improista. Mitä järkeä koko hommassa edes on, että pistetään joku muka improvisoimaan ja se onkin etukäteen harjoiteltu juttu?
Selvennetääs nyt vielä: käsikirjoitettuja osuuksia ovat livesketsit, viikkokatsaukset ja suurin osa sketsihahmojen puuhasteluista. Improvisaatiota on tulikokeet ja näytön paikat. Näyttelijät ovat harjoitelleet etukäteen tulikokeen tehtävätyyppiä, mutta kyllä ne välillä onnettomat vitsit syntyvät ihan siinä livenä. Tietenkin ne sketsit on käsikirjoitettuja herranen aika, niinhän niiden pitääkin olla. Niitä ei ole improvisaatioksi koskaan väitettykään. Mutta ne osat, joiden on sanottu olevan improa, sitä myös ovat,
Eikös KAIKKI suorat viihdelähetykset ole "käsikirjoitettuja", olleet jo kymmeniä vuosia. Koska ennen lähetystä on kenraaliharjoitus, jossa koko lähetys käydään läpi alusta loppuun. Sillä erotuksella, ettei kenraaliharjoitusta lähetetä taivaalle, mutta nauhoille/kiintolevylle se silti päätyy. Kenraalin ansiosta ohjaaja ja kameramiehet oppivat suuntaamaan kameransa oikein, että varsinaisessa lähetyksessä kaikki sujuisi kenraalia paremmin, eikä näkyisi Mikkiä Kuvassa tai näyttelijä puhuisi Ilman Päätä. Myös (ainakin suorilla) kilpailuohjelmilla on kenraali. Kilpailun tulos ja kysymykset/tehtävät tosin vaihdetaan kenraalin jälkeen, muutenhan varsinaisessa kisalähetyksessä kukaan ei koskaan vastaisi väärin tai epäonnistuisi missään tehtävässä. Kenraalin ansiosta äänitasot, valaistus, kamera-ajot ja niin edelleen saadaan haettua kohdalleen, ja jos kaikki meni kenraalissa moitteetta, säätöjä ei muuteta, kaikki jo tehty kloonataan sellaisenaan uudelleen virallisessa lähetyksessä. Ainoastaan verbaalivirtuoosit voivat reaaliajassa heittää improvisoitua uutta läppää, mutta vähemmän taidokkaiden näyttelijöiden/laulajien/visailuvastaajien kaikki suusta päästetyt asiat on jo vähintään kertaalleen ulostettuja ja sitä ennen paperilta päähän pänttäämällä ulkoa opittuja. Se, että esiintyminen näyttää aidolta ja harjoittelemattomalta, perustuu samaan ammattitaitoon kuin teatteriesityskin. Teatteriesityshän on jopa satoja kertoja aiemminkin esitetty, eikä se saa silti näyttää siltä. Minusta pahin moka ja amatöörimäisuus eli ennalta opettelun paljastaja on kehon liikkuminen "seuraavaan asentoon" jo ennen ärsykkeen saapumista. Pässinpää A nostaa kädet valmiiksi ylös ottaakseen vastaan pallon, jonka näyttelijä B heittää "sattumanvaraisesti juuri hänelle" vasta parin sekunnin päästä. Tai katseet kääntyvät puhelimeen sekunti ennen kuin puhelin edes soi. Tai uhrin silmät sulkeutuvat ennen kuin vastapuoli edes aloittaa naamaan läpsäisemisen. Jos joku yllätyksellisesti läpsii poskelle, ei siinä silmät ehdi etukäteen sulkeutua, koska tietoisuus toimii viiveellä. Vähintään 100 ms aikaa kuluu ärsykkeeseen reagoimiseen, muuten kyseessä on vilppilähtö eli siis ennalta harjoiteltu reaktio liian aikaisin liikkeelle laukaistuna. Jo yhdenkin freimin (40 ms) ennakointi ärsyttää. Ken liikahtaa vähänkin ennen aikojaan, paljastaa olevansa aloittelija. Aloittelijoilta pitäisi KIELTÄÄ ennakolta treenaaminen, jotta esiintymisen aitous ja tuoreus säilyisi. Että liikkeen ajoitus pysyisi luonnollisena. Ammattilainen osaa ajoittaa tekonsa oikein, hän uppoaa rooliinsa niin syvälle, että treeneistä huolimatta osaa elää roolia kuin eläisi aitoa harjoittelematonta elämää. Toisaalta jos näyttelijä innostuu roolistaan liikaa, hänen ajoituksensa alkaa edistää, systeemikellotaajuus nousee ja on vaara alkaa reagoida ennen ärsykettä. Monikamerakuvauksessa (elokuvat useine ottoineen) voidaan leikkauspöydällä pelastaa vääriä ajoituksia, retusoida reaktiot aidon oloisiksi käyttämällä eri kameroiden ja eri ottojen materiaalia, jopa morfausta eli digitaalista väärentämistä. Mutta yhdellä kameralla joukkion kuvaamisessa kaikki ajoitusvirheet paljastuvat armotta, suorassa lähetyksessä etenkin, mitään ei ole tehtävissä jos joku/jotkut reagoivat etuajassa.
Miljoonayleisön joka viikko keräävä sketsiohjelma Putous on ihastuttanut etenkin lennokkailla improvisaatio-osuuksillaan. Paitsi että kohtaukset eivät ole improvisaatiota aidoimmillaan. Katsojat helposti kuvittelevat, että Putouksen kaltainen improvisaatiotaide kaikkine nokkeluuksineen syntyy siinä katsojien silmien edessä, niin kuin aidon improvisaation luonteeseen kuuluu. Todellisuudessa sketsit ovat täysin valmiiksi kirjoitettuja. Nyt en enää ota tästä mitään selvää. Eikö tuossa nimenomaan sanota, että improvisaatiotkin ovat täysin valmiiksi kirjoitettuja? Kuvatekstinäkin on vielä: "Putouksen improvisaatiosketsitkin on käsikirjoitettu."