Django Unchained (2012) (Quentin Tarantino / Leonardo Dicaprio, Samuel L. Jackson, Christoph Waltz, Kerry Washington, Jamie Foxx, Don Johnson)

Pahoittelut pienestä trollailusta.

Sen sijaan voisi palauttaa keskustelun aiheeseen ja kysyä onko kellään tietoa kotimaan julkaisusta? Näköjään ruotsin puolella ollaan leffa näkemässä jo 18.1, mutta vielä ei ainakaan ole yhtäkään ilmoitusta leffan tuomisesta tänne ole näkynyt. Viime leffateatteri käynnillä ei tainnut edes osua silmään yhtäkään julistetta Helsingin teattereissa.

 

Uutisissa sanoo näin:

 

D'oh. Kiitos tiedosta. Selkeästi pitäisi useammin ottaa se silmä käteen ja käydä tuolla uutispuolellakin tarkemmin katsomassa.

 

En voi kun en nähnyt tarpeelliseksi lukea juonesta, jos tähän nyt jokin sellainen on kyhäilty, sellainen keinotekoisuuden auran lemu kun tästäkin tulee itselle. Feministinen logiikkasi on sitten eri juttu.

 

Itseäni kiinnostaa eniten tässä leffassa se, että Tarantino sanoi esituotannon aikaisissa haastatteluissaan, että pinnan alla kytee erittäin kantaaottava (ehkä poliittinenkin) tarina, eikä homma jäisi "vain" tavalliseksi kostotarinaksi. Ja siis syvemmälläkin tasolla kuin "orjuus on väärin" Suoraa lainausta en tähän hätään löydä, mutta läppä meni tähän suuntaan: "orjuuden ja sen seurauksien käsittely on jäänyt amerikkalaisissa valtavirran elokuvissa rikollisen vähälle huomiolle ja siihen on tultava muutos".

Mielenkiintoista nähdä, että pitävätkö puheet paikkansa, sillä Tarantino ei ole aiemmin jaellut kovempia statementeja tai tehnyt syvempää ihmistutkimusta mihinkään suuntaan elokuvissaan. Olisi hienoa, jos mies laajentaisi ilmaisuaan tuohonkin suuntaan, vaikka toki tähänastiset elokuvansa ovat tuollaisinaankin parhaimmillaan erittäin viihdyttäviä väkivaltatarinoita. Mies on jo kuitenkin tuon osaston vienyt sen verran vakuuttavalle tasolle, että olisi kiva nähdä jatkossa vähän irtiottoa omalta mukavuusalueeltaan.

 

PLAYBOY INTERVIEW: QUENTIN TARANTINO

 

RT 89%
IMDb 8.7

 

Hieno elokuva jälleen kerran tältä mestarilta. Inglourious Basterdsin rönsyilyihin verrattuna paljon keskittyneempi ja yksinkertaisempikin kokonaisuus, eikä ollut tarvetta revitellä liiaksi mitä irvokkaimmilla sivuhenkilöillä tai -juonteilla. Lisäksi Djangon ja Schultzin väliseen suhteeseen on puhallettu muutakin, kuin pakon sanelema bisnesulottuvuus. Voiko tässä puhua jo melkeinpä ystävyydestä ja keskinäisestä kunnioituksesta? Jim Crocen I Got a Name oli sydäntälämmittävä musiikkivalinta siihen erääseen kohtaukseen.

Leonardo DiCaprion riehuminen ja pääkallotouhut olivat vakuuttavaa kamaa. Ammuskeluissa luodit repivät lihaa, veri lentää komeasti ja kameratyöskentely on mitä mainiointa. Joku nyt varmaan keksii taas valittaa muutamista otetuista vapauksista todellisen historian kustannuksella, mutta tämähän on Tarantinon itse kehittelemä maailma. Tuskin koskaan on ollut olemassa King Schultz -nimistä palkkionmetsästäjäksi ruvennutta entistä hammaslääkäriä, joka vapautetun orjan suosiollisella myötäavustuksella päätyy DiCaprion näköisen plantaasinomistajan Candyland-tilalle. Miksei siis elokuvassa voisi olla asiaa x, joka kuitenkin todellisten historiankirjojen mukaan on keksitty vasta muutamaa vuotta myöhemmin? Eli puhutaan vaikka sellaisista asioista, kuin dynamiitti ja KKK.

5/5, kuinkas muuten.

Hauskasti muuten elokuvamaailman pahin rasisti, eli Spike Lee on taas älähtänyt kiivasluontoisesti, kun Tarantinon luomat hahmot viljelevät nigger-sanaa niin usein, vaikka erityisesti tällä kertaa elokuvan viitekehys ja sijoittumisajankohta suorastaan vaativat sitä. Ja olisikohan Leen mielestä taas historiaakin vääristelty, koska orjuus ei ollut mitään spagettiwesterniä. Helvetin rasisti, pahinta laatua vieläpä.

http://blogs.indiewire.com/theplayl...not-a-sergio-leone-spaghetti-western-20121223

 

Periaatteessa muuten samaa mieltä mitä totesit, mutta "itse kehittelemä maailma" on jo kyseenalainen juttu kuten hyvin tiedetään Tarantinon kohdalla. Tuon ylettömän kopioinniksi asti menevän lainailun omana taiteenaan esittely juuri eniten näissä leffoissa taitaa häiritä. No suuri yleisöhän ei ole tietenkään väärässä jne. Mielestäni nämä tällaiset leffat toimivat lähinnä tyhjiöiden täyttäjinä. Nuorisolla kun on esim. niin heikko historian tapahtumien tuntemus niin Tarantinon satuilut täyttävät oman tehtävänsä, ja taas voi ihailla miten coolia. Tämä rinnastuu melko hyvin leikeltyihin youtube-hittivideoihin, Tarantino vain on vienyt tuon tekniikan huippuunsa ja elokuvateatteri näyttämönä antaa oman selvän lisäarvonsa.

Siitä pitää kaveria kehuakin että arvostaa vanhaa filmitekniikkaa. Vaikka voihan tuossakin nähdä tietty pelkoa oman aseman menettämisestä.

 

Itte naureskelin tuolle kanssa. Paras läppä aikoinaan irtosi, kun äijä kommentoi Clintin Lippu ja Kirje elokuvia, kun ei yhtään mustaa kaveria ollut koko elokuvassa. Clint vain tokaisi, että Iwo ei ollut yhtään mustaa sotilasta, eli tarkista faktat dorka. Tuntuu vaan, että Spike hakee aina, jotain lässytettävää tuosta samasta asiasta.

Mitä itse elokuvaan tulee, niin olihan tuo hyvä. Ei minusta elokuvan tarvitse olla "todentuntuinen", ja tässäkin tapauksessa tuo homma toimi hienosti. Tykkään QT:n elokuvakerronnasta erittäin paljon. Kerätään tarinaa ja annetaan syvyyttä. Ehkä oisin tämän elokuvan kohdalla kaivannut pikkasen typistämistä, mutta meni se noinkin.

4/5

 

Rikkoi 100M$ rajan Yhdysvalloissa jo toisella viikolla, eli tästä on tulossa kevyesti QT:n rahallisesti menestyinen elokuva.

Rotten Tomatoes 88%/94%
IMDB 8.8 Top 55
Golden Globe ehdokkuuksia 5

Ja eiköhän noita Oscar-ehdokkuuksiakin jokunen tipahtele.

 

Django unchained on taattua ja tuttua Tarantinoa. Tarinana yksinkertainen sankari nousee tuhkista, pelastaa neidon ja ampuu pahiksen sijoitettuna varsin kauniiseen Mississippin miljööseen, jossa kolmesataavuotiaat puuvanhukset kukkivat vitivalkoisine kukkineen ja neekeriorjat laulavat puuvillapelloilla, jotka ympäröivät herraskansan massiivisia kartanoita. Päähenkilöinä tarkkaakin tarkemmin ampuvana palkkionmetsästäjäparivaljakkona Fox ja Walz sekä erinomaisen adaptaation sysipahasta, valkoisesta plantaasinomistajasta loihtiva Di Caprio tekevät hienot roolisuoritukset, joita täydentävät L. Jacksonin helposti vihattavaksi muodostuva neekerihovimestarin rooli. Juonenkäänteitä riittää, aseet laulavat ja veri kirjaimellisesti roiskuu. Kuten sanottua - taattua Tarantinoa.

4+/5

 

Viisi Oscar-ehdokkuutta

Paras elokuva
Sivuosa (Waltz)
Kuvaus
Äänieditointi
Käsikirjoitus

 

Menenkö liikaa hypettäjien kelkkaan vai mikä on kun nämä viime aikojen "parhaat" rainat ei nyt sitten kuitenkaan jytise niin kovin. Tässä oli oikeastaan kaikki kohdallaan paitsi pituus, vähemmänkin olisi riittänyt mielestäni. Jotkut Tarantinon tyyliin sopivat ylipitkät roolihahmojen väliset keskustelut tuntuivat hetkittäin ylimääräisiltä ja päälleliimatuilta. Sieltätäältä karsimalla olisi saanut pituutta leikattua varmasti. Hyvä elokuva, mutta ei nyt mikään mestariteos. Tämän vuosituhannen eniten iskeneet elokuvat ovat olleet Clint Eastwoodilta peräisin.

3/5

 

Tarantinolle (käsikirjoutus) ja Waltzille (sivuosa) Golden Globe palkinnot.

 

Pitihän se arvata, että esityskopioita ei riittänyt Rovaniemelle... Kiitti vitusti, Finnkino. Pitikö tässä lähteä Oulussa käymään ylimääräinen reissu?

 

http://dome.fi/elokuvat/ajankohtais...-sanotaan-quentin-tarantinon-uutuuselokuvassa D

 

Pidin tästä hieman Kunniattomia paskiaisia enemmän. Nyt elokuva oli kerronnaltaan eheämpi ja Tarantinon tekeleeksi yllättävänkin lineaarinen. Loppuvaiheessa tosin homma lähti lapasesta, mikä latisti tunnelmaa. Aiempi lopetus olisi toiminut elokuvan eduksi. Waltz oli jälleen erinomainen, Samuel-el hauska vanhana katkerana kotiorjana.

 

Kuulostaa nyt erittäin vahvasti siltä, että faneilleensahan (eli myös itselleen) Tarantino näitä leffoja tekee, eikä niinkään suuremmalle yleisölle. Tästäkään syystä näistä ei klassikkoja tule, kun ei sieltä löydy sitä syvempää pohjakosketusta paitsi niissä myötähäpeä-hetkissä. Mutta ihmiset tahtovat aina viihtyä, ja siksi putoilee tasaista neljää tähteä. Tarantino on ikäänkuin oman aikansa karismaattinen lahkonjohtaja, ketä sitten kiinnostaa lopulta tuliko järisyttävä loppu vaiko ei.

Tuo nigger-lukema on kyllä järkyttävän hieno suoritus. Toisaalta tuossa näkyy se tarantellamainen heikkous, pointti maalataan terävästi mutta kankaan täydeltä rei`ittäen. Joku Kubrick olisi käyttänyt sanaa kerran tuloksena häränsilmä. Sinänsä hupaisaa, että vaikka tuota vähemmälläkin boldauksella luulisi uskovan että (T-tinonkin mielestä) neekeritkin o(li)vat ihmisiä niin homma kääntyy päälaelleen. Lieneekö vika sitten taiteilijan sekä katsojan päässä.

Meinasin postata tähän ihan vaihtelunkin vuoksi jonkin kriittisen arvion mutta kun nuo tuntuvat olevan kaikki samanlaista kamaa; kriittiset tuovat taas esiin ne tutun tyypilliset epäkohdat ja kehujat nyt ovat valmiiksi kädet taputusasennossa.

 

Ei jessus mitä tekstiä sieltä kiven alta taas tulee :hitme:

Eli leffaa et ole nähnyt (etkä näköjään arvosteluja, oscar ja globe ehdokkuuksia), mutta auktoriteetilla puhut kyllä ihan varmasti tuosta kaikesta tinahattuilusta taas kerran. Tämähän on komedian kultaa.