www.eroakirkosta.fi

No mitä? :sleep:

 

Riparin uudelleen käynti olisi sama kuin waterboarding. Kidutusta.

 

Aikuisena jos liittyy kirkkoon riittää yleensä keskustelu papin kanssa, ainakin jos on joskus sen riparin käynyt. Kaveri kertoi vapaasti papille olevansa ateisti, mutta liittyvänsä häiden takia, Papin mielestä tämä ei ollut mikään ongelma.

 

Ei riparia tarvi käydä uusiksi. Mutta on toinen asia, jos haluat kirkkohäitä tai kummiksi etkä ole käynyt rippikoulua. Silloin homman voi hoitaa vaikka yksityisoppilaana kirkkoherran, kappalaisen tai pastorin kanssa. Siinä sitten muutaman kerran kahvittelet sen kotona tai työhuoneessa seurakuntakeskuksessa. Papilla on luultavasti paljon sydämellään ja saat kuunnella jaarituksia. Mutta et sentään joudu lasten kanssa rippileirille.

 

Ei helvetti. Nyt on taas niitä hetkiä, jolloin vilahtaa ajatuksena kirkosta eroaminen... Sairasta. Toisaalta enpä ole sinne koskaan itse liittynytkään, joten miksi pitäisi omatoimisesti erotakaan.

 

Eli jos vanhempasi olisivat tilanneet sinulle syntämästäsi lähtien kestotilauksena vaikkapa hesaria, niin et edes täysi-ikäistyttyäsi koskaan lopettaisi sitä tilausta? Et, vaikka huomaisitkin että se on mennyt vuosien ajan kokonaan lukematta kierrätykseen, eikä lehti edusta ajatusmaailmaasi millään tavalla ja että koko lehti on täyttä palturia, etkä usko sanaakaan siitä?
Kyllä minä ainakin harkitsisin vakavasti tuollaisesta rasitteesta eroon hankkiutumista. Rahaakin säästyisi siinä sivussa.

 

Oikeastaan papit eivät itsekään usko jumalaansa, niin kuin varmaan tiedät. Kahden kesken toteavat, että ihminen itse on kehittänyt uskonnot pelästyessään kuolemaa. Neandertalinihminen pisti läheistensä hautaan kukkia ja muistoesineitä, koska tuonpuoleinen ihmetytti. Aika luonnollista. Menee kaksi tai kolme sukupolvea, kun uskontoja voidaan tutkia folkloristiikan keinoin. Kuten sanoit, nykyinen epätietoisuus on tosiaan "sairasta".

 

Ajatella. Moraaliton, lahjaton, pelkuri, nihilisti sekä oikeudentajuton henkilö joka ei välitä muiden inhimillisyyksistä, halusi mennä naimisiin.

 

No hesarista en todellakaan itse maksaisi senttiäkään. Tuo kirkkohomma taas, en tosiaan tiedä, tähän asti on ollut tärkeämpääkin ajateltavaa. Enkä toisaalta halua samaistua kirkosta eroajiin. Kyllähän tuota kirkollisveroa voi ajatella eräänlaisena automaattisena hyväntekeväisyytenä, eiväthän ne pelkkiä pahuustehtaita ole. Sitten kun homohäitä vietetään kirkossa, eroan varmuudella.

 

Nyt oiot mutkia. Muistaakseni jonkin tutkimuksen mukaan 1/4 papeista olisi ns. leipäpappeja. Toki irvokas ajatus käydä kirkossa, jossa on väärä pappi mutta näitähän on hankala tietää kun osaavat näytelmänsä sikäli hyvin.

On kyllä aika hupaisaa, että ensin toteat neandertalilaisten olleen uskonnollisia ja kohta ei nykyihminen olisikaan, genetic fallacy jne. Jos sukupolvella tarkoitat ihmisikää, niin kaksi-kolmesataa vuotta on toki pitkä aika yksilön näkökulmasta arvioida tulevaisuuteen. Tällä hetkellä näyttää kyllä vahvasti siltä, ettei uskonnot ja uskonnollisuus ole mihinkään katoamassa. Muuttavat toki aina muotojaan. Perinteiset uskonnot säilyvät ~varmuudella vielä pitkään, esim. niin kauan kuin on mittavissa määrin materiaalista köyhyyttä. Luultavasti niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa, vaikka ihmiset ovatkin pitkälti kasvaneet niihin - epätietoisuuttakin on sitäpaitsi monenlaista. Poista uskonnot, ja katso mitä tapahtuu. Ayn Randin jutut on ihan hauskoja mutta utopistisia.

 

Näkyykö se päälle päin että on eronnut kirkosta?

Voithan pitää eroamisesi ihan omana salaisuutenasi jos ahdistaa

 

Pidän harvoja salaisuuksia itseltäni. En tiedä näkyykö, mutta netissä näistä huudellaan. Jotenkin vastenmielistä... nuo ilmiöt... Kyllä tuossa eroamisessa vaan on tietynlainen kynnys. Kuten sanoin, miksi minun pitäisi näitä edes miettiä. En ole itse sinne liittynyt enkä sitoutunut. Mitä rahaan tulee niin en ole ahne. Ehkä minua hieman kauhistuttaa ajatus että olisin aiheuttamassa uskonnotonta yhteiskuntaa, edes omalta pieneltä osalta. En halua kuulua sellaiseen porukkaan.

 

En usko, että uskonnollisuus juurikaan laskee vaikka uskonnot kiellettäisiin. Ateisteja ja agnostikkoja on nykyäänkin vielä hyvin vähän. Merkittävin muutos on ollut se, ettei suurin osa enää usko Raamatun Jumalaan, vaan ovat korvanneet sen omalla homo-suvis-jumalallaan, jonka voi itsekkäästi vääntää kannattamaan niitä arvoja, joita itse kannattaa. Yhteiskunnallisesti toki hyvä suunta.

Maailma ei todellakaan ole muuttumassa vähemmän uskonnolliseksi, vaan entistä uskonnollisemmaksi. Tästä voi kiittää kehitysmaiden nopeaa väestönkasvua. Toisaalta nämä uskonnolliset alueet (mm. Afrikka) tuskin tulee saamaan kovin suurta valtaa maailmanpolitiikassa. Eli länkkäreille se on poissa silmistä, poissa mielestä.

 

Ei sinun tarvitse miettiäkään, mutta älä vaivaa päätäsi myöskään sillä, että muut tätä miettivät kokoajan enenemässä määrin. Porukkasi pienenee (voit huijata itseäsi sanomalla, että vahvat jää), mutta tuskin katoaa. Ehkä uskonnottoman yhteiskunnan raunioille tai vehreälle maaperälle voisi syntyä jotain parempaa. Miksi sen pitäisi lähtökohtaisesti kauhistuttaa? Tuntuu, että monille nuo uskonnot ovat lähinnä juuri tätä mainitsemaasi yhteisöllisyyttä. Toki uskonto antaa siihen jonkinlaisen viitekehyksen, mutta en näe minkäänlaisena ongelmana, että tätä tehtävää hoitaisi joku muu (= yhteisöt muodostuisivat luonnollisesti). Itsekin vaikutan monissa yhteisöissä vaikken kirkkoon kuulukaan, enkä minä kaipaa mitään "porukkaa", johon ennen minut oli automaattisesti ilmoitettu - mä en ees tiedä, mikä tällänen porukka oli, ei ne koskaan mulle soitelleet eikä mulla ollut heidän numeroita. En myöskään viihtynyt heidän tilaisuuksissaan. On myös porukoita, joissa viihdyn oikein hyvin lähinnä sen takia, että mielipiteet ovat niin erilaisia. CleverIndeedkin on roikkunut täällä pitkään puolustamassa konservatiivista maailmankatsomustaan, ja vaikken ymmärrä kunnolla moista ajattelua, niin ainakin tämä ketju elää.

 

Olisi kiva lukea tuollaisesta tutkimuksesta, mahtaako löytyä netistä? Mietityttää erityisesti miten vastaukset ovat eronneet eri ikäryhmissä. Ja onko suomalainen tutkimus?

Vaatii siis tarkennuksen, että sukupolvella tarkoitin ihmisiä jotka ovat vanhempiensa jälkeläisiä samassa polvessa. Esimerkki: Italiassa voi asua kolme ellei neljä sukupolvea samassa taloudessa.

 

Liki satavuotiaat isovanhempani saavat kirkolta aina puhelun kuukautta ennen kun jommankumman syntymäpäivä lähenee. Alkavat kyselemään mihin aikaan pappi voi saapua paikalle, että sais vähän kakku kaffetta. Aina isovanhempani sanovat että ei tarvi, emme pidä mitään vastaanottoa ja paikat särkee ym. selityksiä, vaikka kummassakaan ei ole mitään vikaa. Samperi se valkokauluksinen viittasankari tulee silti väkisin paikalle.

 

Nyt kun näistä arkipyhistä väännetään peistä niin olisiko järkevää se, että kirkkoon kuulumattomat olisivat töissä? Mitä järkeä heidän on olla kotona kirkollispyhänä, kun eivät halua kirkon kanssa olla missään tekemisissä? Eikö se ole hieman kaksinaismoralististakin? Ja kun nykyään aina vain suurempi osa ei kuulu kirkkoon niin säästöt olisivat merkittävät.

 

Ai meinaat että kirkkoon kuulumattomia ei vapaa-ajan viettäminen kiinnosta? Jos sitten ollaankin töissä niin liksaan sitten korotus.

 

Kirkkoon kuuluville pakollisena ottaa nuo päivät vapaaksi, muut sitten voisivat valita jotkut muut päivät? Ehkä tuosta jonkin verran säästöä tulisi, mutta tuskin merkittävää.

 

Erehdyin taas lukemaan wikipediasta uskontoon (ja moraaliin) littyvää tekstiä. Hellanlettas. Siellä taas Dawkins ja Harris jakoivat idiotismejaan.

Tuossa siis oletetaan, että molemmat tapahtumat ovat samanarvoisia, vaikka olisi täysin mahdollista, että Jumala olisi hyväksynyt toisen. Kriitikko ei ymmärrä uskontoja siis lähtökohtaisestikaan. Eli mikä tuossa tutkimuksessa pitäisi olla merkittävää? Tuloshan oli juurikin sellainen, kuin olettaisikin. Ei jatkoon.

Ensimmäinen lihavuus: Tässäkin oletetaan lähtökohtaisesti ateismin maailmankuva totuudeksi. Eihän tuo selvästikään pidä paikkaansa, mikäli Jumala on olemassa.

Toinen lihavuus: Ha! Toisinsanoen, Harrisin ihannoimaa ateismiakaan ei tule hyväksyä ilman kunnollisia perusteluja. Mutta missä hän on perustellut Jumalan olemattomuuden?!

Kolmas lihavuus: Tässä taas oletetaan, että uskonto saa jotkin ihmiset toimimaan noin. Entä aiheuttavatko uskonnot kaiken maallisen väkivallan? Miksi jotkin terroriteot siis ovat erityisiä?

Neljäs lihavuus: Taisteltava? Fundamentalismia, jota vastaan jos mitä on taisteltava. Plus fasismia, koska ihmiset pitäisi kouluttaa ateisteiksi. Uskovatkin yleisesti ovat henkisesti täysikasvuisia, tälle on musertava todisteaineisto. Järki, hengellisyys ja etiikka? Ok. Järki on ihan kiva, mutta kenen ja millainen järki ja miksi? Järkiäkin on monenlaisia. Äänestetäänkö että millainen järki on se paras? Hengellisyys? Etiikka? Heh heh, asioita joiden tarpeellisuutta Harris ei pysty mitenkään perustelemaan ateismistaan käsin. Esim. hänen "oma" utilitaristinen moraaliteoriansahan tuli täysin kumotuksi William Lane Craigin toimesta heidän keskinäisessä väittelyssään.