Intertechnik näyttää myyvän kyseisiä elementtejä kanssa, ja vielä halvemmalla. Jos nyt valitsen tuon 15" mallin niin kuinka pieni suljetusta kotelosta voidaan tehdä? (AntiMode löytyy ja se on Denon X2000:n perässä) Edit. Olisiko 80litraa sopiva kotelo tuolle elementille? Vahvistin mietityttää kanssa(liikaa vaihtoehtoja). Onko esim tuo behringerin 3000dsp hyvä valinta? Vai onko järkeä ostaa dsp:llä varustettua vahvistinta kun antimodekin löytyy?
Ainakin eighteen soundille tuo 80 litraa riittää jos dsp on käytettävissä. Tuosta behrusta en tiedä, mutta ainakin europower 2500 ja 4000 on muuten hyviä (en huomannut selviä äänenlaatueroja hypexiin verrattuna) mutta tuulettimet huutaa jatkuvasti sekä dsp puuttuu. Kuinka suuria äänenpainevaroja olet hakemassa matalilla? Perus 12" reflexi peerlessin tasoa tai hieman yli, vai huomattavasti kovempia?
Tuli vain mieleen että olisiko suurta haittaa jos pienennän koteloa vielä vaikka 70 litraan, simulaattorissa ero on aika mitätön? Peerless XXLS-12 refleksissä olisi varmaan aika hyvä, mutta suljettua tekisi mieli kokeilla. Toisaalta taas tuo daytonin 12" menisi todella pieneen suljettuun koteloon. Tähän vaimoke olisi varmaan tyytyväinen kun tilaa ei liiemmin tuolla nurkassa ole omastakaan mielestä Liikaa vaihtoehtoja
Tuolla tasolla suosittelen 18lw2400 suljetussa, sauraman mukaan pitäisi toimia jopa 50l suljetussa, vaatii tosin enemmän korjausta ja tehoa kuin isommassa.
Yksi tapa suunnitella on suljetunkotelon Qtc 0.577:ssa ja suunnitella refleksiviritys samalle kotelollekoolle. Tarvittaessa sitten voi tulpata refleksikanavat, tosin tommoinen 70litraa kuulostaa hävyttömän pienelle refleksille.
Noniih, tilasin sitte tuon 18LW2400:n. Suunnitellut tuota koteloa ja noin 65-70litraa saisin nätisti sopimaan tuolle aikomalleni paikalle. Minkähän verran tuo elementti vie tilavuutta kotelosta? Ja onko sille dsp:lle tarvetta kun on anti-mode, vai saako se tarpeeksi korjausta matalille?
Jos sulla on antimoden ja subin välissä jonkunnäkönen alipäästö niin et välttämättä tarvii, mutta jos alipäästöä ei ole niin itsellä ei tullut kalibroinnista oikein mitään kun tuo elementti korostaa sen verta paljon yläpäätä
Antimode on signaaliketjussa vasta av-vahvarin jälkeen, joten sen mittaussignaali ei tiedä av-vahvarin asetuksista yhtään mitään. Jos ja kun tuo kommentti "ei tullut kalibroinnista oikein mitään" tarkoitti antimoden kalibroinnin pipariksi menoa (vaimennusfiltterin max. db-raja tulee vastaan?), niin ei ole av-vahvarin jakarista siihen pelastusta. Inuken dsp:stä on apua, koska se on ketjussa vasta antimoden jälkeen.
Ens viikolla kotelon tekoon, semmonen kysymys kun lastulevyä tulen käyttämään ja ois tarkoitus maalata kotelo, niin onko hyötyä vetää kulmat jiiriin vs jättää suora levynpää hiuka vajaaksi ja vetää pakkeli päälle?
Aheikkinen. Tuota juuri tarkoitin, tai jos äänentason pudotta pienemmäksi ni laite ei enään kuule toistettavaa kaistaa
Lainataan tätä ketjua kun otsikko istuu ehkä parhaiten. Uhosin siis ärjy ketjussa tekeväni myös suljetun 18" subin. Hanke näyttää tällä hetkellä tältä View attachment Kotelo.jpg . Kotelo on bruttotilavuudeltaan 104l, elementin asennuslevy sekä sisätuet puuttuvat. Valmistusmateriaali 16mm lastulevy (!), sillä sitä löytyi varastosta. Koska nyt jo moni etsii sanoja materiaalivalinnan tuomitakseen niin kasvatan panoksia. Simuloin kotelon - en sen akustisia ominaisuuksia, vaan mekaanisia (oli tylsää). Sain tukemattoman kotelon alimmaksi ominaistaajuudeksi n. 150 Hz. Mikä tahansa jäykistys kasvattaa taajuutta reilusti, joten ainakaan ominaistaajuudella kotelo ei ala soimaan. Sitten se levynpaksuus; Lastulevyn ominaisuudet sekä kuormitus on tiedossa vain suurpiirteisesti (eikä kukaan kuitenkaan olisi osannut kertoa mikä on riittävä jäykkyys, vaikka olisin kysynyt). Tämän takia absoluuttisesti oikeisiin lukemiin ei kannata pyrkiä. Aloitin simuloinnit referenssitapauksesta, jossa levynpaksuus on seinämille 25 mm ja jäykkäreille 16 mm. Joustavuuden mittarina käytin kimmoenergiaa (englanniksi fiksumpi strain energy), joka siis tarkoittaa materiaalin venymiin sitoutunutta energiaa. Sen saa ohjelmasta suoraan ulos. Joku fyysikko varmaan kertoo menikö oikein, mutta tuntuisi että tällä on suora yhteys paineen kasvuun kotelon sisällä (mitä suurempi strain energy, sitä enemmän sähköenergiasta menee kotelon seinien venyttelyyn ja vähemmän paineen nousuun). Skaalasin tulokset siten että referenssitapauksen tulos on 100 (voi ajatella vaikka 100%). Testasin menetelmän toimivuuden versiolla, jossa seinämä on 25 mm terästä. Tällöin oltiin strain energy -tasolla 4(%). Kotelo ei siis juuri jousta, energia menee paineen kasvattamiseen. Teräskotelon jäykkyys on ehkä tavoittamattomissa, joten otin tuon arvon 100 tavoitteeksi (eli 25 mm seinämänpaksuutta ja jonkinlaista sisätuentaa vastaava jäykkyys). Referenssikotelo näyttää tältä. Vasemmalla tuenta, oikealla muodonmuutos kun painetta kasvatetaan - reilusti liioiteltuna tietysti. Tämän joustavuudeksi siis sovittiin 100%. Seuraavaksi tuli mieleen toteuttaa tuenta alumiinisella kulmaprofiililla nettotilavuuden maksimoimiseksi. Eri versioita tuli kokeiltua useita, tässä jotain niistä: - Yksinkertainen vanerituenta, joustavuus 243%. - Ensimmäinen alutuenta, joustavuus 198%. Kaikkiin seinämiin on siis ruuvattu 2 kpl 15x25x3 alumiinilatta. Latat on sitten yhdistetty vastapuolelle samalla profiililla. Liitokset pultataan. Ongelmana selvästi takaseinän pullistuminen, koska sitä ei saa sidottua vastapuolelle. Koitin myös eri diagonaaliratkaisuja tuloksetta. - Heavy duty vaneriristikko, joustavuus 109%. Melko hyvä, paitsi syö paljon tilavuutta + hengitysreikien koko on pienehkö. - Yhdistelmä, jossa sivuseinät on sidottu alumiiniprofiililla toisiinsa ja takaseinä jäykistetty vaneriristikolla, joustavuus 97%. Viimeisin on melko hyvä. Pääsen siis 16 mm levyillä parempaan jäykkyyteen kuin 25 mm levystä tehty, vaikka jälkimmäinen olisi välttävästi tuettukin. Vielä olisi mahdollisuus optimoida; suurimmat siirtymät on yhä takaseinässä. Sen voisi jakaa vaikka kuuteen ruutuun neljän sijaan. Lisäksi sivuseinien "vuorten" kokoa voisi tasata siirtämällä alumiiniristikoita hieman lähemmäs elementtiä. Tällöin korkein vuori madaltuisi ja keskimmäinen kasvaisi. Luulisin että sivuseinä on jäykimmillään kun vuoret ovat tasakorkeita. Tällaista tänään.
Invalid Liite specified. If you followed a valid link, please notify the administrator Tommosta pukkaa, kun yrittää noita kuveja kattella... No, joka tapauksessa jos sisätilavuus on huolena, niin siirrrä jäykisteet ulkopuolelle, jäykistää lujuusopillisesti ihan samalla tavalla... T: Vesku
Oisko mitään toivoa olla täysin tarpeettomasti lainaamasta koko edellistä viestiä etenkin silloin, kun se on verrattain pitkä?
Valid point, mutku laiskuus iski... Otathan myös huomioon, ettei kaikille (ai välttämättä edes minulle) ole kovin joustavaa tapaa editeerata lainauksia,yleensä olen niitä kyllä pyrkinyt lyhentelemään... T: Vesku