PA-kaiuttimet vs. studiomonitorit RTA measurements

Aluksi Genelec 8020B studiomonitorit vs. PA-kaiuttimet Cerwin-Vega! PS-12 s2 + PS-215B combo.

Mittaukset 2 metrin sekä 70 cm päästä tavallisessa omakotitalon huoneessa. Ilman akustointia, ilman huonekorjauksia, ilman taajuuskorjausta tai muokkausta, Genelecin säädöt nollissa, ohjelmalähde sama, mikrofonin paikka sama. Kaiuttimet samassa paikassa mittauksen aikana. Kuoppa 800 Hz kohdalla on lattiaheijastus. PA-kaiuttimet vaatisivat nelitierakenteen vuoksi vähintään 3 metrin mittausetäisyyden.

Saa kommentoida, mutta herneitä ei tarvitse vetää, jos ei ymmärrä.

 

Jahas, laitatko vielä kuvan setistä. Eikö tuo CV! ole joku hirmu iso pömpeli

 

Tässä vielä yksi mittaus, jossa kaiuttimet ovat vuorotellen samalla paikalla ja mittaus tehty metrin päästä kaiuttimista. Lattiaheijastusta on osittain vaimennettu laittamalla pehmentävä materiaali mittausmikrofonin alapuolelle.

Selkeästi huomaa kuinka 4-tie rakenteella olevan PA-setin eri elementtien toistamat osa-alueet eivät ole sulautuneet yhteen. Tässä suhteessa lähikuuntelussa pieni 2-tiekaiutin toistaa selvästi tasaisemmin. Ja lähikenttämonitoriksi Genelec 8020B on toki suunniteltu ja kyseiset PA-kaiuttimet kuunneltavaksi suuremmilta etäisyyksiltä.

 

Pyytämäsi kuva PA-kaiuttimista liitteenä.

 

Tässä vertailukohdaksi kaksi mittausta toisesta huoneesta kotikaiuttimista Cerwin-Vega! DC-10. Mittausetäisyys 1 metri kaiuttimista. Ei vasteen tasotusta, ei huonekorjausta, sama mittamikrofoni kuin edellisissä mittauksissa. Ainoastaan eri huone ja eri kaiuttimet. Mikrofonin alle asetettu lattiaheijastusta pehmentävä materiaali. Huone muutoin täysin akustoimaton ja mittaus tehty diskantin akselilta.

 

Samat Cerwin-Vega! DC-10 kaiuttimet mitattuna kuuntelupaikalta 2,5 ja 2,7 metrin etäisyyksiltä diskantin akselilta. Huone normaali omakotitalon olohuone, jossa ei minkäänlaista akustointia.

 

Ja vielä kaksi mittausta samoista kaiuttimista 2,5 ja 2,7 metrin etäisyydellä, käyttäen 1/12 oktaavin tasoitusta mittausohjelmassa. Kaikki mittaukset tehty kalibroidulla mittamikrofonilla sekä Omnimic ohjelmalla. Huonekorjausta tai muuta sähköistä korjausta ei ole käytetty sekä mittaushuoneet täysin akustoimattomia.

 

Tässä vielä Cerwin-Vega! DC-10 ja Genelec 8020B käyrät päällekkäin. Molemmat mitattu samoilla asetuksilla, samalla mikrofonilla, samalla ohjelmalla ja metrin etäisyydellä suoraan kaiuttimien edestä diskantin akselilta. Mittaus on kuitenkin tehty eri huoneissa, joista molemmat kuitenkin akustoimattomia.

 

Kaiuttimien suuntaavuuden tutkimista. Esimerkkikaiuttimena Cerwin-Vega! DC-10. Ensimmäinen mittaus suoraan kaiuttimen edestä 0,5 metrin päästä. Mittauskorkeus keskiääni- ja diskanttielementtien keskeltä. Toinen mittaus metrin päästä kaiuttimen keskilinjalta 45 astetta oikealle. Mittauskorkeus diskanttielementin keskiosa. Mittaukset tehty kaiuttimen etukangas paikoillaan normaalissa omakotitalon olohuoneessa ilman huonekorjausta tai taajuuskorjausta kalibroidulla mikrofonilla.

 

Olet nyt kovasti innostunut näistä mittauksista, mutta mikä käytännön hyöty niistä on ollut. Oletteko pohtineet ikinä tuota taajuusvasteen korrelointia äänenlaadun kanssa.

 

Niin kyllä laadukkaat kaiutinvalmistajatkin yleensä mittaavat tuotteitaan, eivätkä pelkästään korvakuulolla yritä suunnitella kaiuttimia.

Kyllähän noista mittauksista näkee vaikka mitä eri asioita, jos osaa tulkita niitä oikealla tavalla. Jokainen äänenlaadun ero on mitattavissa, jos osaa vain mitata oikeita asioita. Toki pelkät taajuusvastemittaukset ovat vain pieni mutta tärkeä osa kokonaisuutta.

Lienee olen erehtynyt, että tämä on kotiteatteriin keskittynyt foorumi, jossa voi keskustella myös äänentoistoon liittyvistä asioista mikäli kirjoittamani viestit tänne on jotenkin sopimattomia?

 

Mutta mistä tässä piti keskustella?

 

Mikäli ei ole mitään sanottavaa, ei toki tarvitse osallistua keskusteluun.

Alunperin tarkoitukseni oli verrata laadukkaiden pienikokoisten studiomonitorien ja ammattikäyttöön tarkoitettujen kaiuttimien taajuusvasteita eri mittausetäisyyksillä. Samalla tuli sitten vertailukohdaksi mittailtua vähän muitakin kaiuttimia ja tässä osa tuloksista.

 

Älä nyt ota tätä pahalla, mutta miksi ihmeessä kukaan mittaisi Genelecin kaiuttimia säädöt nollissa, tai mitään muitakaan pönttöjä ilman huonekorjausta (oletin että sellainen olisi ollut mahdollista ottaa käyttöön, koska sen pois jättämisestä oli erikseen mainittu)?

Sitä varten ne dipit ja korjaukset ovat olemassa, että niillä sovitetaan kaiutin parhaalla mahdollisella tavalla kulloiseenkin huonetilaan.

 

Joo miksi tosiaan kaiutintehtaat panostaa mittauksiin, yrittää saada taajuusvasteen tasaiseksi sekä hallitun suuntaavuuden, kun voisi vain suoraan käyttää automaattista huonekorjausta..

PS. Oikeat laitteet kunnon akustiikassa ei huonekorjauksia tarvitse

 

Genelec 8020B suuntaavuus 1 metrin päästä mitattuna. Mittaukset: diskantin akselilla suoraan edestä, 45 astetta oikealle ja 60 astetta oikealle.

 

Eli Genelec ei tee "kunnon laitteita" vai täällä oli huono akustiikka?

 

Linkittämäsi jutun tapauksessa on toimittu juuri oikein eli ensin tehty kaikki järkevissä rajoissa olevat parannukset akustiikkaan ja vasta sen jälkeen turvauduttu sähköiseen huonekorjaukseen.

 

Niin.

Väitteesi oli silti, että kunnon laitteet ynnä kunnon akustiikka = ei tarvetta huonekorjaukselle.

Ja kun tuolla kuitenkin oli (vielä tuossa inkarnaatiossa, samoin kuin myöhemmissä versioissa) tarvetta huonekorjaukselle, niin onko Genelecin 8040/8030/subbarit muuta, kuin "kunnon laitteita" vai onko tuolla muu, kuin kunnon akustiikka? Meinaan tuolla asteikolla sitä "kunnon akustiikkaa" löytyy about muutamasta studiosta Suomessa, ehkä.

Ymmärrän kyllä pointtisi (samoin kuin aheikkisen), mutta tuo täysin päätön kategorinen heitto ansaitsi vasta-argumentin.

Kyllä, kaiutinsuunnittelussa kannattaa pyrkiä kaiuttimen omaan parhaaseen mahdolliseen toistoon ihan kaiuttimen omin 'natiivein' voimin. Tässä tietenkin näkyy myös suunnittelijan käsitys hyvästä äänestä ja ajatellusta käyttötarkoituksesta. Kaikilla kaiutinvalmistajilla ei todellakaan näytä olevan sama tavoite siinä, miltä kaiutin pyritään saamaan kuulostamaan.

Todellisessa kuuntelutilassa tilanne on kuitenkin toinen. Kaikissa todellisissa kuunteluhuoneissa ääni on aina kaiuttimen antaman ja huoneen vaikutuksen summa. Toki esimerkiksi jossain TKK:n labran kaiuttomassa huoneessa huoneen vaikutus on aika lähelle nolla (ja vähintäänkin alle kuultavan), mutta se on olemassa.

Nyt tekemäsi mittaukset kertovat, miten ko. kaiuttimet toistavat siinä huoneessa, missä ne on mitattu. Ne eivät kerro kaiuttimien absoluuttista suorituskykyä, koska huoneen vaikutusta ei voida poissulkea. Ja kun huoneen vaikutusta ei voida poistaa mittauksista, niin olisiko kannattavampaa sama tien mitata, miten hyvä toisto kaiuttimen omilla korjaimilla on mahdollista saada? Geneleciä kun ei saa ostettua ilman niitä dippikorjaimia.

 

Kyllä sitä kunnon akustiikkaa löytyy, mutta ei ehkä sinun tuttavapiiristäsi.

Sokeakin näkee, ettei noita alle 500Hz toistovirheitä millään dippikytkimillä korjata. Ja mittausetäisyys on viimeisimmissä käyrissä vasta 1 metri. Kuunteluetäisyys on 2,5 metriä olohuoneessa. Joka on pikku Geneleceille liian paljon.