Vedenkulutus

Kun kerran plazalaiset ovat tarkkoja sähkönkulutuksestaan, niin kysytäänpä siitä, kuinka tarkkoja he ovat vedenkulutuksestaan. Millaisia kuutiomääriä kulutatte kuukautta kohden ja miten olette (jos olette) pyrkineet säästämään vettä?

EtP:n talous koostuu kahdesta henkilöstä. Lämmintä vettä kuluu keskimäärin 4.5-5 kuutiometriä kuukaudessa ja kylmää vettä 4-4.5 kuutiometriä eli himpun verran vähemmän. Asunnossa oli pitkään kiinteä vesimaksu, mutta se muuttui remontin ja asennettujen vesimittarien myötä kulutuksen mukaan veloitettavaksi. Ensimmäinen tasausmaksu olikin sitten sen verran järkyttävä, että se pisti uusiksi vedenkäyttöön liittyvät tottumukset, joskaan vedellä ei oltu aiemminkaan läträtty.

Tietenkin on vaikea arvioida omaa vedenkulutustaan, kun ei oikein osaa sanoa, onko esimerkiksi tuo oman talouteni vedenkulutus keskivertoa pienempää vai suurempaa. Nykyinen kulutus koostuu säästötoimenpiteistä liittyen esimerkiksi lyhyisiin, mahdollisimman haalealla vedellä tehtyihin suihkuihin (yhteissuihkuaika jää kahdelta ihmiseltä noin 11-13 minuuttiin per päivä), kuuman veden käytön säätelyyn tiskatessa ja jopa WC-pöntön vetämisen säätelyyn a la "if it's yellow let it mellow if it's brown flush it down". Pyykkäyskin tapahtuu asunnon ulkopuolella.

 

Vuoden 2014 vedenkulutus oli 72 kuutiota (kokonaisuudessaan kylmää vetta). Vettä käytti kaksi aikuista ja kaksi lasta. Lapset asuvat noin 1/3 vuodesta asunnossa.

 

Yleensä vedenkulutuksen suuruutta mitataan päivätasolla. Tämän mukaan tyypillinen kulutus olisi 90-270 litraa vuorokaudessa per henkilö:
http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluu/vedenkulutus

 

Kovin iso haarukka tuossa ilmoitettu.
Taloyhtiöiden veden keskiarvokulutuksia kun olen vuosikertomuksista katsellut, niin yleisesti kulutus on ollut noin 110-140 ltr/hlö/vrk.

 

Yhden hengen kulutuksia ja en ole pyrkinyt säästämään (vedestä maksan nykyisin LV=4,59€/m3 , KV=3,62€/m3, 2009 hinnat oli LV 4,42€ ja KV 2,39€)

2009: LV 19,0 KV 41,0 (yht. 60,0kuutiota, ajanjakso 374 päivää = 160litraa/vrk)
2010: LV 18,8 KV 40,6 (yht. 59,4kuutiota, 363 päivää = 164litraa)
2011: LV 17,2 KV 38,6 (yht. 55,8kuutiota, 363 päivää = 154litraa)
2012: LV 19,7 KV 40,9 (yht. 60,6kuutiota, 369 päivää = 164litraa)
2013: LV 18,8 KV 42,5 (yht. 61,3kuutiota, 352 päivää = 174litraa)
2014: LV 16,8 KV 39,8 (yht. 56,6kuutiota, 372 päivää = 152litraa)

 

Mikään iso vedenkuluttaja en koskaan ole ollutkaan, joten ei ole paljon tarvinnut/pystynyt muuttamaan. Aamuisin tuli kyllä ennen juotua juoksevaa vettä hanasta, mutta nykyään täytän aina puolentoista litran pullon vedellä ja laitan jääkaappiin. Ei mene hukkaan mitään ja on sitten mukavan kylmääkin aina.

 

Oletpa saanut pidettyä lämpimän veden käytön aisoissa. Täällä se menee mittarien mukaan käsi kädessä kylmän veden kanssa. Kokonaiskäytön suhteen kuutiokulutus taitaa täällä kahden ihmisen taloudessa mennä samoille luvuille, jos kuutioita menee keskimäärin vuodessa n. 110 ja siten yhtä henkilöä kohden n. 55. Täällä veloitus menee siten, että LV maksaa 8 euroa kuutiolta ja KV 3 euroa kuutiolta. Tuo LV:n kova hinta motivoi toki vähentämään lämpimän veden käyttöä, mutta en ymmärrä, mitä sen suhteen enää pitäisi tehdä ellei sitten käytä kylmää vettä tiskivetenä ja suihkussa.

 

Astianpesukone ainakin käyttää yleensä kylmää vettä, ja vedenkulutuksen kannalta on suositeltavaa olla huuhtelematta astioita ennen kuin laittaa ne koneeseen, koska kone käyttää paljon vähemmän vettä.

 

Meillä tosiaan tiskataan käsin kerran päivässä. Tiskivetenä käytetään kyllä kuumahkoa (ei kuitenkaan kuuminta hanasta tulevaa) vettä, mutta astiat huuhdellaan kylmimmällä mahdollisella vedellä. Olen ymmärtänyt, että käsin tiskaamisessa pitäisi käyttää suhteellisen kuumaa vettä.

Meillä tuo litrakulutus näyttäisi olevan n. 148 litraa/hlö/vrk, mikä on mielenkiintoista, jos noihin täällä mainittuihin keskiarvoihin lukeutuu myös pyykinpesusta koituva kulutus, joka taas meillä on nolla. Tiskaamisesta tuo kulutus ei voi johtua, jos kerran päivässä tiskaa. WC-pönttö on tänä vuonna asennettu (=pienempi kulutus) ja sitä vedetään sillä pienemmän kulutuksen painikkeella 4-6 kertaa päivässä. Käsien ja kasvojen pesustakaan tuo kulutuksen määrä tuskin johtuu. Ilmeisesti ekologista keskivertoa edustava kerrostaloasukki käy sitten 2-3 minuutin suihkuissa, sillä en ymmärrä, mikä muu voi selittää sitä, miksi meillä kulutus on 148 litraa/hlö/vrk siinä missä se voi olla niinkin alhaista kuin 90-110 litraa.

 

0,5...1 kuutiometriä kuumaa vettä kuluu kuussa, siis keskimäärin 25 litraa vuorokaudessa. Astiat pesen käsin noin kerran viikossa (kierrätän pesu- ja huuhteluvedet kiposta seuraavaan). Suihkukäynti noin kerran viikossa (en kierrätä suihkuvettä mitenkään, mutta omakotitalossa sillekin löytyisi jatkokäyttömahdollisuuksia lämmön talteenottoon ja ulkoesineiden esipesuun).

Noin 10 € per kuutio kuumasta vedestä laskutetaan vuokraan sisältyvänä. Kuuma vesi mitattiin asuntokohtaisella mittarilla vuonna 2014 ja sitä aiemmin, mutta ei mitata enää vuonna 2015.

Aiempina vuosina, vuosi 2014 mukaanlukien, sain rahojen palautusta liikaa peritystä vedestä pyöreästi 150 € vuodessa. Mitä kauniimpi sää, sitä useammin ulkoilua ja suihkun käyttöä, josta seuraa pienempi rahan palautus. Sateisena vuonna tulee valtava palautus kun en käytä vettä lähes ollenkaan.

Nyt vuonna 2015 Espoo siirtyi laskuttamaan vedet vuokra-asunnon neliöiden perusteella. Veden säästäminen ei enää kannata. 100% varmuudella veden kulutus moninkertaistuu Espoon vuokrakämpissä. Jokainen yksinasuja alkaa kostoksi pestä kuumalla vedella asfalttia, kukkasia, sadettaa nurmikkoa, myös kerrostalon ylimmän kerroksen ikkunan kautta ulos ruiskien, josko osuisi siihen kolmanteen päivänkakkaraan vasemmalta lukien. Koska yksinäinen ei halua kustantaa monihenkisten perheiden kalliita vesiä. Jotain korvikehupia tästä yksinasujien riistämisestä on saatava.

Elintasoni laskee välittömästi noin 170 vuotuisella eurolla tänä vuonna 2015 kun en enää tule saamaan vesipalautusrahoja. Ja kun kaikkien asukkaiden veden tuhlaus räjähtää käsiin tänä vuonna, vuokrat nousevat pilviin vuodeksi 2016, jotta niillä katetaan vuoden 2015 vesiennakoiden tappiot ja varaudutaan tulevaan veden tuhlaukseen. Menetän rahaa vuonna 2016 vähintään 350 euroa verrattuna aiempien vuosien tilanteeseen.



Maalaisjärjellä laskien OIKEA KAAVA olisi se, että jokaiselta asunnolta peritään vesimaksua samasta vesimäärästä kuin aiempien vuosien keskiarvo on ollut siinä asunnossa. Tällöin jokainen käyttäisi jatkossakin vettä entiseen tyyliinsä. Ja jos talokohtainen vedenkäyttö lisääntyy tai veden hinta nousee, jokainen asunto maksaa saman prosentuaalisen lisämaksun suhteessa omaan vesilaskuunsa. Eli 10 % korotustarpeen tapauksessa 100 € vesimaksuja maksava yksinäinen maksaa tulevaisuudessa vedestään 110 € vuodessa, ja 500 € vuodessa nykyisin maksava suurperhe maksaa tulevaisuudessa 550 €.

Nykyinen (ihan todellinen tilanne eikä mikään hölmöläisen painajaisuni) vuoden 2015 laskentakaava maksattaa kaikista köyhimmillä eli yksinäisillä sen veden, jonka suurperheet saavat ilmaiseksi lotrattavakseen. Monihenkiset perheet tekevät ilmaisesta vedestä innostuttuaan entistä enemmän kakaroita ja jättävät kuumavesihanat auki ympärivuorokautisesti, koska heille vesi on käytännössä ilmaista. Kun se pienin taapero ei yllä hanaan, niin jätetään suihkuvesi valumaan keskeytyksettömästi 8760 tuntia per vuosi, jotta kuraiset sormet voi suihkun alla huuhtaista märäksi, jotta tapettiin voi mennä taiteilemaan jänniä kuramaalauksia. Taidetta pitää kannustaa juu. Mutta ei saatana MINUN RAHOILLANI.



Jos joku tekisi dokumenttielokuvan siitä, miten laillisesti jossain maassa saa pakottaa köyhän yksinasujan maksamaan suurperheen kuluttamat vedet, elokuvaa ei todeksi uskoisi kukaan. 7 miljardia katsojaa olisi pomminvarma siitä, että elokuva on fiktiivinen dystopia. EI OLE. TÄMÄ ON TOTTA ESPOOSSA VUONNA 2015.

.

 

Aikamoinen dystopia. Fakta lienee se, että suurimmassa osassa kerrostaloasuntoja ei ole huoneistokohtaista vesimittaria, ja silti vedenkulutus taloyhtiössä ei ole tähtitieteellisissä lukemissa. Sinun kohdallasi kustannukset toki hieman nousevat, mikä on harmillinen juttu.

 

Astioiden huuhtelun kieltäminen menee kategoriaan "asioita joita en ymmärrä".. Takuulla huuhtelen astiat jatkossakin juoksevalla vedellä, koska muutoin ei pesutulos ole riittävä. Ensinnäkin, koneeni ei välttämättä pyöri edes kerran viikossa, ja tuossa ajassa sinapit kuivuisivat jo kohtalaisen tiukasti lautasen reunaan kiinni. Toisekseen nuo ultimaattiset-säästö-ohjelmat koneissa pääsääntöisesti ovat pesutulokseltaan puutteellisia, vaikka astioita yrittäisi pestä tuoreeltaankin. Porukoilla Mielen säästöohjelma pesee yhtä tiskierää hieman yli kolme tuntia, nimittäin sekin ilmeisesti säästää kuluvan energian määrää, kun pesuohjelma kestää ikuisesti. (Mielen pesutulos sentään on ok, toisin kuin omassa halpiksessa.)
Ei paljon lohduta, kun joku valtion elätti tutkija selittää IltaSyövän kieltoartikkelissa ihan innoissaan että "moderni kone käyttää huuhteluun vain kaksi litraa vettä", kun astiat eivät kuitenkaan lähde puhtaaksi. :hitme:

Aina käytän tehoturbo-ohjelmia kaikissa koneissa, jos sellainen vain suinkin on valittavissa. Sen marginaalisen rahallisen eron mitä vettä kuluu, saa takaisin parempana pesutuloksena ja säästettynä aikana.

Pyykinpesukoneetkin säästävät niin ahkerasti, että kaikki vaatteet eivät välttämättä edes kastu läpi, vaan säästöohjelman lopuksi niissä on vielä selkeitä kuivia kohtia jäljellä! Nyt uusimpana vitsauksena 20C kylmäohjelmat, jotka normaalin pesuaineen kanssa eivät riitä poistamaan pyykistä likaa eivätkä bakteereita, joten pesuaineyhtiöt tyytyväisinä tuovat kauppojen hyllyille myyntiin entistäkin jykevämmät myrkyt.

 

Energiaa säästyy käyttämällä lämmintä vettä, eikä jättämällä veden lämmitystä koneen kontolle. Tosin tämänkin hyöty riippuu koneen toimintatavasta.

 

Muutamaltakin asentajalta olen kuullut, että astianpesukonetta ei kannattaisi laittaa kuuman veden ottoon, koska vedenottojärjetestelmä suunnitellaan kylmälle vedelle ja kuuma vesi voi vioittaa tiivisteitä yms.
Olen tosin itsekin kuumaa vettä pesukoneissa joskus käyttänyt eikä nuo ole rikki menneet.
Mutta yleensä laitteet on kuitenkin suunniteltu siten, että kylmä vesi lämmitetään laitteessa itsessään.

 

Ruotsalaiset keksineet ihmesuihkun: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsalaiset-keksivat-ihmesuihkun/MXxCivWU

 

Muuten OK, mutta ei kylmän ajan suihku ilman lämmityksen lisäystä...

T: Vesku

 

Jos yhtiössä on lämmin vesi 'ilmaista', niin ehdottomasti kannattaisi kytkeä astianpesukone lämpimään. Muuten sen kylmän veden lämmittäminen koneessa tapahtuu sähköllä, ja senhän joutuu maksamaan itse. Sähköllä veden lämmittäminen puolestaan on ökykallista puuhaa. Jos kylmällä ja lämpimällä on eri hinnat, niin pitäisi itse laskea litramäärien ja lämpötilojen mukaan että kumpi tulee halvemmaksi..
(Muistaakseni aikaisemmin DVB-G lämmitti kaiken vetensä itse vedenkeittimellä, koska se oli halvempaa kuin yhtiöltä ostettu valmiiksi lämmitetty vesi?)

 

2 hengen talous ja vedensäästöä ei harrasteta (pyykkikone aina lisähuuhtelulla, pönttö vedetään aina, ap-kone päällä usein vajaanakin, kesäsin pesen 2 autoa lähes viikottain pihalla jne):

• 2010 LV 42,8 + KV 97,4 = 140,2 ----> ~195 ltr/hlö/vrk
• 2011 LV 48,1 + KV 105,3 = 153,5 ---> ~210 ltr/hlö/vrk
• 2012 LV 46,1 + KV 104,1 = 150,3 ---> ~206 ltr/hlö/vrk
• 2013 LV 41,2 + KV 99,8 = 141,0 ----> ~193 ltr/hlö/vrk
• 2014 LV 43,1 + KV 109,9 = 153,0 ---> ~210 ltr/hlö/vrk

Varmaan pitäis ilmoittaa isännöitsijälle että meitä asuu täällä 4-5 hlö, niin ei tulis niin isoa tasauslaskua vuoden lopulla

 

Meidän talouden vedenkulutus LV:n ja KV:n osalta näyttää olevan pikemminkin poikkeus kuin sääntö: LV:tä ja KV:tä kumpaakin kuluu kuukaudessa 4-5 kuutiota. Onko muidenkin plazalaisten KV:n kulutus selkeästi edellä LV:n kulutusta kuten tässä ketjussa on kahden plazalaisen kulutuksesta käynyt selville?

Meillä ei käydä kuumissa suihkuissa ja käsien/kasvojen pesuun hana aukaistaan lyhyeksi aikaa keskiasennossa. Kuumahkoa vettä lasketaan tiskivedeksi mutta huuhdellaan jääkylmällä vedellä. Käyttävätkö täällä muut sitten jääkylmää vettä lähes kaikkeen vai miten on mahdollista, että meillä LV:tä kuluu suhteessa noin paljon enemmän? Vai pitääkö tässä alkaa epäilemään, että vastikään tulleissa vesiputkissa ja vesimittareissa on joku häikkä?

 

Jos nyt itse ajattelen, niin kaikki koneet käyttää kylmää vettä ja samoin wc-huuhtelut.

Ainoastaan suihkussa ym. peseytymisessä käytetään lämmintä eli jos hanat on noin "keskiasennossa", niin silloinhan molempiahan kuluu yhtä paljon.

Tällä järkeilyllä kylmää vettä pitääkin kulua enemmän