NASia tekisi mieli kokeilla, mutta mistä lähteä liikenteeseen?

Terve,
Alkaa tympiä tuo levyjen kanssa touhuaminen, ja itse asiassa ne vie nykyään älyttömästi tilaa.
Joten ratkaisuna olisi kopioida Blu-Ray leffat NASille ja se reitittimeen kiinni? Silloin voin toistaa niitä PS3:n välityksellä suoraan?
Onko todellisuudessa näin helppoa? Vai meneekö jossain kohtaa armottomaksi säätämiseksi, sitä ei enää jaksa..

Tämmöistä olen katsellut: http://www.verkkokauppa.com/fi/prod...LinkStation-Pro-Quad-12-Tt-verkkolevypalvelin

Tuossa olisi ainakin tilaaa leffoille, mitä muuten olette mieltä tuosta?

Tärkeintä olisi helppokäyttöisyys. Itse laite saa olla sysirumakin ja aivan äänetönkään ei tarvi olla, reititin sijaitsee kodinhoitohuoneessa...

Vinkkejä aloittelijalle?

 

Sanoisin, että lähde liikkeelle Synologyllä.

 

Sinikiekkojen videoraidan ja pää-ääniraidan sellaisenaan tallentamiseen kannattaa kiintolevytilan tarvetta arvioida nassia ostettaessa nimellisesti 25 - 50gt per elokuva. Varsinaisen leffatiedoston koko on kuitenkin jonkin verran alle noiden lukujen, kun aika harvoin levyt olisivat viimeistä bittiä myöten täysiä ja toisekseen ylimääräiset bonusmateriaalit ja dubatut ääniraidat voi jättää pois paketista.

Videon enkoodaaminen pienempään tiedostokokoon sekä heikentäisi kuvanlaatua, että pidentäisi yhden leffan paketoimiseen kuluvan ajan tietokoneen tehoista riippuen noin abaut täyteen vuorokauteen. Siispä ei kannata tähän ryhtyä.

Eräs ohje esim. täällä. Aikaa kuluu varmaankin 45 - 60min per leffa noin alkuvaiheessa. Siitä sitten laskemaan, montako viikonloppua vaikkapa 200 leffan suuruisen pienkirjaston kopioiminen kestää 16h+16h viikonloppujen aikana tehtynä..

 

Kiitos hyvästä linkistä! "Onneksi" BluRay leffoja ei ole kertynyt vielä kovin montaa kymmentä, 30-40kpl. Loput DVDllä. Aikaa minulla kyllä on, hiljaa hyvää tulee Pitää vain pistää NAS johonkin vikasietoiseen RAIDiin, RAID5? Näin ei joudu tekemään samaa työtä jos yksi kovalevy pamahtaa..
Ja ehdottomasti häviötön tallennus.

Pitää hiukan lueskella aiheesta ennenkuin ostaa mitään, nyt on tullut hankittua kaikkea kivaa ja ne pitää ensin saada asennettua/säädettyä. Kiitos AHeikkinen vahvarista, se on jo testattu ja hyväksi havaittu Genelecien kanssa

Tänään tai huomenna uuden valkokankaan asennukseen, ja kaiutin jalustatkin pitäisi tällä viikolla tulla. Ainoastaan tuo leffahuoneen matto estää sen jälkeen mittaukset, siinä menee vielä pari viikkoa Mutta voihan sitä hiukan harjoitella mittauksia ennen sitäkin, tai tehdä noita leffa ripauksia

 

Kannattaa laskellella paljonko tilaa leffat vaativat, MakeMKV:llä ripatun DVD:n koko on 5-7gt ja BD:n 20-35 ( 3D 40-50 ). Omassa käytössä Synology 1513+ RAID5 tilassa ja ~900 leffan jälkeen alkaa laajennuksen hankinta edessä. Osa Synologyn malleistahan pyörittää Plexiä

 

Mulla on QNAP TS-451 nassissa kaikki 468 dvd:tä ylimääräiset extrat, textit ja ääniraidat karsittuna .mkv käännettynä ja ne vie tilaa 2.33TB. Sitten noin 100 bluray rippiä vie myös noin 3TB tilaa. 3D bluray rippejä on 53 kappaletta ja ne vie 2,91TB tilaa. Rippaaminen oli kolmen kuukauden homma kahdella asemalla kun joka ilta rippasi muutaman ja joka aamu töihin lähtiessä ja joka yö nukkumaan mennessä laittoi kaksi rippaantumaan.
Katselen elokuvat MEDE8ER MED1000X3D mediaplayerillä ja rohkenen epäillä, että PS3 ei hommaan ihan yhtä hyvin kykene.

 

Täällä jo 2 kpl Drobo-FS NAS:ia, toisessa 5x4TB=14,49TB 38% vapaana ja toisessa 5x3TB=10,85TB 45% vapaana, levytila loppuu aina kesken...
Ei liene se kaikkein nopein ja halvin NAS, mutku tuli aikoinaan ostettua. Kerran on jo vaihdettu isompiin levyihin ja kävi sen verran helposti, että vanha levy ulos ja uusi isompi sisään, Drobo hoiti loput....
Popcornhour C-200 toistaa verkon yli...

T: Vesku

 

Juuri niin. Ja jos vielä haluaa enemmän käyttövarmuutta niin käyttää NAS:iin tarkoitettuja levyjä (Listat testatuista levyistä löytyvät valmistajien www-sivuilta).
Mäkin käytin alkuun NAS:ssa (QNAP TS-459 Pro II, 4x 2TB HDD) sellaisia halpoja "WD Green" levyjä ja niitä paukkui 1 levy per vuosi tahtia. Toi QNAP tuli kolmessa vuodessa täyteen ja nykyään nurkissa pyörii Synology DS1813+, levyinä WD Red -sarjan 4TB levyt, joista yksi on "Hot Spare".

 

Mistäs syystä tuo linkittämäni Buffalo Linkstation on noin edukas? Tuossa on kovalevyt mukana (mikäköhän merkki..) ja maksaa suunnilleen saman kuin muilla ilman kovoja... Ei nyt ihan mutta edukas kuitenkn.

 

Ostan 8 TB uutta kiintolevytilaa kuukaudessa. Seagaten 8 TB levy kerran kuussa sitten kun niitä oikeasti alkaa olla myynnissä. Tuntuu vain siirtyvän jatkuvasti "ensi kuulle" myynnin alkaminen.

En ole ammattikäyttäjä, mutta pientä kokemusta levyjen kestämisestä on silti kertynyt. Minulla tärvääntyy kymppi päivässä kiintolevytilaan, joku muu törsää sen röökiin. Röökaajan elämä on huolettomampaa, se on fakta. Levyjen hajoamisen jatkuva pelkääminen on stressaavaa puuhaa. Ja kallista.

Levyn käyttötapa on kriittisempi käyttöikää rajaava tekijä kuin levyn malli.

WD Green -tyyppisiä levyjä on minulla kymmenittäin, ja yksi niistä hissukseen korruptoitui ja ehdin pelastaa tiedot ja saada uuden levyn tilalle juuri ajoissa ennen kolmen vuoden takuuajan loppumista. Nelisen levyä (eri merkkisiä) olen tyhmyyttäni rikkonut pudottamalla tavaraa toiminnassa olleen levyn päälle, eli MINÄ rikon levyjäni useammin kuin valmistusvika tai vääränlainen käyttötapa.

Tyypillisesti ammattikäytössä filejärjestelmän koko alkuinvestointi on tupla verrattuna itse levyjen ostohintaan. Eli jos 45 levyn hallinnointikone maksaa 6000 dollaria niin saman verran rahaa palaa lisäksi niihin 45 levyyn.

Tyypillisesti ammattikäytössä levyjä hajoilee rekkalasteittain per vuosi, useampi prosentti levyistä uusitaan vuosittain.

Koska en ole rikas enkä loputtoman tyhmä, minulla ei ole tuollaiseen pro-touhuun varaa. Toimin kokonaan toisella tavalla. Kulutan NOLLA euroa siihen hallinnointikoneeseen, jotta voin ostaa tuplamäärän levytilaa verrattuna muihin/ammattilaisiin. Lisäksi minulla EI HAJOA x prosenttia levyistä vuosittain. Ehkä 5 vuoden välein joudun takuuvaihtamaan yhden levyn. Paitsi että tyhmien nykylevyjen 2 vuoden takuuaika tarkoittaa sitä, että uutta levyä ei enää saa takuuseen jos se hajoaa esim. 3 tai 4 vuoden kohdalla. Ennen levyn sai ilmaiseksi vaihdettua uuteen, nyt hajonnut levy pitää maksaa itse.

Minulla levyt ovat jostain kumman syystä pysyneet elossa ilahduttavan pitkään. 80-gigatavuisetkin ovat vielä hengissä. Muistaakseni 112,5-megatavuinenkin toimii, mutta se on järkyttävän hidas, eli en sitä enää käytä mihinkään.



Metodini on se, että:

Uusi levy pikaformatoidaan ja sitten pintatarkastetaan. Jos levy on pahemminkin rikki, se huomataan jo tässä vaiheessa. Noin 12 tuntia kestää 6 TB levyn tarkastaminen. Kesti mitä kesti, pinta tarkastetaan ennen kuin levyn otan käyttöön.

Toimivaksi havaittua uutta levyä käytän ahkerasti pari kuukautta. Kirjoitan ja luen dataa kunnes levy on hissukseen täynnä roinaa. Parissa kuukaudessa paljastuu onko levy viallinen ja hajoaa kohta, vai onko sillä edessään vuosikausien hyvä palvelu. Jos levy selviää alkurääkkäyksestä, se tyhjennetään, defragataan, buutataan ja täytetään varastokamalla ja varastoidaan odottamaan sitä päivää kun levyllä olevaa jotain videopätkää halutaan katsoa tai tappaa file pois kuleksimasta. No en tietenkään ota levyä käyttöön yhden fileen tappamiseksi, vaan kerään tappolistaa ja kun riittävän paljon levytilaa on vapautettavissa, tapan roinat pois ja täytän levyn ja panen sen taas lepäämään.

Levyt lepäävät vakiolämpötilassa huonelämmössä. Niitä ei saa altistaa lämpötilavaihteluille esim. ulkoilmajäähdytteisessä pc-laitekaapissa.

Levyt toimivat 30...40 asteen lämmössä. 34 ja 36 näkyy nyt olevan parin levyn lämmöt tässä koneessa.

Levyt toimivat ja lepäävät kumilenkkien varassa. Ei ilmassa roikottaen, vaan niin, että levyn liitinpäähän on kiedottu 4 kumilenkkiä levyn ympärille ja toisessa päässä 3 kumilenkkiä levyn ympärille. Lenkeissä on kiertoa, jotteivat ne litistyisi vierekkäin olemaan, vaan syntyisi pullea joustava kumimöllykkä levyn alumiinin ja tasopinnan väliin. Makuuasennossa olen kaikki levyni formatoinut ja käyttänyt ja varastoinut.

Jotkut ovat kokeneet levyrikkojen syyksi värähtelyt, jotka johtuvat "väärästä" kiristystavasta. Huonoin tapa on puolen millin peltiin ruuvaus pc-kotelossa, eli se ihan standardi vanha tapa. Se ei estä levyn mikroliikehtimistä eikä absorboi energiaa pois, ja se siirtää metelin peltikoteloon ja huoneeseen. Paras tapa olisi valaa kiintolevy graniittiin eli estää sen kaikki liike totaalisesti. Käytännön tavoista paras on absorboida kaikki levystä ulos lähtevä liike häviöllisesti, jolloin levyn lähettämä värähdys ei palauta energiaansa takaisin levyyn, tai palauttaa sen pidemmän aikajanan kuluessa laimeana lempeänä heilahduksena. Häviöllistä iskunvaimennusta voi tehdä Sorbotaanilla vai mitä niitä nykyaikaisia värähtelyimumömmöjä onkaan. Jos on lottovoittaja. Minä tyydyn Prisman Punertaviin Kumilenkkeihin, joita kuluu pussitolkulla, mutta eivät ne maksa oikeastaan mitään. Estävät värinän pääsyä rakenteisiin ja antavat ilmarakoa levyn alle. Ja ehkä joku voisi päätellä, että levyn käyttöikäkin näillä pidentyy. En osaa vahvistaa tätä, koska ei ole verrokkina kiinni ruuvattua jyrisevää sietämätöntä rämisijää. Ehkä teillä "Kiinni Ruuvaajilla" on enemmän kokemuksia levyjen hajottamisesta. Prisman Kumilenkeillä tuntuu pysyvän 200 kiintolevyä hengissä ihan mainiosti ja mukavan leppoisasti köllötellen.

Huom: kiinnityksen ominaisresonanssitaajuus ei saa osua levyn tyypillisiin resonansseihin (5400 RPM = 90 Hz ; 5900 RPM = 98,33 Hz ; 7200 RPM = 120 Hz sekä mitälie 700 Hz se lukupään liiketaajuus lieneekään). Onneksi kumivaimentelut pysyvät noita pienemmissä taajuuksissa. Muutamia hertsejä tuntuu olevan taajuus eräällä WD20EZRX-levyllä keittiön työtasolla kun sormella tökin levyä äsken. En ole mitannut taajuuksia oikeasti, ei ole tarvetta kun tiedän suuruusluokan olevan oikea jo nyt. Mitä raskaampi levy (enemmän plattereita) sitä alemmaksi taajuus laskee jos samat kumilenkit on käytössä.

"Väärinkäytän" eniten ostamiani Green-levyjä myös REC-koneissani, jotka kirjoittavat levyille dataa sitä mukaa kun tv-ohjelma nyt tuottaa tavuja. 15 tv-kanavaa otan sisään, plus lisäksi 5 kanavan HD-versiot myös. Tallennuskoneita pyörii samanaikaisesti 2...6 kpl ja lähiviikkoina supistan sen 2...4 koneeksi, että säästän sähköä. Pääkonekin on täynnä Greenejä, tosin buuttilevy on Kuuma Meluisa 1 TB Samppa.

Koska Green-levyjä ei ole tarkoitettu ympärivuorokautiseen käyttöön, poistan ne tällaisesta käytöstä rajallisen ajan kuluttua, esim. vuoden käytön jälkeen. Sen jälkeen kyseistä levyä ei enää huolita aktiivikoneisiin, vaan levy toimii loppuikänsä varastolevynä.

Montako vuotta kiintolevy kestää varastossa makaamista? Sitä ei vielä tiedetä, koska levyt eivät ole vielä alkaneet hajoilla pelkkää ikääntymistään, minulla ainakaan. Ehkä tiivisteet pettävät jonain vuonna tai konkat halkeavat tai jotain. Jokainen kiintolevy hajoaa joskus, se nyt on selvä.

Tässä koneessani näkyy vanhin levy olleen päällä 37133 tuntia eli 4,239 vuotta. 2602 starttausta. 1 TB Samsung HD103SJ on hän. Onkohan sillä 5 vuoden takuu, vai 3 vuotta? Joudun ottamaan selville jos se alkaa hajoilla alle. Käyttislevynä ollut kaikki vuodet. Siirtyy varastolevyksi ennen kesää, kun SSD-buuttaaviksi vaihdan kaikki ihmiskoneet. REC-koneet olkoon HDD-pohjaisia ikuisesti, koska SSD ei tuo mitään lisäarvoa niille, vain rahanhukkaa.



Eniweis: Lyhyesti ja Suomeksi: Ammattikäytössä levyt hajoavat nopeasti koska ne pidetään 24 tuntia vuorokaudessa virta päällä ja kovassa käytössä. Tällainen käyttö vaatii ammattiluokan ökykalliit levyt, tai sitten on hyväksyttävä kuluttajaluokan levyjen nopea uusimistahti.

Kotikäyttäjälle, tyyliin 8 TB datamassan lisäys per kuukausi, halvemmaksi tulee sellainen käyttö, jossa vain pieni osa levyistä pidetään virta päällä käytön alaisena, ja pääosa levymassasta lepuutetaan virrattomana vakiolämmössä.

Esim. minulla käytön alaisena on enintään 10 levyä kerrallaan ja nukkumassa noin 200 levyä. Tällöin levyjen "kulumis-uusimista" ei käytännössä tarvitse tehdä koskaan. Uusia levyjä tavallaan ostetaan niin nopeassa tahdissa, etteivät vanhat levyt ehdi kulua kuoliaaksi.

Enkä myöskään käytä Raidia (varastolevyillä), enkä ota Backuppeja varastokamasta. Ei ole varaa moiseen. Olen adaptoitunut ja adaptoinut itseni ja systeemini sellaiseksi, että kuvailemani toimintamalli on kaikista paras vaihtoehto. Jos joku muu elää esim. niin, että hän rikkoo levyn kerran päivässä, hänelle Raidaus ja Backuppaus kuuluu arjessa selviämiseen. Ja ken ei edes tiedä mikä on kiintolevy, on kaikista onnellisin ihminen maan päällä sekä Plutossa.


.

 

Miksi ihmeessä? Terakaupalla kertakäyttöistä neliömössöä.

 

Syyn jos tietäisin, olisin paljon rikkaampi. Joku perversio tämä tietysti on. Onneksi laillinen. On täysin laillista tallentaa tv-ohjelmia itselleen, kuten oli laillista tallentaa 1500 VHS-kasetillistakin, vai paljonko niitä minulla nyt komeroissa nukkuukaan. Siirryin Kaseteista Kiintolevyihin. Objektin kokoluokka oli sopivan tuttu. Betakasetti tosin olisi vielä enemmän kiintolevyn kokoinen olio, mutta VHS-kalustoa käytin.

Eniweis. Jokainen harrastakoon mitä harrastaa. Kerroin vain kokemuksiani levyjen kestävyydestä ja millä minä olen saanut ne kestämään. Ihan sama mitä dataa kukin levyilleen tunkee. Joku kerää sinne pelejä, joku kirjallisuutta.

Minulla ei ole eikä tule ainoatakaan PluuReiskaa, mutta en silti moiti niitä joille kiekkojen kerääminen on tärkeä harrastus. En ymmärrä miksi joku voi haaskata aikaa noin pienten ja kalliiden tietueiden käsittelyyn. En ymmärtänyt DVD-kerääjiäkään. Olen ollut alusta asti kiintolevyjen kerääjä.

Datan täytyy kulkea piuhaa pitkin. Optista pitkin tulevaisuudessa, kuparissa vielä tänään. Ei langattomasti, eikä varsinkaan kädellä tietuetta pitkin kämppää kanniskellen. Yksi ainoa piuha (22-pin SATA --- eSATApd) tökätään kiinni haluttuun kiintolevyyn tai koneeseen, koneen ylösbuuttaus ja 30 sekunnissa pääsee käsiksi haluamaansa fileeseen, esim. sarjan kaikkiin tuotantokausiin. Katson sarjat putkeen kausi kerrallaan tai koko sarja kerrallaan.

Ja juu tiedän, että päälläolevaan koneeseenkin voi liittää kiinni SATA-kiintolevyn ja myös ulostaa sen sieltä pois virta päällä ollen, jota joskus myös harrastan, mutta en pidä tietokonetta toiminnassa turhaan vain sen takia että säästäisin 15 sekuntia aikaa. Minulle riittää se, että saan käsiini minkä tahansa fileen 30 sekunnissa, en ole ahne.

Etenkin kun 0 sekunnissa fileeseen käsiksi pääseminen, josta te nyt kai puhutte (aina päällä olevista Nassukoista) tulee helvetin kalliiksi, koska levyt hajoavat nopeasti tuollaisessa käytössä. Olisi järjetöntä tuhota kymmenien tuhansien arvoinen kiintolevypatteristo yhdessä vuodessa vain siksi, että haluaa säästää 30 sekuntia siitä hetkestä kun aikoo katsoa 15 tuntia sarjaa putkeen, kuten tuppaan katsomaan. Siis 30 sekunnin ajansäästö 15 tunnin katselusessiossa ja tämä etu posauttaa kymppitonnien levyt hajalle yhdessä vuodessa. Järjetöntä.

Ja silloin kun katson vain yhden leffan, muuvaan sen PCIe-SSD:lle ja varastolevy palaa takaisin nukkumaan, eli sitä kulutettiin vain pari minuuttia. Muuvaus siksi, koska katsotut leffat päätyvät eri paikkaan kuin katsomatta olevat. Ö-mappiin jos leffa oli huono, ja säästöön toisaalle jos oli hyvä.

Ja nimenomaan PCIe-SSD:lle noudan kaikki roinat siksi, koska se pystyy ottamaan vastaan samanaikaisesti dataa useammastakin kiintolevystä siirron hidastumatta. Kiintolevy antaa ulos 100...150 megatavua sekunnissa ja SSD tallentaa 1100 megatavua sekunnissa, kun koneeni on hieman iäkäs 100 eurolla käytettynä ostettu. Modernissa koneessa sama SSD tallentaisi 1500 MB/s. En ole ahne, minulle riittää 1100 MB/s tallennusnopeus.

HD-videoiden leikkaus (mainosten pois pätkiminen) huutaa nopeaa datansiirtoa ja lottovoittajana haluaisin toki nopeammat koneet moiseen puuhaan, mutta näillä vanhoilla nyt mennään. Kun ei ole ikinä rahaa ostaa uusia koneita. Joku pöhkö kiintolevykauppias ryöstää rahani kerran kuussa.

.

 

Omat WD:n green-levyt on pelanneet vallan mainiosti, toisesta Drobosta paukahti viidestä 2TB:n asemasta yksi sopivasti, kun 4TB:n levyt oli tulleet myyntiin, joten meni kaikki 5 kpl vaihtoon tilan lisäämiseksi.
Nyt alkaa olla jo 6TB:n green-levyjä ja tila täyttymään toisessa Drobossa, joten tilanlisäysoperaatiota lienee tiedossa...
Eli käytössä siis nyt 5x3TB ja 5x4TB WD:n greenejä....

T: Vesku

 

Ovatko Synologyn ja Drobon RAID-pakat avattavissa millään muulla laitteella? Eli sitten KUN itse se NAS-laite lopulta pamahtaa, niin saadaanko levyillä oleva data pelastettua talteen ulkopuolisen laitteen, kuten linux-tietokoneen avulla? Jos kyseessä olisi mihinkään yhteensopimattomat proprietary-systeemit, niin jättäisin kyllä sellaiset merkit väliin.

 

Naputtelen taulukkoon kerran kuussa kiintolevyjen päivän hinnat (tietyistä myymälöistä joita suostun käyttämään) ja päätän mitä levyjä ostan sinä päivänä.

Liitekuvassa näkyvät levyt eivät todellakaan kelpaa teidän 24h-tarkoituksiinne, mutta varastolevyiksi niitä voi käyttää mainiosti. Paitsi kaksi alinta aikapommia, joita en ole uskaltanut vielä ostaa, mutta ovat siinä osoittamassa hintatasoa.

Dollarin/Euron kurssi on vaikuttanut jumalattomasti levyjen hintoihin. Kympillä kallistui viikossa. Ihme pelleilyä tämä pörssikeinottelu levyjen hinnoilla. Kiusaavat köyhää tavuntarvitsijaa. Kun hyttynen jossain aivastaa, pörssi pelästyy ja levyjen hintoihin tulee kymppi lisää. Sitten kolme vuotta kiltisti odotellaan, että hinta vähitellen laskisi ennalleen. Kunnes kärpänen pieraisee ja tulee 20 € lisää per levy. Puhumattakaan tulvista tai sodista, jotka kolminkertaistavat hinnat.

Ennen maailmassa keinoteltiin öljyn tai sähkön hinnalla, nykyään kiintolevyjen!

.

 

Synologylla tuo ei ilmeisesti tuota ongelmia, mutta omakohtaista kokemusta asiasta ei ole. https://www.synology.com/en-us/knowledgebase/faq/579

Omasta käytöstä löytyy sekä D-linkin DNS-323 (nykyään vain Rsync-backup targettina) että Synologyn DS214Play. Aika pitkään tuli mietittyä QNAPin ja Synologyn välillä, mutta olen ollut todella tyytyväinen valintaani.

Buffalon NASsia ei ole tullut testattua, joten sitä en osaa kommentoida, mutta ainakin nuo hintavamman pään mallit ovat käytännössä vähävirtaisia palvelimia, ja aivan niinkuin tiekonelaitteilla yleensäkin, lisärahalla on mahdollista saada lisää muistia ja/tai suoritintehoa. Esimerkiksi Synologyn malleihin löytyy applikaatioita ihan laidasta laitaan.

 

Synologyjen sisällähän pyörii Linux, ja tuosta linkistä päätellen matalan tason levyhallintaan ei ole rakennettu erityisiä proprietary-juttuja.

 

Tuota olen itsekin harmitellut, oli tarkoitus ostaa lisää 6TB:n levyjä kun hinnat laskevat, mutta toisin kävi. Taitaa olla 30 euroa tullut nyt lisää hintaa syksyllä ostettuihin verrattuna (Saksan hinnoista on kyse). Tietty nyt olisi tarjolla 8TB Seagate kohtuuhinnalla, mutta en tiedä haluanko lisäjännitystä elämään... Levyinä on nyt enimmäkseen WD Red ja pariteettilevynä WD Green. Pitäisi ostaa vielä pari Rediä lisää ja yksi Green.

 

Windowsissahan SoftaRaid (Striped minun tapauksessani) "pelastus" onneksi toimii vaikka käyttis hieman sekoaisi.

Muinoin loin yhdellä 32-bittisellä Windowsilla PCIe-SSD-Raidin (Intel 910:ssä on 4 kpl 200 GB asemia jotka raidataan yhdeksi sikanopeaksi) ja myöhemmin asensin uudemman käyttisversion tähän koneeseen. Yhtikäs mitään operaatioita minulta ei vaadittu, uusi käyttis huomasi kaikki aiemmat levyt ja siellä olevat fileet ihan kuin käyttis alla ei edes olisi muuksi vaihtunutkaan. Raid-määritykset ja levykirjaimet sun muut parametrit näemmä tallennetaan sinne raidatulle (tai tavalliselle) levylle itseensä, koska uudelle käyttislevylle ne tiedot eivät ole voineet pompata ilmaa pitkin aiemmasta käyttislevystä. Kyseisessä koneessani on kolme SSD-asemaa, joista yksi on käyttikselle ja kaksi datoille.

Minä pelkäsin, että puhdas 64-bit Win8.1-asennus jotenkin sotkisi olemassaolevat levyt asennushetkellä, mutta kiltisi pysyivät tiedot tallessa muilla levyillä. On liian työlästä repiä etenkin PCIe-SSD-kortti irti koneesta käyttiksen asentamisen ajaksi, joten olkoon ikuisesti koneessa, koska käyttis näemmä asentuu nätisti näinkin.

Vielä en ole uskaltanut kokeilla räjähtääkö kone (siis ne data-SSD-asemat) jos asennan yhdelle käyttis-SSD:lle lempparikäyttikseni "64-bit Linux Mint 17.1 Rebecca Cinnamon". Nimittäin NTFS-kamaa on niillä muilla SSD-asemilla. Tämänkin kokeilen joskus lähikuukausina kunhan saan normaalia enemmän tyhjää tilaa hyppysiini (8 TB levyostos ei riitä, tarvitsen 9 TB satsin että voin kokeilla kyseistä asiaa, koska pitää ensin tyhjentää SSD-kamat turvaan jos kone tosiaan sekoaisi Linuxin takia).

 

Työpaikalla suosittelivat useammankin IT-heebon toimesta QNAPia ja aivan tyyvyäinen olen ollut, kotona tuhisee 5-pesäinen TS-569 Pro. Toistaiseksi tuo on ollut varmuuskopiokäytössä eli tuonne synkkaan koneilla olevan datan kerran päivässä (tietysti ajastettuna). Levyjä ostettaessa on aina syytä varmistaa, että levy on mallin tukemien levyjen listalla. Myöskään sparen (eli korvaavan levyn) hankkimista jo etukäteen ei saa unohtaa - sitten kun purkista levy hajoaa niin mielellään uusi levy sisään heti ennen kuin hajoaa lisää levyjä. Noiden levyjen hajoamistilanteisiin liittyy NASsien suurimmat ongelmat eli esim. RAID5 kyllä sietää yhden levyn hajoamisen, mutta jos vaihtotoimenpiteiden/RAID-pakan rebuildin aikana hajoaa toinenkin.... ei siis ole lainkaan huono ajatus varmuuskopioida NAS-purkin data vielä jonnekin toiseen paikaan ajoittain. Itse suosin tässä SATA-telakkaa eli tuonne vaan vaihdetaan tapauksen mukaan varmuuskopioinnin kohde ja nämä levyt kannattaakin olla ihan tavallisia desktop-levyjä.