Ymmärrän kyllä ilmeisen vttuilun tarpeesi, mutta vastaan typeryyttäni vielä. Tänään kun on ollut muutenkin riittävän vttumainen päivä. Joten. Vai loppupäässä. Kannattaisiko vaikka yrittää ymmärtää mistä tässä keskustelussa puhutaan. Eikös noissa kirjoitelmissani ollut aivan riittävästi. Jos et sieltä mitään perusteluja mihinkään löydä, niin sitten et.
Striimaus kuuluu tähän keskusteluun sikäli, kun sillä on merkitystä fyysisten levyjen tulevaisuuden kannalta. Se, millä striimauspalvelulla on parempi valikoima, ei ole mitään tekoa tässä ketjussa. Nuo Viaplay vs. Netflix -väännöt voi hoitaa vaikka omassa ketjussaan.
No jos Netflixin tarjonta on sinulle passeli, niin hyvä. Mutta itse en maksaisi 8 euroa kuussa siitä. Diggaan enemmän elokuvista kuin sarjoista, ehkä siksi. Uutuudetkin (leffat) saa loppujen lopuksi alennuksista halvalla eikä minulla sinänsä ole niin kiirettä nähdä niitä. Hyllyssä on muutenkin monta katsomatonta kiekkoa.
Jotta jauhamisemme saisi arvoisensa päätöksen, niin täytyy mainita että ostin juuri Columbon 1-7 kauden DVD-boksin Netanttilasta hintaan 16.99. Näitä ei vielä ollut hyllyssä kokonaisena pakettina, eikä muuten löydy myöskään Netflixistä. Kiitos ja Hyvää Yötä.
Nyt on ihan pakko puolustaa jmota. Mielestäni Suomi-Netflixissä on ollut loistava hinta-laatusuhde. Käytin sitä 02/2014-01/2015. Mielenkiintoisia elokuvia löytyy paljon, jos vaivautuu katsomaan suositukset aina edellisen valinnan jälkeen ja tsekkaa lisäksi vaikkapa IMDb:stä, että minkälaisesta elokuvasta (tai TV-sarjasta) on kyse. Ikävä kyllä vähänkin eksoottisemmat elokuvat eivät näy normaalissa selauksessa, vaan löytyvät vasta suosituksia katsomalla. Siksi ensivaikutelma valikoimasta voi olla vaisu. Itselläni katsottavaksi päätyi lopulta pitkälti yli sata elokuvaa. Niistä suuri osa löytyikin Elisa Viihteen boksilta, jossa on ihan älyttömästi muutakin katsottavaa. Siksi päätin lopettaa Netflix-tilauksen. Voihan sen aloittaa taas muutaman kk kuluttua uudestaan. On totta, että uusimpia elokuvia ei Netflixissä montaa ole. Jokaisella on omat mieltymyksensä ja tapansa. Itse en juuri koskaan halua katsoa elokuvaa tai TV-sarjaa toista kertaa, vaikka se olisi ollut paras näkemäni. Toisen kerran voin katsoa sen muutaman vuoden kuluttua, kun tapahtumat ovat osittain unohtuneet, mutta muistan sen olleen erityisen hyvä pätkä. Tavallisesti sopiva väli on esim. elokuvateatteriesityksestä ilmaiseen TV-esitykseen. Olen ostanut muutaman DVD- ja Blu-ray-levyn, mutta ne ovat osoittautuneet todella turhiksi hankinnoiksi. CD-levyjä tuli kuunneltua ennen MP3-aikaa useamman kerran, mutta kaikki kuvalevyt ovat olleet pääasiassa hyllynkoristeita. Niistäkin levyistä suurin osa on katsomatta, koska ne olivat jo moneen kertaan nähtyjä ja parhaita ohjelmia, esim. Alienit, Frendit ja Shawshank Redemption. Nykyään v.tuttaa, että nääkin on nyt vaan DVD eikä Blu-ray... Mieluummin haen elokuvista ja TV-sarjoista eri tavoin miellyttäviä ja/tai ärsyttäviäkin sekä elämänkatsomusta avartavia kokemuksia kuin katson uudelleen tuttuja juttuja. Viimeaikaisista elokuvista mielenkiintoisia ovat olleet mm. Ihmeellinen on elämä (1946), Nader ja Simin: Ero (2011), The Lunchbox (2013), Isän nimeen (1993) ja Jahti (2012). Vaikka useimmat näistä kuuluvat IMDb:n Top 250 -listalle, niin en missään tapauksessa ostaisi niitä omaksi muiden arvostelun perusteella, mutta halusin vaan nähdä ne. Useimmat niistä löytyi digiboksilta. Netflixistä katsomistani elokuvista mieleen jäivät esim. The Raid: Redemption (2011), Huo Yuanjia (2006), Black Book (2006) ja aivan ehdoton huippu oli Koskemattomat (2011). Jos ostat hyllyyn tuoreita ohjelmia, niin nehän alkavat välittömästi vanheta siellä. Jos olet samankaltainen kuin minä sikäli, että katsot elokuvan uudelleen vasta muutaman vuoden kuluttua, niin kannattaakohan sitä levyä ihan oikeasti säilyttää omana vai olisiko fiksumpaa vuokrata se toista näkemistä varten joko perinteisestä videovuokraamosta tai netistä?
Jotkut elokuvaharrastajat katsovat jopa yli 50 vuotta (!) vanhentuneita elokuvia ihan mielellään. Lisäksi jos kuvakoko ylittää 40 tuumaa ja äänentoistolaitteistoon on panostettu edes perustasolle asti on ainoa hyväksyttävänlaatuinen esitys saatavilla toistaiseksi ainoastaan fyysisellä medialla. Blu-ray levyjen nykyhinnoittelu skandinaviassa on sensuuntaista että vuokraamoille on luvassa vihonviimeinen naula arkkuun.
1. Vuokraamoja kaatuu kuin heinää, koska eivät pärjää kilpailussa striimauspalveluja vastaan ja irtokarkkikaan ei näin fitness-buumin aikana myy. Huono vuokrata paikasta, jota ei ole olemassa. 2. Vuokraamon kuittejako tässä pitäisi keräillä? 3. Niissä vuokraamoissa, mitä vielä on jäljellä, hyllyyn mahtuu rajallinen määrä tavaraa. Onnea vaan yritykseen löytää se yksi kopio sitä haluamaasi leffaa; toivottavasti on vielä valikoimassa, löytyy hyllystä eikä ole koiran pureksima. 4. Minä ainakaan en lähellekään aina tiedä, minkä leffan haluan tänään just nyt katsoa. Oman kokoelman pointti on nimenomaan tassuttaa siihen oman hyllyn eteen ja alkaa plarata, että mitäs sitä onkaan tullut hankittua hyllyyn ja mitä tänään haluaisi nähdä. Ja ainakin mulla se oma kokoelma on lähempänä, kuin Filmtown. Ja sen omasta kokoelmasta poimitun voi palauttaa hyllyyn sitku, eikä välttämättä heti seuraavana päivänä. Ylipäätään oma kokoelma vs. vuokraamo on logistisesti hieman eri asia. 5. Nettipalvelut eivät edelleenkään pärjää laadussa blu-raylle. Sen N-alkuisen "superHD" cappaa muistaakseni 10 megan datavirrassa, kun huonollakin rauskulla se on vähintään tuplat, todella kovissa julkaisuissa piikittää nelinkertaisissa määrissä. Tietty sen eron huomaamiseen tarvitaan vähän parempi laitteisto, kuin iPad Air.
Filmivuokraamot ovat katoava luonnonvara. Makuuni mm. on lopettanut kannattamattomia liikkeitään eri puolella Suomea tiuhaan tahtiin. Joissakin tapauksissa mikäli ymmärsin aikoinaan oikein, vastaava henkilö, eli vuokraamon pitäjä, on lopettanut, eikä uutta ole löytynyt tilalle. Jos asiakkaita ei käy, niin homma ei toimi ja elokuvia vuokraamoissa on todellakin rajallinen määrä, eli sen varaan ei kannata laskea, jos haluaa nähdä jonkun elokuvan uudelleen. Kivijalkakaupat taitavat kohta olla myös harvinaisempia. Anttilan ja Kodin1:sen tilanne arveluttaa vielä, mihin suuntaan homma menee uuden omistajan mukana. Stockmann ilmeisesti vähentää elokuva ja musiikki tarjontaansa. Sokoshan lopetti jo monta vuotta sitten oman osastonsa. Jäljelle saattaa jäädä K-Citymarketit ja Prismat, joissa tarjonta ei välttämättä ole päätä huimaavaa...
En olisi ihan varma tästäkään. Kuopioon juuri avattiin CandyTown ja lehtijutussa joku FilmTownin pomo selitti, miten vuokraukset ovat vähentyneet, mutta karkkipuoli skulaa. Tuohan antaakin siitä varsin vahvaa näyttöä.
Otin Netflixin viime viikolla vajaan vuoden jälkeen uudestaan, ja kävin viime viikolla koko Netflixin valikoiman läpi, joka genren kerrallaan, ja omalle katselulistalle löytyi 40 kiinnostavaa elokuvaa, mutta laitoin listalle pikkuisenkin kiinnostavat elokuvat, huippukiinnostavia ei valikoimassa ollut kovin montaa, ja noista neljästäkymmenestäkin olen joitakin nähnyt aiemminkin. Mutta kun kaikki Netflixin elokuvat selasin läpi, niin kyllähän siitä jäi tosi suppea maku. Itse ainakin olen katsonut elämässäni niin paljon leffoja, että vaikea Netflixistä on löytää kovin paljoa kiinnostavia elokuvia, joita en olisi koskaan aiemmin nähnyt (varsinkin kun Netflixissä tosiaan on niin vähän uusia elokuvia). Ja minäkin kuitenkin katson leffoja laidasta laitaan, monista eri genreistä.
Nimenomaan Netflixille on kokonainen oma alafooruminsa, joten voitaisko tämän yhden (1) striimauspalvelun valikoimaa koskeva totaalinen offtopikki siivota sinne? ...ja vaikka jatkettais aiheesta? Se, onko striimauspalveluista uhkaamaan Blu-rayn taikka DVD:n asemaa ylipäätään taikka keräilijöiden formaattina on ihan relevantti osa keskustelua BD-formaatin tulevaisuudesta. Se, että löytyykö Netflixistä - ei striimauspalveluista yleensä, vaan Flixistä - Matti77:ää, jmo:ta tai El Grandea miellyttävää tarjontaa... ...onko BD-formaatin tulevaisuus teistä kolmesta kiinni?
Prismat ja CM:ät pienentää levyosastojaan ainakin täälläpäin. Itsellä on kyllä niin että "hyvät" leffat pitää löytyä hyllyssä
Kysessähän on vielä sukupolviin liittyvä kysymys. Siinä missä meille VHS-aikana varttuneille, fyysinen formaatti tuntuu vielä luontevalta ja hyvältä vaihtoehdolta (ehkä jopa ainoana), mutta diginatiiveille fyysinen formaatti saattaa olla hyvin vanhanaikainen tapa nauttia elokuvista, taikka musiikista. He ovat syntyneet aikaan, jolloin videot nautitaan youtubesta yms. Heiltä puuttuu se lapsena luotu "kiintymys" ihan fyysiseen tuotteeseen. Kyllä sitä itsekkin muistaa, kun muksuna sai uuden leffan VHS:nä, niin kyllä sitä katselemisen lomassa hypisteltiin ja kansia ihailtiin. Elokuva oli ja on edelleen todellisempi, kun on jotain mitä pitää kädessä. Kokonaisvaltainen kokemus. Nykyään elokuvia, musiikkia ja muuta viihdekulttuuria vaivaa vielä vahvemmin sellainen "pikaruokamaisuus". Kaikki nautitaan nopeasti ja ennen kuin on kerinnyt sulatella edellistäkään, niin pitää jo nauttia uudesta annoksesta. Ihan vain tälläistä pohdiskelua. EDIT: typot yms.
^ Hyvin samoilla linjoilla. Vaatii varmaan yhden sukupolven siirtymän vielä. Kyllähän tuo etenee pikkuhiljaa. Jotenki elokuva vaan menettää arvon, kun hilppasee sen striimin kautta käyntiin. Siitä tulee bulkki tavaraa. Ehkä oma asenne muuttuu pikkuhiljaa, mutta kyllä se on ihan kiva omistaa noita hyvin leffoja. Tosin nyt on ollu kova hinku pistää myyntiin puolet levyistä alkaa ahdistamaan jo paljous.
Tämä on harvinaisen totta. Tunne jopa henkilön joka katsoo elokuvat pikakelauksella ja hänellä kumminkin ikää +50v. (tvstä kylläkin tallennettuja). Itse jättäisin mielummin kokonaan katsomatta, jos niin hirveä kiire olisi tyhjentää kovalevyä uusien tieltä. Omalla kohdalla keräily (fyysinen) on jo niin pitkällä. Että olen jo alkanut hyväksyä sen tosi asian, että ei näitä kaikkia tällä hetkellä hankittuja leffoja/tv-sarjoja ehdi edes katsoa ja uutta pitää hankkia koko ajan Ei niitä ehkä olekkaan tarkoitus katsoa, vaan pääasia on keräily (omistaminen)
Saman olen huomannut täällä. Oikeastaan tuo suuntaus on alkanut jo aikoja sitten. Leffaosastot sen kuin pienenevät. Myös paikkakunnan Gigantissa tuntuu olevan sama meno: mid-price -leffat ovat ainakin vuoden takaa ja täyteen hintaan myydään ½-2 vuotta vanhoja leffoja, joita esim. CDONista saa jo vitosella, paikoin jopa alle.
Liikkeissä on aina se juttu, että kun on kerran saatu ihminen paikalle, niin kaikki eivät jaksa etsiä vertailukohtaa, ja siksi voidaan myydä kalliimmalla. Leffat kun lienevät suurelta osin heräteostoksia.
Uskoisin kuitenkin, että aika moni kivijalkaliikkeestä blu-ray levyjä etsivä/katsova ja ostava ostaa niitä enemmänkin ja on täten varsin valpas vallitsevasta hintatasosta. Jos liikkeiden myyntistrategiana on kovaan hintaan satunnaisostajalle, niin en ihmettele valikoimien kaventumista näinä vallitsevina aikoina. Jos rahasta kiristää, heräteostokset jäävät, mutta levyjä enemmän ostavat jatkavat todennäköisesti kuitenkin jonkinlaisella asteella. Hintataso on mielestäni se, jolla nämä tietyt ketjut ajavat itsensä markkinoilta ulos.