TV1 on kesäkuun alusta alkaen esittänyt perjantaisin valmistumisjärjestyksessä (uusintana) Agatha Christien romaaneihin perustuvia Hercule Poirot tv-elokuvia. Ne eivät kuitenkaan noudata romaanien ilmestymisjärjestystä. Suurin osa Christien kirjoittamista Poirot-tarinoista oli novelleja, joista tehtyjä vajaan tunnin mittaisia tv-sovituksia ei nyt esitetä. Romaanien tarinat ovat selvästikin novellien tarinoita kiemuraisempia. Ensimmäisistä jaksoista huomaa, että David Suchetin Poirot-hahmo ei ollut vielä kehittynyt huippuunsa, mutta vähitellen hahmoon tulee lisää vivahteita ja syvyyttä. Tarinoissa on aina kyse murhasta. Murhaaja paljastuu katsojalle aina yllätyksenä, ja murhaajan ja uhrin väliltä löytyy tavallisesti jokin sukulaisuus-, ystävyys- tai vihasuhde, joka selittää ainakin osaksi motiivin. Tarinoissa näkyy selvästi Britannian luokkajako, ja tapahtumat sijoittuvat aina yläluokkaiseen yhteisöön. Poirot on kuitenkin maahanmuuttajana brittien joukossa muukalainen ja keikaroiva hienostelija, jonka nimeä kaikki eivät osaa ääntää oikein. Mielestäni Hercule Poirot on yksi parhaimmista rikossarjoista. Kerronnan verkkaisuus voi kuitenkin olla monille liikaa, ja siksi he kokevat sarjan tylsäksi ja pitkästyttäväksi. Eihän siinä tietenkään ole vauhtia samalla tavalla kuin nykyajan poliisisarjoissa. Koska Suchetin Poirot-hahmoon on niin tottunut, hänen tilalleen olisi vaikea kuvitella ketään toista näyttelijää. Tänään on esitysvuorossa Lordin kuolema, joka ilmestyi romaanina 1933.
Poirot on kieltämättä ihan hyvää seurattavaa, vaikka ei meikäläisen kirjoissa Columboa voitakkaan. Sarjassa on ollut hieman liikaa epäuskottavuuksia. Toki Poirotin pitää muita fiksumpi olla ja keksiä asioita, mutta välillä Poirot tulkitsee pienet asiat täysin oikein, vaikka loogisempia vastauksia olisi tusina. Mutta siitä huolimatta kiitettävää settiä.
Katselin nämä nuorempana innolla ja lupailin itselleni, että katsoisin nyt joitain näistä uusinnoista, mutta en ole saanut vielä aikaiseksi. Mainioita todellakin ovat, mutta hieman kaavamaisia - varsinkin ne lopun "kutsutaan kaikki koolle ja kiusataan hetki, ennen kuin paljastetaan kuka on syyllinen" -jutut. Uudemmista sarjoista Midsomerin Murhat oli myös mainio muutaman ekan kauden (taisi olla sen aikaa, kun kirjailijan tarinoihin perustui). Sitten lässähti (kun käsikirjoittajat alkoivat keksiä omia tarinoitaan).
Hercule Poirotin vahvuus on juuri siinä, että ne perustuvat romaaneihin ja novelleihin, joiden tarinoita kirjailija on hionut. On tietenkin selvää, että tv-käsikirjoittajan täytyy karsia yli 200-sivuista romaania, jotta se sopii puolentoista tai kahden tunnin pituuteen. Monien sarjojen ongelma on juuri tarinan köykäisyydessä, eli käsikirjoittajatiimi huitaisee mallin mukaan uuden tarinan, jonka omaperäisyyttä ei voi oikein kehua. Tietääkseni vain yksi Columbo-jakso perustuu romaaniin, joka on Ed McBainin kirjoittama. Minulla on kyseinen romaani, mutta en nyt muista sen nimeä. Siinä ryöstöporukka valokuvaa saaliin kätköpaikan ja leikkaa kuvan kahdeksaan osaan, joista kukin osallinen saa yhden. Columbo-sovitus ei oikein tee oikeutta tarinalle. Romaani on paljon parempi.
Kyseinen Columbo-jakso on kieltämättä aika huono. Turhaan yritettiin muttaa Columbon konseptia. En viitsi liiaksi off topikkiin lähteä, mutta Peter Falk kertoo omassa elämänkertakirjassaan (jos sitä sellaiseksi voi sanoa, lähinnä tarinoita hänen elämästään) siitä, miten vaikeaa Columbon jaksoja oli kehitellä ja miten monien juonien pohja saatetiin ottaa jostain tosielämän jutusta tai joku kirjoittaja tai Falk itse saattoi törmätä elämässään sellaiseen tilanteeseen, minkä pohjalta lähettiin kehittämään juonta. Sen vuoksi Columbon jaksojakin tuli vuodessa niin vähän: leffan pituisen jakson kirjoittaminen on hidasta, kun juonen pitää aina olla uusi. Tosin isona Columbo-fanina (olen katsonut kaikki jakson n-kertaa), täytyy myöntää, että osittaista toistoa on ja mukaan mahtuu myös huonoja jaksoja, varsinkin ysärijaksot. Poirotin puolesta ehkä puhuu se tosiaan, että juonet on saatu muualta, mutta toisaalta se on samalla hieman huonoa: eivät kaikki tarinat niistäkään mitään muistamisen arvoisia ole ja sovittaminen tv-sarjaksi on välillä kökköä. Mutta hauskaa sinänsä, että molempia sarjoja on tehty käytännössä yhtä monta jaksoa ja pitkällä aikavälillä. Tosin Columboa kauemmin, mutta olihan siinä pitkä taukokin.
Sama kiinnostaa, joskin eihän tätä enää mistään saa. Ranskasta ehkä ilman enkku tekstejä. Suomisubeja ei varmasti löydy.
Toki googletin. Mutta kysyinkin, että osaako kukaan omistaja sanoa laadusta. Siitäpä ei yleensä tiedä noista myynti-ilmoituksista. Ja noista subeista ei oikein aina ota kukaan selvää. Joskus niitä on vaikka ei ole ilmoitettu yms. Ja huomaa, että monet noista googlen tuloksista ovat dvd-boksille. Ja toki tuolla esim Amazonissa bluray-boksia on halpaan 349 punnan hintaan.