Surround-kuulokkeet, onko niistä mihinkään?

Elikkäs leffoja haluis kuunnella kerrostaloasunnossa.
Kun on tottunu, et keskikanava on tärkein ja dialogin pitää tulla siitä, eikä "molemmilta sivuilta", niin kuinka hyvin surround-kuulokkeet onnistuvat tässä tempussa?

Mitäs niitä on tarjolla ton lisäksi:
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/0903/dsmjh/Sony-MDR-HW700DS-langattomat-surround-kuulokkeet
?
Halvemmatkin sais olla...

 

Eip taida ketään kiinnostaa, mut onkohan noi sonyt kenties ainoat ht-käyttöön suunnatut ja kaikki muut sitten pc-käyttöön?

 

Tavallinen kuuloke + hyvä hardware-crossfeed on ollut minun solutioni tuohon. Ei kannata tehdä asiasta liian monimutkaista. Surround-suunnat ja -pannaukset kuuluvat nätisti, ja sama setti toimii stereokuuntelussa tarvitsematta muutella/säädellä mitään asetuksia.

http://www.meier-audio.homepage.t-online.de/classic.htm

Tuosta löytyy analoginen rauta-crossfeed -toiminto ja aivan erityisesti siihen saa sitä crossfeedia ruuvattua määrällisesti riittävän paljon. Crossfeed on kuulokekuuntelun sähköinen korjaus ja live-kuulemisen kuulokkeilla mahdollistava simulaattori. Siinä on kriittistä oikeat parametrit, varsinkin crossfeedin riittävän runsas määrä. Crossfeedia pitää nimittäin olla ihan kunnolla, että live-kuulemisen kaltaisen kokemuksen tuhoava kallon väliseinä oikeasti kaatuu paikaltaan pilaamasta kuulokekuuntelua.

Kuulokkeessa avainsana on mahdollisimman tylsä, harmaa, hajuton & mauton NEUTRAALIUS. Maailman neutraalein sarjavalmisteinen kuuloke on Sennheiser HD 600. Selkeä ykkösvalinta sähkö to SPL -muuntimen kriittiseen tehtävään kun äänenlaatu oikeasti (eikä vain leikisti) ratkaisee.

http://www.thomann.de/fi/sennheiser_hd600.htm

 

Noita Sonyja on tullut testattua parilla leffalla ja kyllä itse tykkäsin

 

Joulukuun alussa otin käyttöön Sony MDR-HW700DS 9.1 -luurit. Sen jälkeen en ole kokenut tarvetta käynnistellä kotiteatterivahvistinta. Tilatoisto on ainakin minulle tarpeeksi uskottavalla tasolla. Sitä en tiedä mihin äänien suunnan paikallistuminen ko. kuulokkeissa perustuu, mutta itse väitän että toimii.. Tuskin ovat parhaat mahdolliset musiikinkuunteluun, mutta elokuvakäytössä ajavat erinomaisesti asiansa.

Ainoa ongelma, johon kylläkin tottuu, on se että juuri tuon keskikanavan paikallistuminen ei vastaa keskikaiutinta. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin sellaisia kuulokkeita ei ole olemassakaan joilla sen saisi asettumaan äänimaisemaan täysin oikein.

 

Se perustuu crossfeediin. Kuten kaikki luonnollinen, tai edes etäisesti sellaista muistuttava, kuulokkeista toistettava ääni. Hihisti alkaa kuulla kuulokkeistaan audiokanavien ääntelyä MOLEMMILLA KORVILLAAN YHTÄAIKAA; kilpaileville kaiutinseteille niskalaukauksen lopsauttavin seurauksin.

Miksi tuo Sony ei olisi hyvä 2ch-musiikin toistossa, jos se muuten on olevinaan niin hyvä? Tuo keskikanavajuttu on ainakin sen yhden (un)trusted-nettireviewerin tekstistä suoraan. MITÄ MIELTÄ SINÄ ITSE OLET?
Jos tilanne on oikeasti tuo, haiskahtaa vahvasti epäneutraalilta luurilta tai prosessoinnin kakkimiselta jossain kohtaa. Oikeasti toimiva crossfeedattu luurisetti ei nimittäin piittaa playback-kanavamäärän vähenemisestä yhtään mitään. Downmiksatun kanavamäärän vähentyessä... downmiksattu kanavamäärä vain vähenee.

 

Jos ajatellaan musiikin kuuntelua ko. Sony -kuulokkeilla, niin ensinnä tulee mieleen se että jos se on pääasia, niin halvempiakin asiansa ajavia löytyy kyllä. Sennheiserin RS185:t pesee nämä siinä hommassa, mutta Sonyt vetävät pidemmät korren tilaäänessä. Tiedän sen koska hallussani on molemmat.

Toiseksi, musiikin kuuntelua en tosiaankaan kauheasti ehdi harrastamaan... Kun nuo luurit on kytketty HDMI:llä suoraan BD-soittimeen niin äänen sävylle ei kauheasti löydy helppoja säätöjä esim. vanhoja kunnon CD -levyjä pyöritettäessä. Ja kun ei ole säätöjä niin hiukan raa´oilta ja agressiivisilta ja diskanttipitoisilta ehkä puukorviini kuullostavat nämä kuulottimet. Toki voi olla että vika on Philips -BD soittimessani. Mutta käyvät mielestäni siihenkin tarkoitukseen eli musiikin kuunteluun.

En taida olla oikea hifisti enkä siten suosittele näitä kuulokkeita sellaiselle. Telkkaria ja leffoja voi hyvinkin irvistelemättä katsella kuunnella. Sitä mieltä olen. Enkä ala askartelemaan systeemien kanssa niin että saisin parhaan mahdollisen musiikin toiston.

Ja lopuksi toteaisin että positiivista on se että analogisiin langattomiin luureihin verrattuna nämä ovat täysin häiriöttömät ja vailla suhinoita.

 

Äänimateriaalin spatiaalisen särön määrästä riippuu, paljonko crossfeedausta tarvitaan. Esim. keinopää-äänityksessä ei ole periaatteessa lainkaan spatiaalista säröä, ja crossfeedausta ei tällaisen äänitteen kanssa tule edes käyttää (tuhoaa voimallisen spatiaalisen illuusion). No, keinopää-äänityksiä tulee aniharvoin vastaan. Melkein kaikki äänimateriaali kaipaa spatiaalisen särön tappamista enemmän tai vähemmän.

Elokuvien moniäänikanavat johtavat stereo-downmiksauksessa valtavaan spatiaaliseen säröön, koska takakanavien informaatio koodautuu suurena kanavaerona. Elokuvia katsottaessa onkin lähtökohtaisesti laitettava crossfeedaus tappiin, jotta kuuntelunautinnosta tulisi jotain. Samalla alkuperäisen monikanavaäänen spatiaalinen informaatio välittyy järjellisenä tavalla sen sijaan, että äänet pirstoutuvat kaoottisesti ympäriinsä.

Crossfeedaukseen ei tarvitse välttämättä hankkia mitään satojen tai jopa tuhansien eurojen kuulokevahvistimia. Suunnittelin (mitoitin) viime keväänä työkaverille yksinkertaisen crossfeederin kuulokevahvistimen ja kuulokkeiden väliin. Osat maksoivat koteloineen ja kaapeleineen 15 euroa. Kaverilla meni tietysti tunti pari laitteen rakentamiseen. Laitteessa on kaksi crossfeedaustasoa ja lisäksi tietysti OFF-asento. Lisäksi laite pienentää kuulokkeiden näkemän syöttöimpedanssin sellaiselle tasolle, että suositeltava damping-factorin minimiarvo 8 täyttyy, kaveri kun meni ostamaan kuulokevahvistimen, jonka antoimpedanssi on 100 Ω, eli aivan liian suuri. Eli suunnilleen 3D-näytöksen elokuvalipun hinnalla saa roinat, joilla spatiaalinen särö saa kyytiä. Kaverin kommentit crossfeederistä olivat ihmetys, ettei KAIKISSA kuulokevahvistimissa/-annoissa ole sisäänrakennettua crossfeedasta. Niinpä, hullu maailma.

 

Passiivinen crossfeed? Hrrr.... tuosta saa puhtaus-audiopilisti kyllä kunnon sätkyn... Esim. siinä Meierin kuulokevahvistimessa crossfeedin saisi ihan aitona aktiiviversiona... kuten tämmöiset kytkennät pitäisi toteuttaa... jos oikein hifistejä ollaan.

 

Kokelin noita Sonyja parin viikon verran viime syksynä ja eivät olleet mieleeni, joten palautukseen meni.
Tuohon noin 450 euroon saa kunnollisetkin kuulokkeet.
Langalliset tai langattomat.

Ainoa valinta jolloin kuulokkeiden ääni oli siedättävä, oli perus ilman tehosteita.
En nyt enää muista tarkkaan mitä niitä oli, mutta juu ei.
Tehosteiden käyttö keskiittyi lähinnä pilaamaan ääntä ja jos avaruutta ääneen hakee, niin toisiaan samalla rahalla saa avaraa äänikuvaa tarjoavat paremmatkin luurit. Samasta hintaluokasta voi valita melkein mitkä vaan.
Itseasiassa jäin monta kertaa ihmettelemään miksi ääni pitää väkisin pilata.

Näissa olleellista äänessä on mölisevä basso ja hintaansa nähden huono ääni.
Kuten mainittu tuolla aiemminkin, positiivisena asiana toimivat kuitenkin häiriöttömästi.

En tiedä mitä oikeastaan odotin, mutta järjetön pettymys kaikenkaikkiaan.
Makuasioitahan nämä tietysti.

 

Senkus sätkit, jos haluat. Kaduttaako rahan hassaaminen kalliiseen kuulokevahvistimeen, vai mikä risoo? Passiivinen piiri se Meierinkin crossfeed on siellä aktiivisen kuulokevahvistimen sisällä.

En väittänytkään, että 15 euron viritys tuottaa saman laadun* kuin 500 € kuukokevahvistin, mutta jos hinta/laatusuhteita katsotaan, niin melkoisesti vastinetta 15 eurolla saadaan.

* Meierin crossfeeder-piiri on hieman kehittyneempi, ja Meierin kuulokevahvistimien antoimpedanssi on alle 1 Ω, kun tässä 15 € virityksessä efektiivinen antoimpedanssi on noin 8 Ω.

 

Niin. Olisikohan pointteri ollut siinä, että crossfeed on kunnon aktiivitoteutuksessa tietysti ENNEN vahvistinasteita.

 

Järjestyksellä ei ole periaatteessa merkitystä. Kaikki riippuu siitä, miten homma toteutetaan. Kaiutinkuuntelussahan akustinen crossfeedaus tapahtuu hyvin myöhäisessä vaiheessa kaiuttimien ja korvien välissä. Keinopää-äänitteissä taas crossfeedaus on periaatteessa jo äänitteessä. Oleellista on, että crossfeedaus tapahtuu jossain vaiheessa toistoketjua. Teknisessä mielessä crossfeederin sijoituspaikalla voidaan vaikuttaa muihin teknisiin ominaisuuksiin, kuten antoimpedanssiin. Työkaverilleni tekemäni crossfeeder kuulokevahvistimen perässä pienentää efektiivistä antoimpedanssia ja on siten "kätevä" paikka crossfeederille. Työkaveri on tyytyväinen, joten mikä vikana? Enhän minä sitä vehjettä sinulle tarjonnut, enkä kyllä ole niin hullu, että sinulle mitään ehdottaisinkaan, sen verran vaikea besserwisser olet, anteeksi vaan.

 

Joo joo. Säästö alkaa s:llä, tein itse ja säästin. Tiedetään tiedetään. Mikään ei saisi maksaa mitään.

Koska olemme hifistejä, otin vaan esille tämän sinulle tyypillisen massiivisen säästämisen tiimellyksessä ilmeisesti unohtuneen(?) seikan, että "monien satasien" hintansa vastineeksi Corda Classicin crossfeed on täysin aktiivinen toteutus. Sinun omatekoinen crossfeedisi on passiivinen. En usko, että sinulle tarvitsee selittää (kerro heti jos tarvitsee!) miksi crossfeed-piiri/yleensäkään mikään audiolinjaan liitettävä lisäkytkentä olisi hemmetin edullista olla aktiivinen. Hifistit eivät käytä passiivisia härökytkentöjä kuuloke-/kaiutinlinjoissaan.

 

Tämähän ei pidä paikkaansa. Kaksikanavapuolella on tarjolla jonkin verran passiivisia etuvahvistimia, joita nimenomaan jotkut hifistit ovat varsin tyytyväisinä käyttäneet. Toki tämän viestin kirjoittaminen on ihan turhaa, koska vastauksena tulee "no true Scotsman"-argumentti.

 

Passiivinen potikka-volumesäädin (vaimennin) on jonkin verran eri asia kuin se, mistä nyt on kysymys. Tässä signaalia "mulkataan" jo ihan ns. kunnolla.

 

Että voitkin olla vaikea tyyppi. Öljysheikit voivat käyttää rahansa ostamalla aina kalleinta, mitä löytyy. Tavallisen palkansaajan kannattaa optimoida rahankäyttönsä, koska rahaa ei ole koskaan tarpeeksi käytettäväksi kaikkeen. Elämä voi itse asiassa olla helpompaa henkisestikin, jos ei aina vaadi kakessa parasta (loputon kilpajuoksu), vaan tyytyy hyvään hinta/laatusuhteeseen. Jos työkaverini esimerkiksi arvostaa laatuviinejä äänentoistoa enemmän, niin eikö hänen kannata laittaa rahansa laatuviineihin mieluummin? Hänhän saavutti sillä 15 euron härpäkkeellä varmaan 80 % siitä äänenlaadun noususta, mitä Corda Classic olisi suonut. Mitä hemmettiä sinä vaahtoat täällä, kuinka muiden pitäisi käyttää rahojaan? Olet kuin uskovainen, joka vaatii muita elämään samalla tavalla kuin itse. Minäkin saarnaan toki crossfeedauksen ilosanomaa ihmisille, mutta tarjoan ainakin edullisen tien ihmisille. Jos kuvittelet, että suurempi osa kansasta alkaa ostelemaan Cordan vehkeitä, niin aika pilvessä elelet. Ihmisten saaminen crossfeedauksen tielle edes ILMAISEKSI on työn ja tuskan takana. Parhaalle kaverilleni tein omaan laskuuni Meierin piirin mukaisen crossfeederin vahvistimen pre out ja main in -liittimien väliin ja tuputin sen puoliväkisin hänelle käyttöön. Kaveri sanoo, ettei tarvitse crossfeederiä kovin paljon, koska ei saa liiallisesta kavanaerosta päänsärkyä! Tällainen on todellisuus. Meille äänentoistossa on kyse nautinnosta, toisille kyse on päänsäryn välttämisestä. Olin siis kovin otettu siitä, että työkaverini halusi satsata 15 euroa crossfeederiin ja on myöntänyt sen äänentoistoa parantavan vaikutuksen kuulokekuuntelussa. Minä olen tyytyväinen tilanteeseen. Työkaverini on tyytyväinen. Vain sinä valitat, vaikka asia ei edes sinulle kuulu.

Crossfeederit ovat harrastukseni. Minusta on mukavaa suunnitella ja rakentaa niitä. Jos ostaisin valmiin tuotteen, menettäisin osan harrastuksestani. Minusta on mukavaa yrittää keksiä edullisia keinoja parantaa äänentoistoa, oppia uutta ja ymmärtää asioita syvällisemmin. Tuomitsetko sinä tämän harrastukseni? Voisitko odottaa crossfeederieni paskoiksi haukkumisen kanssa sen verran, että edes kuuntelet, kuinka hirveää ääntä "passiiviset" ratkaisut tuottavat? Myönsin työkaverillenikin, ettei tämä 15 euron härkäke edusta tietenkään laadullisesti parasta mahdollista crossfeedausta ja hän hyväksyy asian. Parannus on silti hänestä merkittävä, varsinkin kustannuksiin nähden.

Ferraritkin tarjoavat paljon laatua hintansa vastineeksi. Silti ihmiset päätyvät ajamaan jollain KIA:n kotteroilla. Ovatko he sinusta yhtä hölmöjä kuin työkaverini 15 euron crossfeederin kanssa?

Kerro toki minulle tomppelille diplomi-insinöörille, miksi audiolinjan lisäkytkentöjen tulee olla (aina) aktiivisia. Aktiivitoteuksessa vältetään impedanssien epäsovituksista koituvia ongelmia, mutta minä otan nämä asiat huomioon crossfeedereissäni. Ne on tarkasti suunniteltu sinne, mihin ne kytketään ja siten impedanssit(kaan) eivät ole ongelma. Tyypillisesti passiivitoteutuksessa menetetään signaalin tehoa reippaasti, mutta tämäkään ei yleensä ole ongelma, kunhan tehoa on alunperin reippaasti. Työkaverilleni suunnittelemani crossfeeder vaimentaa signaalia peräti 15 dB, mutta työkaverini mukaan tehot eivät lopu kesken. Suuri vaimennus johtuu efektiivisen damping-factorin suurentamisesta; pelkän crossfeedauksen olisin saanut tehtyä ilman vaimennustakin. Pointti on siinä, että kun itse suunnittelee lisävirityksiä, voi ne sovittaa omiin laitteisiinsa niin, että passiivisuudesta ei ole välttämättä mitään haittaa. Suunnittelin crossfeederin työkaverilleni käytettäväksi 100 Ω antoimpedanssin (Samson S-Amp) ja 60-100 Ω kuulokkeiden kanssa (AKG K702). Sellaiset vehkeet, joita ei passiivisina voi toteuttaa ilman ongelmia en tietenkään edes toteuttaisi passiivisina, mutta aina kun passiivisena voi jotain tehdä, niin se on minusta tietty etu. Sinulla taas on jokin mielikuvafiksaatio aktiivitoteutusten kategosesta paremmuudesta samalla kun passiivitoteutus luo sinulle näköjään negatiivisen mielikuva-assosiaation. Kielii heikosta asiantuntemuksesta tällainen mielikuvien mukaan meneminen. Ymmärrys murtaa pöhköt mielikuvat.

Hifistejä on aika moneen junaan. Sinä olet yhden junan matkustaja, minun junani kulkee viereistä kiskoa pitkin jne. Sinun Sennheiser HD 600 + Corda Classic on varsin pätevä ratkaisu hyvän äänentoiston metsästyksessä, mutta salli meille muille omat ratkaisumme.

 

Miksi näin voimakas reagointi? Ihan kuin olisin nimitellyt sinua tms, totesin vain teknisen faktan.
Tämän ketjun juttu koski alunperin n. 500 euron hintaista johdotonta kuulokesysteemiä. Ketjuun osallistujien voi tod. näköisesti näin olettaa olevan valmiita sijoittamaan vähän enemmän kuin 15 euroa, suositukset sen mukaan. Kaikki eivät nimittäin ole harrastuksiensa suhteen samanlaisia kommari-sentinvenyttäjiä kuin sinä. Emme elä 60-luvun Neuvostoliitossa/Itä-Saksassa, jos on tuon verran rahaa sijoittaa tärkeäksi kokemaansa asiaan/harrastukseensa, NIIN SEN KUN VAAN SIJOITTAA. Sinä voisit tämän ketjun sijaan mennä johonkin Tein-Itse-ja-Säästin -osaston ketjuun pioneerikokardi vinossa itkemään kulutuskapitalismin pahuutta ja kertomaan säästöniksejäsi.

Se työkamullesi tekemä pas.crossfeed ei ollut hifisovellus selvästikään, on tullut jo selväksi.
Hifistisesti suuntautuneena DI:nä mittasit kuitenkin ajateltujen käyttöluurien impedanssivasteen, ajelit kehittämäsi viritelmän läpi piirisimulaattorissa etu- & takaperin oheis-impedanssiensa kanssa ja mittasit vielä tuotekehityksen loppuvarmistuksena vasteen luurien navoista passiivi-crossfeed paikalleen kytkettynä. Ja sait puhtaan 0 dB:n vastevippauksen koko audiokaistalla?

 

Ei ne maksanu kuin vajaat 380€... Kiitos ja anteeksi.

 

Siinäkin on toveri 71 dB:lle n. 364,25 € liikaa. Sillä saisi nimittäin niiiin monta Star Wars -erikoisversiota CDON.comista. Star Wars -tallenteet, George Lucas -fanituotteet ja omituisen hihhulimusiikin tilaaminen CDON.comista ei ole 71:n mielestä lainkaan kapitalistista porsastelua. Vaan henkisen pääoman kasvattamista taloudellisen vaihdannan välinettä hyödyntäen.

P.S. Ennenpitkää 71 dB muistaa Työväen Nuorten Radiopioneerien keskityskesäleirin oppinsa ja kertoo teille myös wirettömän DIY-solutionin aiheeseen liittyen. Antennin saa taiteltua vanhasta metallihenkarista!