Kotiteatteri omakotitalon kellariin

http://www.curtpalme.com/forum/viewtopic.php?t=10457 <- tuossa on aikasen hyvä kalibrointiohje videopuolelle. Ottaen huomioon että tuossa mennään satkun kolometrillä ja ilmaisohjelmille niin tuo on aika pätevä, jolla pääsee alkuun (ja loppuun) ...

Pteittisellä on käytössä lisenssinalaiset softat (käsittääkseni) niin siinämielessä hänen voi olla hieman hankala tehdä ainakaan mitää spesifististä ohjetta tuohon liittyen, koska softat ovat erilaiset ja harva on valmis sijoittamaan summia xxx softaan vaan haluaa ekaksi testata taitojaan / mielenkiintoaan tuohon ilmaiseen.

 

Samperi, kun loppui tallennustila, eikä pysty päivittämään projektia kuvien kanssa.
Aloitin takaseinän bassovaimentimen rakentamisen. Otin kuitenkin ensin sinepyyhkäisyn referenssiksi, johon verrata vaimentimen toimintaa (Tästä eteenpäin kaikki mittaukset tulee REW:n ja Umikin kombolla ). Melko paljon on akustinen tilanne muuttunut sitten viime kerran. Petrin mukaan kotiteatterin ja laitehuoneen välisen seinän rakentaminen on aiheuttanut muutokset, kuten hän oli olettanutkin. Seuraavaksi nähdään minne asti akustiikkaa muutetaan vaimmenusmateriaaleilla ja minkä verran töitä jää taajuuskorjaimelle. Viestin enemmän, jos saan DVDPlazalta lisää tallennustilaa.



Millä tapaa ylläpitoon saa yhteyttä varmimmin?

 

Viereinen huone sai seinäpintaan kuusi virta-, optisen-, USB-, pari HDMI-, pari stereo ja monojakki- sekä 12 mikrofoniliitäntää. Toiset päät löytyvät laitehuoneesta. Nämä oli tärkeä saada paikoilleen, jotta muut hommat voivat edetä.

 

Bassovaimennin

Tämän kotiteatterin äänentoiston perusajatuksena on alusta lähtien ollut etuseinään symmetrisesti sijoitettujen bassoelementtien (SBA) ja takaseinän massiivisen bassovaimentimen hyvä yhteistoiminta. SBA on ollut valmiina jo jonkin aikaa ja kun sain viimein loput taakse jäävät kaapelit yms vedettyä, oli aika siirtyä perusrakenteen jälkimmäisen osan toteutukseen. Seuraavassa raportti bassovaimentimen rakentamisesta ja sen vaikutuksista matalien taajuuksien toistumiseen.
Varoitus! Ei sovi käppyräfoobikoille.



Mikrofoni asetettuna pääkuuntelupaikalle 110cm korkeuteen. Mikkiä ei siirretä ennen kuin kaikki rakennusvaiheet on tehty ja mitattu.



Laitehuone "AKA" mittauskoppi.



Punainen on viimeisin mittaus vuoden takaisesta sessiosta, vihreä on tämänhetkinen tilanne. Muutokset taajuusvasteessa johtuvat Petrin mukaan teatterihuoneeseen rakentamastani (suunnitelman mukaisesta) 22mm takaseinästä.



Vesiputouskäyrästä näkee muutoksia jälkikaiunnassa. Vihreä on nykyinen tilanne


Toisto pääkuntelupaikalla puoli metriä korkeammalla (keltainen) on edelleenkin toistoalueella lähes identtinen.

 

Takaseinä on peitetty kauttaaltaan 100 mm kerroksella Paroc eXtraa.



Parocin vaikutus jälkikaiuntaan osoittaa, että bassovaimentimen paikka on sellainen, että siellä saadaan aiheutettua muutoksia jopa alimpaan moodiin. Sininen on Paroc asennettuna.


Katosta roikkuu 50 mm paksuista Isover KT37 lasivillamattoa. Isover-mattojen väliin jätettiin 40 mm ilmarako, jottei paksu villakerros alkaisi toimimaan bassoja heijastavana pintana. Matot ovat kulmassa ainoastaan huonetilan säästämiseksi.



Ei vaadi kovin kummoisia työkaluja. Kuvan alaosassa näkyy yksi kymmenistä kiinnitysrimoista. Lasivilla puristetaan lankuilla vahvistettuun lastulevykattoon näiden rimojen ja ruuvien avulla.



Parocia ja Isoveria on yhteensä 560mm syvyydeltä.



Valmiin bassovaimentimen pinnassa on vielä 40 mm vaimennuslevy.

 

Vihreä, huone ennen bassovaimenninta. Violetti, 100 mm Paroc sekä 460mm Isover. Sininen 100 mm Paroc, 460mm Isover ja 40 mm akustiikkalevy


Valmiin bassovaimentimen vesiputouskuvaaja.



Sininen, valmis bassovaimennin. Punainen, valmis bassovaimennin ja taajuuskorjain kahdella laajalla filtterillä (31Hz ja 43Hz). Kun seuraavissa mittauksissa puhutaan taajuuskorjauksesta, niin sillä tarkoitetaan näitä samoja kahta filtteriä.


Valmiin taajuuskorjatun bassovaimentimen vesiputouskuvaaja ennustaa napakkaa bassoa musiikille ja munaskuissa tuntuvaa rytinää elokuvien matalimmille efektipläjäyksille.

 

Seuraavassa kolmen spectrogrammin sarja, jossa näkyy kehitys paljaasta huoneesta huoneeseen bassovaimentimella ja huoneeseen bassovaimentimella sekä taajuuskorjauksella.





Ensimmäisen rivin istumapaikkojen korjatut taajuusvasteet 110 cm korkeudella: Violetti, vasen. Punainen, keski. Vihreä, oikea. Viimeksi täällä julkaisemieni mittauksien jälkeen olen liimannut kevyempään harkkoseinään kerroksen 11mm peruskipsilevyä ja huiskinut sen eteen jokusen laudanpätkän. Muita muutoksia sivuseiniin ei ole tullut. Tämän takia olen ainakin itse yllättynyt vasteiden keskinäisestä samankaltaisuudesta. Vasemman paikan suuremmat poikkeamat saattavat johtua osittain myös siitä, että mikrofoni sijoittui tässä mittauksessa ihan sahapöydän viereen. Mittailen eri kuuntelupaikat uudestaan teatterihuoneen valmistuttua.



Punainen, korjaamaton takarivin keskipaikka (30 cm takaseinästä). Sininen, korjaamaton eturivin keskipaikka (pääkuuntelupaikka). Molempien korkeus 110 cm.




Etu- ja takarivin keskipaikat 110 cm korkeudella ja taajuuskorjattuina. Eturivi on punainen ja takarivi vihreä.


Ajatuksia?
Olen tyytyväinen. Tiesin, että pystyn joka tapauksessa säätämään toiston tasaiseksi yhteen kuuntelupaikkaan. Mielestäni mittaukset osoittavat, että toiston saa säädettyä taajuuskorjaimen avulla melko tasaiseksi myös muihin istumapaikkoihin. Teatterihuoneeseen valittu lähtökohta tuntuu täten olleen hyvä. Tilaan tulee vielä akustista tilannetta muuttavia osasia, kuten koroke sekä katon ja sivuseinien vaimennusmateriaalit, joten tulokset saattavat vielä muuttua mihin suuntaan tahansa.

Tässä vaiheessa, kun akustisesti tärkeimmät elementit ovat valmiina, olen iloinen siitä, että AVSForumin nimimerkki FoLLgoTT dokumentoi aikoinaan oman SBA:nsa rakentamista ja jakoi sitä koskevaa mittaustietoaan (linkit FoLLgoTT:n viestiketjuihin löytyvät tämän ketjun neljännestä viestistä). FoLLgoTT:n viestit olivat vahva inspiraation ja tiedon lähde taipaleelleni ja ovat sitä edelleen. Olen myöskin iloinen siitä, että Waveray:n Petri on pysynyt mukanani projektissa jo pari vuotta ja mahdollistanut sen, että harrastuksestani jää käteeni muutakin kuin maaliläikkiä ja haavoja.

 

Onkos täällä miten edistytty? Olisi hauska nähdä kuvia viimeisimmästä tilanteesta

 

Ihan mukavasti on projekti edennyt. Ajattelin ottaa tilan vähän keskeneräisenä käyttöön heinä-elokuun vaihteessa.
Päivitystä olisin jo aiemmin laittanut, mutta DVDPlazan kuvatilani on edelleenkin täynnä, eikä ylläpito vastaa yhteydenottoihini. Ehdotuksia kuvapalvelinpalveluista?

 

Esim. www.imgur.com on erittäin kelvollinen host. Rekisteröitymättäkin voi tuonne uploadata, mutta kannattaa mieluummin luoda tunnukset. Se helpottaa isompien kuva-arkistoiden hallintaa, kun ei tarvitse säilöä kuvakohtaisia linkkejä kirjanmerkkeihin tms. Tuolta saa suoraan otettua foorumin bb-koodiin sopivana upotteena kuvat.

 

Noita nyt on netissä suurinpiirtein 13 tusinassa, mikä niistä on hyvä, se on eri juttu.
Itse olen käyttänyt jo "vuosia" photobucket.com, voipi ilmaisella puolella olla mainoksia, mutta Adblock on ne torpannut ja maksamallahan niistä pääsee loppuviimeeksi eroon....

T: Vesku

 

Kiitos ehdotuksista. Laitan kuvat jatkossa Photobuckettiin. Ilmoitelkaahan, jos kuvat eivät näy.

LISÄYS 5.1.2018.
Siirsin kaikki seuraavat kuvat Photobucketista Aijaa.comiin Photobucketin kieltäydyttyä hostaamaan kuvia foorumeille ilman useiden satojen vuosimaksua.



M030:n sijaan VOG-tehtävässä on Genelec 8020A. Tähän ratkaisuun päädyin, koska M030:lle ei ole saatavilla sopivaa kattotelinettä ja kakskymppiselle taas on.





Meneillään on softfitin reunalaudan petsaaminen. Petsaamiseen käytin sekoitusta muutamasta eri lakkapetsistä Monet eivät lakkapetsejä arvosta, mutta omat tavoitteeni tällä sain toteutettua. Pintaan tuli myöhemmin vielä pari kerrosta Herdinsin puolikirkasta lakkaa.





Valkokankaan päällä olevaa kaarevaa kohtaa varten sahasin laudan taustapuolelle uria.





Reunalaudan paikalleen asentaminen onnistui ongelmitta.

 

Alkuperäinen ajatukseni oli tehdä tilasta edellistä himpun verran eloisampi, mutta uusien äänikodekkien mahdollistaman suuremman kaiutinmäärän takia tultiin akustiikkasuunnittelijan kanssa siihen tulokseen, että huoneen pintojen sijaan annamme prosessoinnin yhdessä kaiuttimien kanssa luoda tilantuntua. Oman kokemukseni mukaan Auromaticilla on mahdollista saada enemmän irti kaksikanavaisesta äänitteestä kuin pelkillä pääkaiuttimilla. Täten teen huoneesta sittenkin hyvin vähän kaikuisan.




Sivuseinät verhoilen kahteen kerrokseen, joista ylemmän voi tarvittaessa irroittaa. Kuvassa kangaspaneelin osien mallailua.





Kehyksen maalailua.





Tutuksi tullutta Cara-kangasta.





Alempi kangaskerros paikoillaan. Katossa näkyvän laudoituksen asensin kattoon tulevien akustiikkalevyjen mittojen mukaan, joten niiden asennuksen pitäisi sujua helposti

Päivittelen lisää, kunhan raksailulta kerkeän.

 

Onko aikataulu pitänyt ja teatteri jo otettu käyttöön? Huikea tila tulossa, ei voi kuin arvostaa panostusta ja työmäärää!

 

Otin tilan keskeneräisenä käyttöön. Sittemmin olen pitänyt perheen kanssa lomaa. Raksailut aloitin jälleen eilen. Yritän päivitellä ketjua taas lähiaikoina.

 

Sivuseinien akustoinnit


Laitoin ensin 50 mm lasivillaa sivuseinien pohjalle (etukulmissa villaa on 200-300 mm) ja sitten hain peilin kanssa paikat 40 mm vaimennuslevyille.




Huoneessa on kuitenkin niin paljon kaiuttimia, ja toisaalta myös vaimennusmateriaaleja, että osa levyistä tuli lätkittyä seinille melko rennolla ranneliikkeellä.




Lopuksi, vähentääkseni villojen pääsyä sisäilmaan, vaatetin kankaalla kaikki seinät lattiasta kattoon saakka.

 

Lattia

Aiemmissa subbaritesteissäni on tullut selväksi, että betonilattia estää tuntoaistimusten syntymiset elokuvien efektipläjäyksissä. Koska pääsin edellisessä teatterissani näiden makuun, päätin yrittää saada myös uudessa tilassa tuntemukset mukaan rakentamalla betonin ja istuimien väliin puulattian.


Petri lähetti suunnitelmastani yllä olevan kuvaajan. Olen tutustunut aiheeseen aiemmin, jonka takia tiedän, että kevyillä puulattioilla tärinät kohdentuvat suurimmaksi osin vähän turhan korkeille taajuuksille. 40 Hz:n keskitaajuus oli rajoitteet ja lähtökohta huomioon ottaen mielestäni riittävän hyvä sille, että homma kannattaa aloittaa. Subbarin natiivitaajuusvaste tarjoaisi muuten helkkaristi headroomia, jos esim 30-40 Hz aluetta haluaisi boostata.



Kakkoskakkosten alla on Thomanilta ostamiani kaiutimen eristämiseen tarkoitettuja levyjä. Olikohan jako joku 80-100 cm.




Täytin puiden välit 70 mm lasivillalla Petrin ohjeen mukaisesti. Villatäytöllä kuulemma lasketaan lattian resonanssitaajuutta, mikä nyt tässä projektissa on olennaista. Käärin taas villat muutamaan kerrokseen kangasta pölyämisen esämiseksi.




Teatterihuoneen lattiassa on takarivin kohdalla uppopumpun tarkastusluukku. Tämän takia jouduin rakentamaan lattiaan irroitettavan luukun. Joudun itse asiassa samasta syystä johtuen rakentamaan koko taaemman penkkirivin korokkeen liikuteltavaksi.




Saatuani lattian valmiiksi, päätin kantaa huoneeseen sohvan ja asentaa projektorin ja laitteet paikoilleen. Mikrofonin kanssa tehtävät säädöt jäivät vielä odottamaan tilan valmistumista, mutta perussäätöjen jälkeen kokeilin Master&Commanderia ja muita efektipläjäyksiä. Ensinnäkin. Vaimo juoksi kesken heti ekan testin lopettamaan teatterihuoneen ulkopuolisten tilojen hajoittajaiset. Subbarista lähtee siis ihan tajuttomasti bassoa ja tämä laittaa teatterihuoneen edessä ja takana olevien tilojen tiettyjä seiniä vasten olevat tavarat tärisemään. Liialliset resonoinnit poistuivat siirreltyäni tavaroita näissä tiloissa. Kuuntelupaikalle samaiset bassot aiheuttivat toivottuja tuntemuksia, vaikkakaan ei yhtä hyviä kuin edellisessä teatterissani.

Musiikkia kuunnellessa tuli selväksi, että äänentoisto on onnistunut kokonaisuutena erittäin hyvin, mutta ei siitä tällä kertaa enempää.

Seuraavaksi sitten takarivin koroke ja kokolattiamatto.


P.S.
Taputa itseäsi selkään, jos huomasit, että valkokangas on noussut aiemmalta korkeudeltaan. Siinä olinkin nimittäin kämminyt oikein huolella...

 

Hienon näköistä jälkeä. Tuo on valmiina varmasti mahtava! Mietin, ensiksi, että miksi tuo kangas siirtyi noin korkealle, mutta sitten huomasin sohvasi. Itsellä täysin samanlainen sähkösäätöinen sohva (olettaen, ettei silmäni valehtele, kuvasta ei täysin näe, onko siinä ne säätönapit käsinojien sivussa), ja kun siinä ottaa mukavan asennon, onkin hyvä, että kangas on korkeammalla. Toisin kuin jos istuisi selkä suorana "normaalilla" sohvalla.

 

Olikos tuolla lattialämmitys? Miten lämmitys suhtautuu tuohon lattiaratkaisuun?

Itselläni on lattialämmitys, minkä olen kuvitellut rajoittavan jonkin verran käytettävissä olevia keinoja itse lattian korotuksen suhteen.

 

Naks*
Kun testasin projektoria istuen sohvalla, näkyi koko pääni kokoinen varjo kankaan alaosassa. En oikein vieläkään tajua, miten olin onnistunut kämmäämään näin perusasian ja vieläpä oikein kunnolla. Säkällä ratkaisu oli helpoin mahdollinen. Kun käänsin valkokangasrakenteen ylösalaisin, kuva nousi juuri sopivaan korkeuteen ilman, että rakennelman tukipuut olisivat kaiuttimien tiellä. Tässä oli hyötyä siitä, että kehikon puitteet olivat melkolailla millilleen saman suuruiset kankaan ylä- ja alaosassa. Pedanttisuus tuottaa joskus muutakin kuin hitautta.



Fazed
Olin huolissani samasta asiasta. Konsultoin paria ammattilaista ja heidän mukaansa ei ole mitään huolenaihetta. En kuitenkaan tiedä päteekö tämä lattialämmityksen suhteen yleensä, sillä he käsittelivät kysymystäni melko tarkan suunnitelman kautta. Uudessa lattiassanihan villaa ei ole ympäröiviin seiniin asti, vaan kaikki sivut ovat huoneeseen avoimia. Lastulevyn ja seinien välissä on myöskin rako, lattian tärinän tai liikkumisen mahdollistamiseksi. Lattiassa kulkee vesikiertoinen lämmitys. Tilanne olisi kuulemma ollut arveluttavampi, jos kyseessä olisi ollut sähkökaapelilla toteutettu lämmitys.