Kahdella oikein sijoitetulla subwooferilla saavutetaan käytännössä aina siistimpi vaste laajemmalla alueella, kuin yhdellä.
Näissä laitteissa taitaa LFE kuitenkin mennä puoliksi kummallekin sub outille eli ideasi ei oikein toimi. Mutta yhdellä tai kahdella yhdessä säädettävälläkin lähdöllä onnistuu siten, että kaiuttimet largena, kaikki Genen subbarin kautta, vahvarista subwoofer käyttöön, ja LFE:lle omistettu subbari vahvarin subwoofer outtiin.
Minulla on tuo kyseinen Maranzi ja minä kyllä sinuna ajaisin sen Audysseyn ja kattoisin onko edes samalla tontilla GLM:n kanssa! Mikäli kaiuttimien etäisyydet vastaa oikeita etäisyyksiä, niin sitten ruksaat Audysseyn pois pelistä. Minulla Audyssey sijoittaa 8260:set n.1,5 m todellista kauemmaksi johtuen siitä että muut kajarit eivät ole DSP-genelecejä. Sinulla todennäköisesti ei tällaista tapahdu, mutta ymmärtääkseni Marantzille pitää kertoa missä ne kajarit luuhaa -ei se ymmärrä GLM:stä mitään. Vai ymmärsinkö kenties kaiken väärin? Maranzistahan sinä et saa signaalia ulos kuin analogisena! Mikäli haluat kuunnella musiikkia kunnolla, vedät digi-piuhan kajarista toiseen ja ohitat koko Maranzin, hankit Genelecin langattoman kaukon ja hoidat volumet sillä -näin minä teen. Musiikit flacina pääsääntöisesti läppärin kautta Tidalista. Elokuvat ja telkkari Maranzin kautta.
Ilmiö on normaali ja aiheutuu siitä, että myös kaiuttimille menevä signaali kulkee subbarin sisällä äänenvoimakkuussäätöpiirin lävitse, joka aiheuttaa tuon pienen nousun taustakohinassa. Tämä piiri tarvitaan, jotta subbari pystyy tarvittaessa säätämään koko laitteiston äänenvoimakkuutta. On ihan ok säätää koko laitteiston herkkyyttä pienemmälle. Tästä ei ole mitään haittaa kunhan vaan lähteen antojännite riittää ajamaan laitteiston haluttuun maksimiäänenpaineeseen.
Suunnitelma on seuraava: Marantzista 6 analogista xlr-kaapelia subwooferille, josta omat kaapelit muille kajareille. Marantziin laitan kokoonpanoksi 5.1, kaikki kaiuttimet largeiksi ja LFE:n ohjaus subwooferille. Marantziin äänenpainetasot ja etäisyydet kaikille kajareille samoiksi. GLM hoitaa sitten nuo äänenpainetasot, etäisyydet, jakosuodot ym. Audysseytä olen kokeillut tuolla nykyisellä Genelecin setillä ja lopputulos oli surkea. Eli Audysseytä en ole tuolla vahvistimella enää käyttämässä.
Jos GLM on maisemissa, kaikki odysseukset ja muut puli-enhancerit disableen asap-prontona. Kun itse Master Chef on paikalla, apukokkeja ei enää tarvita.
Ei sille Maralle ole mitään välttämätöntä kertoa. Olennaista on, että jompi kumpi - joko GLM tai Mara - säätää etäisyydet kohdalleen. Ilmeisesti tässä unohtuu nyt, että absoluuttisella etäisyydellä ei ole mitään merkitystä. Jos todellinen etäisyys on kaikkiin vaikka kaksi metriä, niin kaikkiin voi ihan hyvin laittaa etäisyysasetukseksi neljä metriä. Etäisyydensäädön pointti ei ole "säätää etäisyyttä", vaan sovittaa kaiuttimet samaan vaiheeseen. Jos toinen kaiutin on metrin kauempana kuin toinen, lähempänä olevan signaalia on syytä viivästää (äänennopeus : etäisyyden ero = millisekuntia). Joskus muinoin noihin kai syötettiin millisekuntien viiveitä. Nyt on helpompaa antaa etäisyys, jonka korjain sitten laskee (etäisyys x = viivettä y millisekuntia). Ainoa tilanne, missä Maralle pitäisi nuo etäisyydet "kertoa" olisi sekajärjestelmä, jossa GLM hoitaisi osan kaiuttimista ja Mara osan. Tällaista ei ole suunnitelmissa, mitä ilmeisimmin.
Minulla tuollainen sekäjärjestelmä on! Kumpaako nyt sitten uskotaan GLM:n mittaamaa etäisyyttä vai Maran n.1,5m pitempää matkaa? Ymmärtääkös se Mara oma-aloitteisesti myös asetetaanko kajari suureksi vai pieneksi, vai onko kyseisellä asetuksella mitään merkitystä?
Ei tarvitse siinäkään, kunhan DSP (eli GLM) on signaalitiellä Audysseyn kalibroinnin aikana. Eri asia tokin, jos GLM-Genet eivät ole vahvistimessa kiinni, mutta kuka sellaista sekasettiä edes tekisi? Marantz/Audyssey mittaa etäisyydeksi 1,5 m, koska sen vastine millisekunneissa on viive, jonka GLM aiheuttaa. Molemmat ovat oikeassa, GLM ei vaan huomioi itse aiheuttamaansa viivettä (ja tuskin edes pystyisi sitä tarkasti selvittämään). Aänen/huulisynkan kanssa vahvistimen etäisyysasetuksilla saattaa olla jotakin merkitystä. Huomasin mielestäni eron, kun miniDSP 2x4 oli signaalitiellä ja kokeilin pienintä asetusta 0,3 m ja YPAOn mittaamaa 2,8 metriä (0,4 metriä enemmän oikeaan etäisyyteen nähden). Ja todellisuudessahan vahvistimen etäisyystoiminto toimii siten, että se v
Kaverillani on sekajärjestelmä, jossa on 8250 edessä ja langattomat JBL-aktiivipurkit takana. GLM:llä korjattiin etukajarit ja sen jälkeen Audyssey. Asetuksista sitten vasteenkorjaukset pois etukanavilta. Korjaus on käytössä takakaiuttimilla ja tietysti myös viiveasetukset on Audysseyn mittaamat.
Tarkoitin kertomisella yhtälailla automaattimittausta kuin käsin asettamistakin. Jos GLM on päällä ja ohjaa koko kaiutinpatteria, Audysseyn etäisyydensäädöt voi ruuvata nollaan, kahteen metriin taikka mihin tahansa muuhun asentoon, kunhan kaikissa kanavissa on sama asetus. Tai sitten vaan nollaa asetukset, eikä koske niihin niin kauan, kuin GLM in the house.
Voiko tuolla GLM:llä muuttaa 0dBFS pistettä eli sovittaa systemin tasot niin ettei tule ylimääräisiä kohinoita mistä valittavat? Nythän paremman pään etuset antaa luokkaa +20dBm ulos XLR-lähdöistä mutta jotkut AV-styrkarit taas 15dB vähemmän Pre Outeistaan. Jos tätä ei voi korjata muuttamalla 0dBFS pistettä niin homma on vielä suunnittelussa silloin kesken.
Luonnollisesti tämä on perusomainaisuus. GLM:n avulla voi säätää jokaisen yksittäisen kaiuttimen ja subwooferin tasoa sekä koko systeemin tasoa. Usein on hyödyllistä asettaa esimerkiksi 10 - 20 dB vaimennusta GLM:n kautta, jotta järjestelmän herkkyys pienenee sopivalle tasolle.
Ihan mielenkiinnosta, mikä on kaiuttimien ADC:n yliohjaustaso? Vai onko reserviä ns. riittävästi? Entä, jos antojännite on alhainen (kuten esim. av-eturilla hiljaa kuunneltaessa), suoritetaanko jonkin sortin "skaalausta" siten tuon tason suhteen siten, ettei informaatiota menetettäisi?
En tuota kysynyt vaan että pystyykö 0dBFS pistettä säätämään. Vastauksesta päätellen ei pysty eli suunnittelu on vielä kesken. https://en.wikipedia.org/wiki/DBFS
dBFS on digital domainin juttu. Puhuit kysymyksessäsi analogisesta tulosta, eli voiko inputin herkkyyttä säätää. Miksi 0 dBFS pitäisi pystyä siirtämään?
Varmaan Snäckby tarkoittaa samaa kuin minäkin, eli onko ADC:n yliohjaustaso ns. skaalautuva. Jos ei, niin hiljaa soitettaessa alhaisen antojännitteen laitteella AD-muunnos ei välttämättä ole optimaalinen. Tai sitten sitä, voiko kaiuttimien vastaanottaman signaalin tasoa laskea ennen ADC:tä.
Yliohjaustaso on yli 20 dBu. 24 bitin signaalinkäsittely tarjoaa 138 dB dynamiikan, joka kyllä riittää hiljempaakin kuunnellessa.
Jos vahvistimien Gain Structure on tuttu niin varmasti ymmärrät. Eli päästään eroon tuosta ylimääräisestä kohinasta mistä jotkut valittaa. Nyt nuo on suunniteltu liian suurille tasoille ajatellen "halpis" pään laitteita. Toimivat OK esim. Anthem AVM 60 tai Yamaha CX-A5100 kanssa joissa on oma PSU ja vahvistus XLR lähtöihin ja nominaalitaso sama kuin esim. studioiden SSL tai Studer äänipöydässä. Taas perus "hima" laitteet on pienemmällä tasolla ja siksi nuo Genet kohisee kun muuntimen nollapistettä ei voi säätää ja ADC ei toimi optimaalisesti.