miniDSP takaisin käyttöön, subbarin jakosuodin auki, mittaus ja korjaus. Tällä kertaa niin, etten vaimenna yli 30 hz aluetta 20-30 hz tasolle, yläpäähän 24 dB/oct @ 80 hz -pyöristys ja alapäähän high-pass filtteri asentoon 48 dB/oct @ 30 hz. Tässä vähän käppyröitä ja vesiputouksia: Ja ennen kuin joku sanoo, että pöhköä se nyt on matalat leikata, niin tästä voi katsoa vähän edellisestä mittauksesta mallia, miten jäävät soimaan, jos koittaa liikaa korjata: Miksi ei leikata, kun - toisto on alhaalla kontrolloimatonta murinaa - menee äänenpainevaroja hukkaan, kun muuta aluetta on kompensoitu 6-9 dB - kevyen elementtitalon rakenteet värräävät hiljaa kuunneltaessakin - ylläolevista johtuen konkreettista eroa leffarymistelyssä ei tunnu olevan - naapuritkin häiriintyvät vähemmän Nyt on iskua, potkua, impaktia, you name it. Löysi YPAOkin järkevämmän etäisyyden subbarille: 3,1 m, kun todellinen etäisyys on 1,8 m. ~34 hz:n jälkisointi on edelleenkin ongelma, mutta sille ei vaan nyt voi mitään. Ja tuohan se leffojen paukkeeseen sellaista mu
Mistäköhän johtuu tällainen: Punainen vaste on oikea kaiutin 12 dB/oct @ 100 hz ylipäästösuotimella ilman EQ:a ja vihreä sama kaiutin samalla ylipäästösuotimella + YPAOn tekemät filtterit (62.5 hz 0.5 Q +2.0 dB , 78.7 hz 1.26 Q +4.0 dB , 250 hz 1.587 Q -1.0 dB ja 500 hz 1.587 Q +2.5 dB). 65-80 hz:n alue on vaimentunut, vaikka filtterit ovat korostavia Kyseessä ei ole mittausvirhe, sillä olen saman havainnut ennenkin Rewin arvio samoilla filttereillä, ylempi käyrä arvio, jossa selvästi näkyy filtterien aiheuttama tason nousu:
Lomalla oli kerrankin aikaa mittailla. Kolme käyrää: - Vihreä audussey32XT + Velodynen oman EQ käytössä - Punainen audussey32XT poissa mutta Velodynen säätö päällä - Tumman sininen: Molemmat poissa Velon säädöt on tehty käsin. 20Hz (-1.5dB) ja 25Hz (-5dB) laskettu mutta 23 korostettu (4dB). Hankala tuo viimeinen kuultava 10Hz mutta aika hyvän tuosta sai tällaiseksi perus olkkariksi
Aika marginaalinen näyttää Velon oma korjaus olevan. Itse ottaisin pois käytöstä ja vetäisin pelkän Audysseyn. Lähtökohtiin nähden
Olisin ehkä voinut jättää tohon pelkän audusseyn jotta velon vaikutuksen olisi nähnyt. Kokonaisuuteen nähden se pieni mutta ilman veloa viimeisen 10hz ero olisi ollut n. +3 - -8dB kun se nyt on 0 - -5dB. Velon eq ylipäätään on kyllä kökkö. Vain yhden taajuuden voi vapaasti määrittää ja tällöinkin kyseessä korostus. Muuten taitaa olla 6kpl eq:a vakiotaajuuksilla. Vaikea sanoa onko velon muutoksilla kuultavaa merkitystä mutta käyrä ainakin näyttää paremmalta Yleisesti täytyy sanoa että xt32 tekee subbaritaajuuksilla hemmetin hyvää jälkeä ainakin tässä omassa tilassa
EQ-aloittelua täällä päässä..... 15-500Hz yhteistulos (1/12 smoothing): sama oikea ja vasen kaiutin erikseen: Tutoriaaleja ja viestiketjuja olen jo jonkin verran lukenut, mutta koska ekaa kertaa vasteita mitailen, olen edelleen ihan kahvilla. Kaikki kommentit kelpaa! Jatkelen kaiuttimien siirtelyä, mutta erityisesti mietin paljonko hyötyä olisi näiden vasteiden perusteella Antimode Dual Coresta (kokoonpanossa ei ole subbaria).
Toinen kaiutin (vihreä kuvaaja) lähellä nurkkaa/sivuseinää vrt toinen kaiutin? Voisit mitata koko skaalan, 15-20000 hz, jotta näkisi, miten eri alueet ovat balanssissa keskenään. Jos nimittäin vaste ei juurikaan laske ylöspäin mentäessä, on alle 500 hz taajuuksien equttamisessa (korostumien silottamisessa) se riski, että keskialue ja diskantti alkavat hallita liikaa => rasittava ja ohut soundi. Mutta äkkiseltään katsottuna sanoisin, että Anti-Mode Dual Coresta olisi apua, sillä vasemman ja oikean kaiuttimen taajuusvasteissa on melkoisesti eroa alle 500 hz taajuuksilla.
Tässä koko skaala: Punainen on vasen ja sininen oikea kaiutin. Oikea on tosiaan melko lähellä sivuseinää pitkittäisessä huoneessa. En tiedä vaikuttaako, mutta oikealla puolella bassoelementin (20-200Hz) edessä on toistaiseksi iso kasvi (tai pikemminkin sen iso ruukku). Se ei peitä kuitenkaan peitä elementtejä läheskään kokonaan. EDIT: nytpä muistinkin, että volume ei yhteismittauksessa (sininen) ollut sama kuin kahdessa muussa, kun oletin, että jonkin ohjeen 75db lähtötaso olisi hyvä mittaukselle. Tekisin heti uudet mittaukset, mutta ei ole nyt mahdollista.
Näyttää se melkoisesti vaikuttavan, sillä oikean kaiuttimen ylemmät taajuudet ovat selvästi vaimentuneet. Vai onko mikrofoni ollu huonosti sijoitettuna sen mittauksen aikana? Suosittelisin suorittamaan oikean kaiuttimen mittauksen ilman ruukkua. Ei tuolle taajuusvasteelle kovin paljoa pysty tekemään, jos vain alle 500 hz taajuuksia korjataan eikä ole mahdollista tehdä korostuksia (Dual Coressa ei ole). Vähintään pitäisi yläpäätä (yli 1 kHz) saada rahoitettua (laskettua loivasti) samalla. Suosittelen ensin kokeilemaan ilmaista Equalizer APOa ja vasta sitten sijoittamaan Dual Coren hintaiseen laitteeseen.
En ihan ymmärrä, eikös yli 1kHz jo laske kohtalaisesti? Aktiivijakosuotimessa on manuaaliset kanavakohtaiset alle 200Hz alueen ja yli 200Hz alueen säädöt, jotka käsittääkseni nostavat ko. säätöalueella voimakkuutta tasaisesti joka taajuudella. Niillä toki voi tehdä jotain. Käytännössä olen yrittänyt kanavakohtaisesti saada tuon rajan rajanylityksen (ja alue sen ympäriltä) tasaiseksi. Se tosin ei ole ihan helppoa, kun juuri ennen 200Hz on kuoppa. Saan muutaman viikon päästä kasvin pois ja mittailen siinä vaiheessa uudemman kerran.
Kyllä, nykyiseen alle 1 kHz vasteeseen nähden. Mutta jos korjaat vain alle 500 hz tai 1000 kHz taajuuksia kuten Dual Core tekee, saattaa lopputulos olla ohut ja raaka yläkeskialue- & diskanttipainotteinen soundi. Nimim. kokemusta on. En ihan tarkkaan tiedä, miten Dual Core toimii, mutta voipi olla, että sen referenssitason säätö (eli se taso, jolla toistetaan pink noisea ja joka on se taso, johon korjattavien taajuuksien pitäisi vaimentua) tuottaa lopputuloksen, jossa ei ole vasemman kaiuttimen parin kuhmun korjauksen lisäksi juuri mitään muuta. Millainen vaikutus niillä sitten on sointiin ja onko se kuuntelijan mielestä sijoituksen arvoista, on kysymysmerkki. Miten olet sijoittanut kaiuttimesi kuuntelupaikkaan nähden? Paljonko etäisyyttä kuuntelupaikalta kaiuttimiin, mikä on kaiuttimien etäisyys takaseinästä ja sivuseinistä, entä kaiuttimien korkeus lattiaan nähden? Millaiset kaiuttimet sinulla on, kun puhut aktiivijakarista? Suosittelen kaiuttimien siirtelyä, sillä se ei maksa kuin vaivaa. Reilusti ulommas takaseinästä tai lähes takaseinään kiinni ovat ainakin kokeilun arvoisia sijoitteluja, mielellään suht kaukana sivuseinistä. 75 dB on ihan validi mittaustaso. Toistat (REWillä) kaiuttimesta pink noisea speaker callilla ja säädät volumea niin, että dB-mittari näyttää 75, 80, 85 dB tms. Kun toistat toisella kaiuttimella pink noisea speaker callilla jättämällä volume-säätimen edellisen mittauksen asentoon, huomaat dB-mittarilla kaiuttimien välisen mahdollisen tasoeron. Jos eroa on, se kannattaa poistaa.
Kaiuttimina on Gradientin juuri aktivoidut Revolutionit ja niille SW-D lisäbassot. Kaiuttimet ovat pitkän huoneen lyhyellä seinällä siten, että istumapaikka on symmentrisesti niiden keskellä. Seuraavat mitat: kaiuttimien etäisyys takaseinään vähän vajaa metri (testasin noin 30 min pidemmällä etäisyydellä, mutta vaikutus alataajuuksiin oli vain pieni) etäisyys kaiuttimista istumapaikkaan reilu 2,5 metriä oikeanpuoleinen Revo on 85 cm sivuseinästä, saman puoleinen lisäbasso on 50 cm seinästä vasemmalla puolelle vastaavat etäisyydet ovat noin 185 cm ja 150 cm diskantit ovat noin 90 cm lattiasta, bassoelementtejä näissä on monella korkeudella lattiasta melkein puoleentoista metriin Revojen seinäsijoitus, jossa käännetään dipolibassoja ei tässä toimi, koska etäisyys sivuseinään on niin lyhyt.
Miten olet hakenut nuo subwooferien etäisyydet vrt. kyseisen puolen kaiutin? Ilmeisesti low-pass on SW-D:lle 200 hz? Onko se säädettävissä, oletko kokeillut siirtää subbareita (sen puolen kaiuttimeen nähden) siten, että tuo alle 200 hz kuoppa poistuisi? Olisiko settiä ja kuuntelupaikkaa mahdollista siirtää siten, että oikean puolen Revolle ja subbarille tulisi enemmän etäisyyttä sivuseinään?
Jako on tosiaan tuo 200Hz. Alaäänethän eivät mene pelkästään lisäbassoille, vaan myös pääkaiuttimien bassoelementit toistavat ne. Lisäbassot ja pääkaiuttimien basso-osa ovat käytännössä samanlaisia. Lisäbassot on sijoittettu pääkaiuttimien viereen, sillä Gradientin suositus on "bassoyksiköt tulee suunnata samansuuntaisesti (+/- 10 astetta) pääkaiuttimien bassojen kanssa ja likimain samaan tasoon". Tuo suositus ja tilan kapeus tarkoittavat, että pelivaraa on tosi vähän. Lähemmäksi oikeata ja vasenta puolta ei myöskään voi siirtää, jotta TV ei peity. Kun saan tuon kasvin mäkeen, on hienosäätöön hiukan enemmän mahdollisuuksia. Sinälläänhän dipolibasson ei pitäisi olla herkkä sivuseinän läheisyydelle.
Pitkästä aikaa REW käytössä ja pientä blackouttia iskee. Miten subbarin ja kaiuttimien tasot kannattikaan sovittaa? Ajetaanko mittaus läpi yhdessä subbari ja etukajarit (2 tai 3) päällä, vahvistimen crossover halutussa (80Hz) ja sitten käppyröiden perusteella hakea subin oikea taso, jotta tulee mahd. suoraa viivaa? Vai jotenkin erikseen? Kaiuttimien tasot olen yleensä säätänyt samoiksi vahvistimen testikohinalla. Kyseessä 5.1 systeemi. Genelec 3x8330, 2x8320, subi Elac 2070. Ääni optisella vahvistimessa kiinni macbookprosta REW:iä käytettäessä. GLM:llä olen kaiuttimien vasteita ensin suoristanut ja sama Elacin subin omalla korjaimella. Nyt pitäisi saada vielä sovitettua keskenään. Subin vaiheen säätö myös vähän hepreaa, mutta kokeilemalla sain ainakin 65 Hz ympäristön ison kuopan hävitettyä kun mittasin etukaiuttimet ja subit yhtäaikaa.
Aloitteleva mittailija tässä, terve! Kalustona iMac -> HDMI -> Harman/Kardon 255 -> (4.0) Genelec 8040A (edessä FL+FR) + Genelec 8330 (sivusurroundit SL+SR) -> UMIK-1 -> iMac. Tilana 50-luvun tiilibunkkeri eli kerrostalon olohuone, akustoimaton. Hieman omia käppyröitä ensimmäisistä mittauksista. Lähdin kokeilemaan, mitä vahvarin EzSet/EQ saa aikaan pääkajareiden vasteelle. Alkutilanne ilman huonekorjausta, aika karsea korostuma 50 Hz paikkeilla molemmilla skobeilla: Vasen skobe raaka vs. korjattuna: Oikea skobe raaka vs. korjattuna: Korjatut skobet vasen ja oikea: Positiivinen ja jopa yllättävä huomio on ei-niin-kehutun korjaimen tehokkuus tasoittaa 50 Hz voimakasta korostumaa. Sen sijaan muuten vaste vaikuttaa aika vuoristoradalle omaan silmääni. Ehkä tosin tiilibunkkeriolohuoneessa ei liikaa kannata odottaakaan, vaikka varmasti esim. Audyssey lanaisikin tasaisemmaksi. Korjain myös ikävästi vaimentaa yläpään toistoa, johon ei tarvitsisi koskea lainkaan. Nämä ei tietenkään kerro koko totuutta, vaan vesiputouskuvaaja kertoo karua kieltään bassopään jälkisoinnista. Teen sen osalta (ja muutenkin) lisämittauksia viikonloppuna, palaan silloin asiaan. Samoin sivusurroundien mittailuun (vertaillen raaka - EzSet - Genelec GLM tuloksia). Jo nyt on korvakuuloinen huomio kuitenkin, että EzSet (ajoin sen koko 4.0-settiin) rauhoitti toistoa huomattavasti verrattuna aiempaan sointiin. Pitää viikonloppuna koeponnistaa vielä bassovoittoisella musiikillakin.
Ei tuo nyt mahdottoman paha "vuoristorata" mielestäni ole. Mikin paikka ja asento (jopa todella pieni muutos) vaikuttaa helposti paljon noihin. Normaalissa asuinhuoneessa ei käytännössä päästä aivan tasaiseen vasteeseen. Heijastukset ja moodit vain aiheuttaa enemmän tai vähemmän vuoristorataa. Vähemmän toki yleensä parempi. Tuo diskantteja kohti laskeva toisto 1/12 smoothingilla ei välttämättä ole ollenkaan huono juttu. Väittäisin että suurin osa kokee tuollaisen toiston miellyttävimmäksi. Jos otat smoothining kokonaan pois (no smoothing), niin että saat "todellisen" raaka datan näkyviin huomaat miten n. 300Hz yläpuolella alkaa hirveä heilahtelu. Taajuus ballanssi koetaan usein hyväksi silloin kun katsot tätä "todellista" (no smoothing) mittausta ja siinä huippu piikit on koko kaistan alueelta (sinun tapauksesa n.35Hz - 20kHz) samalla tasolla. Kun nyt laitat 1/12 smoothingin takaisin päälle huomaat miten käyrä todennäköisesti laskee diskantteja kohti. Eli toisin sanoen, jos lanaat toiston tasaiseksi 1/12 smoodauksella, todennäköisesti diskantti kuulostaa turhan kuumottavalta. Näin yleisesti (ei siis erityisesti esim. TheRealThing osoitetusti) aloitteleville mittaajille suosittelisin ajan kanssa kaikenlaisia kokeiluja. Esim. mitä tapahtuu kun siirtää mikkiä ihan vähän, entä kun siirtää vielä ihana vähän.... Mitä tapahtuu kun sitä siirtää hieman enemmän. Mitä tapahtuu kun kaiutinta siirtää ihan vähän. Miltä mittaus näyttää eri smoothingilla jne. Tällä tavalla saa käsitystä siitä miten/miten paljon eri asiat vaikuttaa mittauksiin. Näin oppii jotain siitä mihin asioihin mittauksissa voi "luottaa" / mitkä asiat aiheuttaa mahdollisesti virheitä mittauksiin jne. Jos mikin heittää vain paikkaan x ja lanaa vasteen suoraksi, lopputulos ei yleensä ole paras mahdollinen.
Laitan esimerkin tuosta smoothingin vaikutuksesta. Mietin itsekin ennen kuin nuo ensimmäiset postasin, mitä smoothingia käyttäisi, jotta jotenkin edustaisi todellisuutta sitä liikaa silottamatta. Netin keskusteluissa moni käyttänyt tuota 1/12 eli oli juuri niinkin tieteellinen valintamenettely. Käytetty samoja mittaustuloksia kuin aiemmissakin. Kuten nähdään, ilman smoothingia yläpäätä kohden mieletöntä heilahtelua: 1/48 smoothingilla kuvio alkaa olemaan inhimillisesti helpommin luettavissa: Näitä 1/6 smoothingilla olevia käppyröitä tuli myös vastaan netin ihmemaailmassa, mielestäni näissä siloitellaan totuutta jo liikaa, toki ison kuvan kertoo: Pyrin tänään tekemään lisämittauksia sunnuntain (ja naapureiden ) iloksi. Olen mikin (tai tässä operaatiossa puhutaan jo kolmesta mikistä, joita saa veivata edestakaisin, joten pientä senttien tai vähintään milliluokan heittoa esiintyy) pyrkinyt laittamaan soffalle "kapteenin paikalle" (eli omalle katselupaikalle) ns. korvien väliin. Tekninen sijoitus kaiuttimille ja kuuntelu-/katselupaikalle on käytännössä fiksattu, kun suhteellisen kompakteissa tiloissa kerrostalossa joutuu toimimaan. Eli yritän nyt vain tehdä elämän mahdollisimman nautittavaksi näissä annetuissa olosuhteissa. Tänään tarkoitus testata ensin etupää uusilla kaiuttimien dippien asennoilla (bassopään yleinen laskeminen tavoitteena) raakana ja sen jälkeen ajaa niihin jo testattu vahvarin korjain, jonka jälkeen tarkistusmittaus. Sen jälkeen erikseen surroundit mitaten ensin raakavasteet, jonka jälkeen Genelecin GLM -korjain + luonnollisesti tarkistusmittaus.
Käytän tuota 1/12 smoothingia myös usein kaikenlaiseen "säätämiseen". Siitä saa mielstäni aika hyvän yleiskäsityksen missäpäin mennään. No smootingh ei kovinkaan moneen asiaan ole käytännöllinen. Kannattaa sitäkin vilkaista niin selviää millaista sykkyrää se vaste todellisuudessa on. 1/12 smoothing on kuitenkin kuuloaistin kokemaa lähempänä. Yksi hyvä käyttötarkoitus smoodaamattomalle vasteelle on moodien tarkan taajuuden etsiminen. Eli bassoalueen korostumien ja dippien tarkan taajuuden määrittäminen ja niiden luonne muutenkin paljastuu ehkä hiukan paremmin kun välillä vilkaisee niitä hiukan "tarkemmin".
1/3 smoothing on lähellä sitä, miten korva kuulee. Bassopään moodeja bongaillessa taas suodattamaton on hyvä.