Kukin tyylillään, jotkut lipittää viinaa ja vetää röökiä, sitten nillittää horppaajista, kun pilaa terveytensä -_- ... Jotenkin koomista (etenkin kun esim. testosteronijohdannaiset ovat lääkkeitä, tosin isot käyttää hieman perusmääriä enempi...). Lihas ei kuitenkaan kasva työskentelemättä, veti mitä vaan. Terveydenkin voi tuhota aika monella tapaa, jotkut tuhoaa sen aivan omatoimisesti päätöksellä olla tekemättä mitään liikunnallista. Moni tyhmä suomalainen tossukka ei tajua edes käydä mittaamassa omia testosteroniarvoja, pistetään vaan väsymykset kaikenmaailma stressin / pimeän kelin / etc. piikkiin (ps. mömmöjä ei syödä, ne injektoidaan lihakseen, ainakin tuolla isojen poikien tasolla)
Kuulosti siltä että olet mömmöjen kannalla, no kukin tyylillään. Mut mitä sitä kieltämään ja peittelemään jos lihakset onkin saatu oikoteitse. Kirjoitat 1-3kg vuodessa rasvatonta lihasmassaa, olen samassa käsityksessä luomutreenaamisen kanssa ja katsoo mitä suuhunsa laittaa. Tuli itsekin käytyä salilla vuosikausia joskus. Joo testoja tosiaan joutuvat käydä mittailemassa kovinkin usein kun sitä itseensä tykittelevät, mut jos se ego on niin tärkeä että jopa terveyden uhalla niin siittä vaan, itse katson alaspäin noita sikaniskoja... Onneksi on tullut näitä antidoping saleja jotka ei katso hyvällä douppaajia. http://www.dopinglinkki.fi/doping
En ole minkään kannalla, minulle on aivan se ja sama mitä kukin vetää tai jättää vetämättä. Oraaliset steroidit rasittavat maksaa tasan yhtä paljon kun viina (mutta empä täällä saarnaa viinanjuonnista).. 50mg oxy nappi pvässä vastaa noin kossupulloa per pvä, kun miettii miten esim. maksa ja munuaiset joutuu töihin. Mutta jos pitäisi valita (onneksi ei vielä ole pitänyt) että boostaanko omaa testosteronitasoani (vähän) vai vedänkö viinaa (vähän, eli esim. joka vkoloppu) niin eipä ole kovin vaikea valinta. Joillekkin se egoilu on niin tärkeää että pitää vkoloppusin sitä boostata viinan voimalla. Jokaisen ihmisen olisi hyvä käydä noi testot mittaamassa, tuntuvat laskevan aika radikaalisti teinivuosien jälkeen. Itse käyn joka vuosi säännöllisesti (ovat viitearvojen yläpäässä) Erittäin suurella osalla suomalaisista ovat ne viitearvojen alle, luulisi kiinnostavan muitakin kun "roinaajia".. Tosin eipä tavan pisaravartalon omaavat viinankittaajat noista paljon perusta, kuten ei muistakaan terveydellisistä asioista. Etenkin nämä keskivartalolihavat edustaa viitearvojen alakastia, läski kun kivasti nostaa estrogeenitasoja, biiitch tiiiits... Se noissa roinareiskossa on yleistä että syövät pääsääntöisesti aika fiksusti... Kultainen keskitie toimii kivasti
No miksi ottaa tähän viina tai tupakka (itse en käytä kumpaakaan), kyse oli nyt kasvuhormoneista yms. Ei ole ympäristöllekään aivan haitattomia nämä kaverit jos eivät tajua viinasta pysyä erossa, sitten mätkitään perhe ja parhaat kaveritkin, on tullut nähtyä valitettavasti kuinka muuten symppis tyypit sekoaa viinan kanssa. Moni sekoaa ilman mömmöjen vaikutustakin viinasta, mutta ei käy kieltäminen etteikö sillä ole yhteyttä agressiiviseen käyttäytymiseen kännissä, poliisitkin pelkäävät tiettyjä tyyppejä kun ovat jurrissa. No mut menee sen verta ohi aiheen että lopetan tästä aiheesta tähän, enemmän saisi olla valistusta ja kannustusta puhtaan liikunnan puolesta ja jättää nämä Bull Mentulat ähisemään sinne salille ilman turhaa julkisuutta.
Erittäin typerää yleistämistä, mutta juu samaa mieltä että enempi saisi fiksua valistusta, esim. tyyliin "lihastohtori"
80,- ja 90-luvulla tällä paikkakunnalla kaikki tiesi ne tyypit jotka sitä roinaa käyttivät ja kyllä heistä miltei kaikki jotka käyttivät alkoholia olivat ongelma muille ihmisille. Jostain syystä alko boostaa sitä egoa vielä potenssiin kymmenen, tällaista en ole juuri huomannut muuten paitsi se pieni osa jolle ei viina yksinkertaisesti sovi ja viedään säkki päässä ravintoloista ulos. Siinä vaiheessa 2000-luvulla kun näitä silmät päässä pyöriviä alkoi olla ravintolat pullollaan lopetin itse sen elämän, en osaa sanoa nykymenosta. Onneksi myös moni tajuaa olla irti siitä viinasta. Turha tätä väittelyä on jatkaa, mitä tulee testoon niin se pitäisi itsekin tässä joskus mittauttaa (jos tk-lääkäri suostuu) kun on yksi osatekijä joka tosiaan oloon vaikuttaa monen muun asian lisäksi. B12, D, ferrit, TfR, ALAT ym. on jo mitattu ja hyvällä tasolla. Niin ja syönhän itsekin hormonia, levotyroksiinia edit: Jos kiinnostaa hyvä artikkeli raudasta, niin täällä sivulta 23 alkaen: http://www.kilpirauhasliitto.fi/images/lehdet/Kilpi_lehti1-2015.pdf Hemoglobiini ei siis kerro elimistön rautatilanteesta muuta kuin että onko anemia vai ei, rautavarastot on indikaattori jolla todellista tilaa tutkaillaan. Tuossa muuten mainitaan se miesten alhainen testosteroini yhdeksi väsymyksen aiheuttajaksi.
Juu noi idiootit taitaa löytyä tosiaan sieltä baarin puolelta, itsellä on käynnit jääneet varmaan alle kahden käden sormiin viim. 10-vuoden aikana. Itse joutunu aina "perustelemaan" miksi haluan mittauttaa testot, mielestäni se on typerää koska siinä kyseenalaistetaan että miksi haluat olla kropastasi, sekä sen tuottamista miessukupuolihormoneista kiinnostunut... Olen sitten vaan sanonut että kropan toiminta kiinnostaa ja käytän lisäravinteita. Se on riittänyt. Jos tuohon mittaukseen menee niin kannattaa ottaa se laajin mahd. muistaakseni siinä suppeessa ei näkynyt vapaan teston määrää...
Ero viinaan ja röökiin (jotka ovat myös kielteisiä asioita, joskin pienellä/kohtuullisella määrällä alkoholia voi olla positiivisiakin vaikutuksia elämään) on tosin se, mitä tulee horppaukseen, että siinä missä viinan ja röökin käyttäjät ymmärtävät, etteivät he terveyttään ainakaan paranna käyttämällä ko. aineita, niin horppaus taas ottaa harppauksen ristiriitaisempaan ja tekopyhempään suuntaan, jossa pyritään tekemään kehosta edullinen mahdollisesti, kenties jopa todennäköisesti epäedullisin keinoin (etenkin pitkällä tähtäimellä). Henkilökohtaisesti en ymmärrä kehonrakentajia (pois lukien ne kehonrakentejat, jotka eivät pyri siihen mielikuvan mukaiseen massiiviseen olemukseen). Omaan itse melko suuren kilpailuvietin, mutta toisaalta vankkumattomiin periaatteisiini kuuluu reilu peli ja se, että pelataan niillä rahkeilla, mitä on tai mitä keskiverrolla pelaajalla on. Aivan kuten en jalkapallossa tai jääkiekossa ymmärrä sitä, kun vastustajan päästessä yksin läpi pelaaja käyttää rangaistavia keinoja vastustajan pysäyttämiseen kuten esim. mailalla tai liukutaklauksella kampitus takaapäin, niin en ymmärrä myöskään sitä, että ylimääräisten aineiden avulla lähdetään kasvattamaan itseään: toki kyse voi olla taktisesti hyvästä vedosta, mutta itse näen asian niin, että menettämällä esimerkkien kaltaisella tavalla nostaa samalla kädet pystyyn ja tunnustaa muut paremmikseen ja itsensä riittämättömäksi. Oikeanlaisessa kilpailuasenteessa ei kuitenkaan mielestäni ole kyse sinänsä tuloksista koskaan, vaan siitä, että pysyykö uskollisena sille uskolle, että on paras tai omaa potentiaalin parhauteen. Aineita käyttävät bodarit toki aina oikeuttavat itseään sillä, etteivät aineet kasvata niitä lihaksia, vaan edelleen se vaatii kovaa treenausta. Okei, jos kova treenaus on se juttu, niin entäpä jos sitä harrastaisi vaikka ilman niitä aineita? Massiivisuuteen pyrkimisestä löydän ongelman myös itse ruokavaliosta. Isot lihakset vaativat ison määrän ravintoa ja se määrä ruokaa, mitä bodarit parhaimmillaan vetävät, ei millään muotoa vastaa mitään normia missään ihmiskunnan vaiheessa. Uskon vankasti siihen, että parhauteen pitää pyrkiä luonnon säännöillä ja siis siten, että sama kunto tulee säilyä, elipä 2000-luvun hyvinvointivaltiossa tai kivikauden metsikössä, jossa esimerkiksi Dwayne "The Rock" Johnson ei pystyisi pitämään yllä lihaksiaan ellei sitten käyttäisi kaikkea aikaansa metsästämiseen ja syömiseen. Näin ollen kehonrakennusta pitäisi harrastaa pitäen yllä normaaleja ravintomääriä. Jos ei, niin jälleen kerran minusta kyse on tietynlaisesti huijaamisesta.
Treenaakos kukaan muu viisijakoisella ohjelmalla? Vaihdoin maaliskuun alussa viisijakoiseen ja olen kyllä tykännyt ihan simona. Kun salilla on mahdollista käydä vaikka joka päivä, niin ajattelin muuten vain kokeilla moista ohjelmaa ja se oli kyllä todella hyvä vaihto. Aiemmin tein kaksijakoista kaksi kertaa viikossa. Tykkää todella paljon siitä, että yhtenä päivänä voi keskittyä vain yhteen (joskus kahteen) lihasryhmään. Lihaksen treenaaminen ja rasituksen kohdistaminen juuri oikeaan paikkaan on ainakin meikäläiselle helpompaa, kun ei jatkuvasti joudu vaihtamaan lihasryhmästä toiseen. Olen nyt hieman enemmän massaa treenannut ja yleensä teen ns. failureen asti. Toki kuulostellen, että miltä lihaksissa tuntuu. Onnistuneen treenin kyllä tietää siitä, että päivän parin ajan ovat lihaksen treenin jälkeen hellänä. Ajattelin tällä ohjelmalla mennä nyt vielä kesän yli. Syksyllä sitten taas hieman vaihtaa toisenlaiseen, luultavasti enemmän voimapainotteiseen. Olkapäät ovat hieman judossa saaneet vahinkoa ja toisessa on kiertäjäkalvosimessakin ollut pientä repeämää, joka magneettikuvattiin. Aiemmin olkapäät kipeytyivät voimatreenissä, mikä ei tietenkään niiden parantumisen kannalta ole hyvä. Nyt olen jättänyt penkin tangolla kokonaan pois. Teen käsipainoilla ja hieman pienemmillä painoilla, jotta olkapäät liikkuvat luonnollisemmin sekä rasitus niille olisi hieman pienempää. Toki massan treenaamisessa nuo pienemmän painot ovat muutenkin oleelliset, joten tuo nykyinen ohjelma on sopinut tosi hyvin olkapäille. Tällainen ohjelma on nyt: 1. päivä jalat 2. päivä selkä 3. päivä rinta ja ojentajat 4. päivä hauis 5. päivä olkapäät (tässä myös käytän vain käsipainoja, ja olkapäät ovatkin olleet paremmassa kunnossa eikä kipuja ole ollut) Jos joku haluaa, niin voin kirjoitella nuo päivät vielä auki tarkemmin.
Itse olen aina parin kuukauden välein tuota omaa treeniohjelmaa vaihdellut. Lähinnä vaihtelua itselläni aiheuttaa se että pyrin treenaamana kropan vähintään kerran vkossa lävitse, tahtotila on kuitenkin vähintään 1,5 krt. Se miten useasti tuonne salille pääsee vkossa riippuu aika monesta tekijästä, kuten töistä / muista menoista / omasta vireystilasta jne. Sen verran treenivuosia takana (~20v), että se kroppa vkossa lävitse ei vaan saa mitään muutoksia aikaiseksi ellei ole sitten kovahko dieetti / rasvanpoltto taustalla. Eli jos on työelämässä hektistä ja kiirettä pukkaa niin teen 3-jakoisella jotta pääsen tuohon tavoitteeseen, jos ei ole niin hektistä niin siirryn kanssa jollaintapaa sulavasti tuohon 5-jakoiseen. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Lihaskipu ei välttämättä aina ole onnistuneen treenin tae, monesti ne paikat on kireydestäkin kipeet, lihaskalvot kinnaa vastaan jne. Itsellä on yleensä paikat kipeet kun alkaa kovaa rykimään esim. tauon jälkeen. Tai sanotaanko pikemminkin näin että treeni voi olla onnistunut vaikkei sitä kipua esiinny. Tuota kipua tai pikemminkin arkuutta esiintyy jos vaihtaa liikkeitä / on pitänyt taukoa / vaihtaa sarjojen pituuksia, tekee erilaisilla venytyksillä ja supistuksilla jne jne. Hyvä sääntö olisikin että yksikään treeni ei olisi identtinen, aina vähän muuttaa jotain (kulmaa, palautumisaikaa, jne) Itsellä on kanssa olkapäät ottaneet kovasti damagea, toinen mennyt sijoiltaan 5 ja toinen about 10 kertaan.. parit kortisonit otettu kiertäjäkalvosimiin etc. Tästä olen oppinut sen että olkapää -treenin aloitan etukäteisväsytyksellä, eli teen vipareita (erilaisissa kulmissa) ennen raskaampia punnerrusliikkeitä. Tätä samaa harjoittaa mm. Jerry Ossi, jolla on aika mahtavat olkapäät (+ kärsinyt myös lukuisista olkapäävammoista)
Olen itsekin lukenut tuosta, että lihaskipu ei välttämättä suoraan tarkoita, että treeni olisi hyvä ja kipua ei sinänsä tarvitse olla hyvän treenin jälkeen. Ja kuten sanot, niin kyse on enemmänkin arkuudesta kuin kivusta. Mutta kun tietää, että on tehnyt hyvän treenin, niin kieltämättä siitä seuraava pieni lihasten arkuus tuntuu hyvältä ja on merkki siitä, että ainakin jotain on tehnyt oikein. Kipuhan voi toki aina olla merkki myös siitä, että tekee väärin tai repimällä, jolloin paikat menevät rikki ja ovat siksi kipeät. Mutta jospa tällä kertaa homma on mennyt oikein ja arkuus on merkkinä siitä. Pari kuukautta olen tällä ohjelmalla mennyt ja toistaiseksi vielä arkuutta on lihaksissa treenien jälkeen. Ehkäpä se vähenee, kun ohjelman tehokin vähenee. Tähän asti tuo on kyllä ollut oikeinkin tehokas ja kahdessa kuukaudessa on ihan selkeitä silmämääräisiä muutoksia tullut. Aiempi ohjelma oli enemmän voimaa treenaava ja vaikka painot kyllä menivätkin ylöspäin, niin kieltämättä siinäkin on oma mukavuutensa ja motivaationsa, kun lihakset selkeästi kasvavat. Vaikka tosin omissa harrastuksissa voima onkin lihasten kokoa tärkeämpää, niin kyllä sitä hieman tuota ulkonäköäkin tulee mietittyä. Itsellä tämä kuntosalitreenaaminen on sen verran uusi juttu, että tuloksia tulee helposti. Nyt on hyvin riittänyt jokaiselle lihasryhmälle yksi kerta viikossa. Nykyinen ohjelma jonkin verran vetää kroppaa piippuun vaikka syödäkin yritän hyvin. Eilen kävin kävelylenkin juoksulenkin sijasta, kun ei vain ollut virtaa lähteä juoksemaan. Tänään on luultavasti sama homma. Ehkäpä jossain vaiheessa olisi hyvä pitää yksi paljon kevyempi viikko. Tsekkasin nuo Jerryn kotisivut, kun kaverin mainitsit. Onhan tuo pelkkää lihasta, mutta itse en koskaan tuollainen haluaisi olla (noh, koskaan ei saisi sanoa ei koskaan. ). Ketteryys, notkeus ja voima on aina ollut suuria lihaksia tärkeämpää. Jotta sinänsä tämä massan treenaaminen on uusi juttu, mutta kaikkea pitää kokeilla.
Kotimaista tieteellisesti pätevää tutkimustietoa lähteineen nettimutuilun sijaan: Yleinen ajatus on, että nämä lihasten mikrovauriot viestittävät käskyn lihaksille korjata lihaksen entistä isommaksi ja vahvemmaksi. Tälle on hieman tueksi näyttöä (mm. tulehdusvasteen merkitys lihaskasvussa), mutta monille ehkä yllätyksenä asia ei ole näin yksinkertaista. Useassa tutkimuksessa lihasten koko ja voima on kasvanut riippumatta siitä aiheuttaako treeni merkittävää viivästynyttä lihasarkuutta treenien jälkeen vai ei (Schoenfeld 2012). https://lihastohtori.wordpress.com/2014/05/27/lihasarkuus-no-pain-no-gain-voimaharjoittelussa/ Kannattaa vilkaista koko teksti. Rumasti tiivistäen, lihas kasvaa, vaikka kipua tuntuisi, ja kipu ei aina tarkoita, että lihas kasvaisi.
Niin, enkös juuri itsekin todennut, että olen lukenut tuosta. Mutta hyvä, että linkit jaoit. Just noita lihastohtorin juttuja olen itsekin lukenut.
Laitetaanpas ketjuun taas hieman liikunnallista asiaa. Joka talvi olen hieman hiihdellyt, mutta viime talvena lähti homma välillä vähän lapasesta. Sattui niin hyvät hiihtokelit, että ladulla olin melkein päivittäin. Tuli myös uudet Fischerin reikäpääsukset hankittua. Vapaata tyyliä menen ja olen opetellut kaikki tekniikat molemmilta puolilta. Helmikuu oli todella kylmä ja pari pidempää sairastelua oli myös talven aikana, joten kilometrit jäivät vajaaseen 900:n. Tonni olisi ollut hyvä saada rikki, mutta jääpä sitten ensi talvelle tavoitetta. Vertailun vuoksi eräs eläkeläinen, jota useasti ladulla näin, hiihti viime talven aikana noin 4500 km. Kainuussa on mukavan mäkistä maastoa, joten sitäkin kautta hiihtäminen on kyllä hemmetin tehokas liikuntamuoto. Kun vertaa aakeisiin laakeisiin, joita Oulussa oli, niin kertaluokkaa rankempaa on hiihtää täällä. Nopeuksista sen verran, että vakioreitillä tunnin ennätysmatkaksi tuli reilut 17 km. Samaisella reitillä 27 km meni noin aikaan 1h 45min. Tosin, jos jotain vuosien varrella olen hiihtovauhdeista oppinut, niin niihin vaikuttaa niin moni asia, että vertailu on vähän turhaa. Mutta itse tykkään vauhdikkaasta menosta ja sen vuoksi mieluummin hiihdän lyhyempää matkaa, mutta nopeasti. Hiihtämisen vuoksi myös salilla käyminen jäi vähän vähemmälle, mutta pari kolme kertaa viikossa yritin kuitenkin käydä. Nyt kesän alussa se on kyllä ollut kokonaan tauolla lomamatkan ja muiden menojen vuoksi. Ensi viikolla pitää taas aloitella. Mutta oikeastaan koko postauksen juttu oli se, että kun talvella oli mukava hihdellä, niin en sitten halunnut jättää sitä kokonaan pois kesän ajaksi. Oulun hyvillä pyöräteillä tuli rullaluisteltua paljon, mutta Kainussa pyörätiet ovat perunapeltoa, jossa mukava rullaluistelu on ihan mahdotonta. (Tosin kyllä täälläkin näkyy päivittäin rullaluistelijoita. Hullujen hommaa sanon minä.) Rullasukset ovat saman syyn vuoksi myös poissa laskuista. (Tosin niitäkin täällä näkyy. Vielä hullumpia!) Pari vuotta olen pohtinut Skikejen tai vastaavien rullasuksien ostamista, joissa olisi ilmatäytteiset renkaat. Kesän alussa päädyin ostamaan Skike V8 cross lift -mallin, joissa kantapää pääsee nousemaan aivan, kuten tavallisissakin suksissa. Aluksi homma oli hieman haastavaa ja tasapainoa ei tahtonut löytyä. Kuvittelin ehkä hieman ylioptimistisesti, että kun hiihtäminen sujuu ihan hyvällä tekniikalla (vaikka itse sanonkin. Ajattelin tosin syksyllä mennä Vuokattiin parin päivän hiihtotekniikkakouluun) sekä suksilla että rullaluistimilla, niin Skikeillä olisi ollut helppo lähteä matkaan. Ensimmäiset 50 km olivat kuitenkin aikamoista opettelua ja pari kaatumistakin matkalle sattui. Onneksi hitaissa nopeuksissa. Nyt on takana hieman yli 200 km ja en ole pahemmin rullaluistimia kaivannut. Kyllähän niitäkin pitää taas kokeilla, kunhan Oulussa käy, mutta Kainuun kuoppaisilla pyöräteillä Skiket ovat loistavat. Montuista, kivistä, sorasta, oksista tai edes hiekkatiestä ei tarvitse välittää ollenkaan. Semmoiset esteet, joissa rullaluistimilla olisi naamallaan, eivät ole skikeille este eikä mikään. Ja kun omasta pihastakaan ei helposti pääse lähtemään kuin hiekkaisen pyörätien kautta, niin skikeillä se onnistuu mainiosti. Nopeuksista sen verran, että 20 km matka on parhaimmillaan mennyt aikaan 1h 15 min sisältäen kaupungissa menoa ja liikennevaloissa odottelua. Eilen samaisella reitillä meni monta kilometriä putkeen siten, että kilometrin aika oli välillä 2 min 55 sek ja 3 min 05 sek. Eli nopeus oli 20 km/h molemmin puolin. Myötätuuleen tai alamäkeen pääsee vielä jonkin verran nopeampaa. Ihan rullaluistelun nopeuksiin ei taida päästä. Tosin tuolla reitillä en koskaan ole rullaluistellut, joten vaikea sanoa. Yksi asia, mikä ainakin hidastaa rullaluistelua tuolla on myös tuon pätkän pyörätien kunto. Kun toiset rullailijat (suksilla tai luistimilla) joutuvat väistelemään kuoppia ja halkeamia ja varomaan soraa risteysalueilla, niin meikäpoika vetää skikeillä niistä kuin ei mitään. Netin perusteella jotkut menevät skikeillä jopa pururadalla. Itse en jaksaisi lähteä hitaasti etenemään pehmeällä alustalla, mutta mahdollista se lienee kuitenkin on. Jos joku tykkää hiihtää ja miettii, miten sitä kesällä tekisi, niin skiket ovat kyllä todella hyvä vaihtoehto. Noitakin on eri malleja, mutta itse halusin tuon, jossa kantapää nousee, jotta ne olisivat mahdollisimman suksimaiset.
Itsekin kaivelin rullaluistimet naftaliinista ja nyt koittanut vähän käydä hakemassa aerobista kuntoo salin välipäiviltä. Ottaa se perkele tuokin vaan koville. Itselläni olisi hiihtämiseen hiton hyvät mahkut kun loistavat hyvin ylläpidetyt ladut lähtee 50m päästä talosta... Jotenkin vaan ei se ole kolahtanut.