Asioita joita en voi ymmärtää

Joko tulkitsin tuota artikkelia väärin, tai sitten se on yksi masentavimmista joka on tullut vastaan lähiaikoina. Että tietynlainen kassajärjestely oikosulkee moraalia käsittelevän aivolohkon merkittävältä kansanosalta ja miltei pakottaa myymälävarkaiksi?

Juttelin Keskon silloisen pääjohtajan kanssa sattumalta tästä aihepiiristä joskus 90-luvulla, aikana kun Suomessa ei vielä ollut itsepalvelukassoja. En muista keskustelusta juuri muuta kuin sen, että nostettuani esiin hävikkiasian hän viittasi ulkomaiseen tutkimukseen, jonka lopputulema oli, että ihmiset päätyivät maksamaan pikemminkin aavistuksen verran liikaa kuin liian vähän. Ilmeisesti vanhukset ym skannasivat tuotteen joskus varmuuden vuoksi vahingossa kaksi kertaa. Tietysti maailma vielä 90-luvulla oli kovasti erilainen...

Jos päivittäistavarakaupassa olisi kunnollinen kilpailutilanne, kauppiaan säästöt muuttuisivat lopulta asiakkaiden säästöiksi. Itsepalvelukassaa käyttävät saisivat alennusta matalampien hintojen muodossa, samoin kuin perinteisellä kassalla asioivat. Toki olisi liian rohkeaa väittää, että Suomen duopoli näin tekisi, joten meillä säästyy lähinnä asiakkaan aikaa ja hermoja. Mutta parempi sekin.

 

Joo, noi on ihan hemmetin käteviä. Meen aina itsepalvelukassalle vaikka joutuis jonottamaankin.

 

Työpaikallani oli vähän tuollaista itsepalvelukassaa muistuttava järjestely jokunen vuosi sitten ulkopuolisen yrittäjän kanssa. Yrittäjä toimitti työpaikalleni sämpylöitä, mehua ja vastaavia tuotteita. Henkilökunta sai käydä hakemassa niitä sieltä vapaasti (jos esim. joutui tekemään pidemmän päivän), kunhan suoritti maksun kassaan ja merkitsi vihkoon tekemänsä ostokset. Järjestely lopetettiin kuitenkin varsin pian, koska kuulemani mukaan tavaramyynti ja kassa eivät täsmänneet. Surullista.

 

Ketjun aiheeseen lisäten en ymmärrä tätä lausetta, joka on täysin kieliopin vastainen. Mutta ilmeisesti tiedät sen itsekin, ei kai siinä sitten

Nostelen kyllä ostoksia hihnalle, vaikka ei sitä palikkaa olisikaan laitettu, kunhan väliä on tarpeeksi. Näin ovat tehneet minun jälkeen tulevat ostajatkin.

 

Helpointa on vaan laittaa omien ostosten jälkeen se kapula. Jos edellinen asiakas ei ole sitä hoksannut laittaa, niin sehän se sitten kassan kanssa joutaa asiaa selvittämään mikä ostos on kenenkin. Ja toivottavasti ottaa opikseen seuraavaa kertaa varten.

 

Joskus antanut kans tahallaan mennä omat ostoksensa pötköön edellisen kanssa, kun ei pässiä ole napannut kapulan laitto. Itselleni selvä homma, että laitan omien ostoksieni jälkeen ja vielä ostokset ja kapula tiiviisti hihnalle.

Olen itsepalvelukassoista vähän kahta mieltä. Toisaalta ne on mielenkiintoinen ja usein lyhyempijonoinen vaihtoehto, mutta toisaalta ne murentavat palvelukulttuuria Suomessa entisestään. Suomalaiset ovat jostain syystä (epäsosiaalinen metsäläisyys?) viehtyneitä itsepalveluun, vaikka se tuossa itsepalvelukassavaihtoehdossa ei tuota taloudellistakaan etua.

 

Mikä siinä on niin vaikeeta laittaa se kapula sekä eteen että taakse jos edeltäjä ei ole jaksanut/hoksannut? Onko se liian raskasta vai onko vaan kiva olla konstaapelina Rankaisevassa Kassahihnapoliisissa?


Sent from my iPhone using Tapatalk

 

Sähkön hinnan nousu 2000-luvulla. Löysin nurkkia putsatessa 15 vuotta vanhan sähkölaskun vuodelta 2001 ja mielenkiinnosta tein vertailulaskelman sähkön hinnasta (perusmaksut+energia+siirto+verot) nykyisiin hintoihin 900 kWh vuosikulutuksella:

2001: Noin 9 c/kWh
2016: Noin 24 c/kWh

Siis yli 160 % nousu, jota vastaisi reilun 6 % tasainen inflaatio. Oikeasti inflaatio on ollut paljon pienempi (alle 2 % viimeiset 20 vuotta), joten mistä ihmeestä noin huomattava hinnannousu johtuu? 2 % inflaatiolla laskien sähkön hinnan pitäisi olla n. 12 c/kWh eli vain puolet siitä, mitä siitä joutuu maksamaan.

 

Kohta kun aletaan risuja polttamalla tuottamaan sähkö ja joku keksii alasajaa ydinvoimalat, niin tuskin laskupainetta näkyvissä.

Ihan oikeasti, tarvittaisiin se Olkiluoto 3 nopeasti käyntiin ja sen jälkeen Hanhikivi 1 äkkiä pystyyn ja mielellään samoin tein sinne myös Hanhikivi 2. Jos jonkun, niin sähkön suhteen kannattaisi olla omavarainen ja mieluummin myydä sitä muihin maihin kuin ostaa naapureilta.

 

Joskus rankaisu on ihan paikallaan opettavaisena tarinana, kun saa alkaa änkyttämään kassan kanssa, että mikä ostos ei olekaan hänen ostos. Usein nämä on niitä samoja tyyppejä, jotka ei tervehdi tai kiitä kassaakaan. Ehkä jotenkin kaupunkielämään sopeutumatonta geenipoolia edustavia yksilöitä. Todennäköisesti samoja, jotka pyörii ruuhkaraitiovaunussa reppu selässä eivätkä osaa sanoa anteeksi rynniessään väkijoukon läpi liikennevälineissä.

Sairaat erikseen, mutta vaatii ehkä äo 50 tasoa hoksata laittaa kapula kassahihnalle tällaisessa rutiinitoimessa.

 

Miksi risujen poltto olisi kalliimpaa sähköä kuin ydinvoima? Onko sinulla esittää kustannuslaskelmat? Sähkön hinnan määrää ylikansalliset sähkömarkkinat, jolloin ne sähköntuotantotavat, jotka ovat liian kalliita tippuvat pois pelistä kannattamattomina. Kun katsoo millaista säätämistä tuo Olkiluoto 3 on ollut, niin ei tuo ydinvoima kovin fiksulta vaikuta. Turvallisuusvaatimukset ovat karanneet pilviin. Venäjälle tuskin kannattaa antaa kiristyskeinoa ydinvoimalla, risujen polttokin tässä mielessä turvallisempaa. Fissiovoima alkaa olla ikivanhaa tekniikkaa. Pitäisi saada fuusiovoima tilalle.

Se, miten sähkö tuotetaan tulevaisuudessa on oma keskustelunsa. Minä kysyin sähkön hinnasta viimeisen 15 vuoden ajalta.

 

Montako mottia risuja pitää polttaa vuositasolla, jotta tuotetaan saman verran plazalaisille seinäsähköä kuin Olkiluoto 3 tulee tuottamaan?

 

Kyllähän tuon voisi lämpimikseen laskeskella jos huvittaa, mutta epäilen, että pelkästä risunpoltosta kukaan olisi Olkiluoto 3:n verran sähköä esittänyt raavittavan. Monta vuotta olisi kuitenkin risuja ehditty polttaa sillä aikaa kun Olkiluodossa on tuhrattu ranskalaisten kanssa.

Tehdään pikainen karkea laskelma:

Puun lämpöarvo on noin 4 kWh/kg. Arvioidaan tästä, että motissa olevien risujen energiasisältö on 1000 kWh.
Olkiluoto 3:n teho tulee olemaan 1,6 GW. Tämä vastaa tunnissa 1600 mottia risuja. Vuositasolla siis motteja kuluisi 24*365*1600 mottia = 14 miljoonaa mottia edellyttäen, että risuista saadaan sähköä 100 % hyötysuhteella. Näin ei tietenkään ole, joten sanotaan 20 miljoonaa mottia vuodessa.

 

No mehän ollaan jo nyt riippuvaisia tuontisähköstä Venäjältä. Helposti voisi rajoittaa määrää ja kiristää sillä jo nyt. Riippuvuus voi jopa pienentyä Hanhikiven myötä. Venäjällä on käsittääkseni hyvin vähän tekemistä voimalan kanssa sen jälkeen kun se on valmistunut. Ja millä se venäläinen sähkö tehdään? No niillä vanhoilla ydinvoimaloilla siinä rajan toisella puolella. Niistä otetaan kaikki kapasiteetti irti ja vielä vähän extraakin jotta pakkasellakin riittää sähköä sekä omiin tarpeisiin että vientiin. Onko se todella turvallisempaa tehdä se sähkö rajan toisella puolella täysin meidän valvonnan ulottumattomissa vanhoilla voimaloilla, vaiko rakentaa moderni voimala rajan tälle puolelle jota voidaan itse kontrolloida ja rakentaa se uusimpien turvallisuusvaatimusten mukaan?

 

Laskelma on hieman pielessä. EPR:n lämpöteho on n. 4500 MW enkä usko että risunpolton hyötysuhde on ainakaan parempi kuin ydinvoimalan.


Sent from my iPhone using Tapatalk

 

Varmasti on hieman pielessä noin hutasemalla laskien, mutta suuruusluokka saatiin selville.

Ydinvoimalan hyötysuhde on jo otettu huomioon ottamalla laskelmissa lähtökohdaksi 1600 MW sähköteho.

 

Ai että venäläiset sulkevat voimaloitaan turhana, jos me rakennamme ydinvoimaa tänne? Ihan yhtä hyvin voivat sulkea, vaikka repisimme sähkömme risuista. Eiköhän siellä jotkut muut voimalat pysähdy ennen ydinvoimaa?

En jaksa väitellä ydinvoimasta. Minä en ydinvoimasta päätä. Tehkööt päättäjät mitä haluavat, en jaksa välittää. Tulevat sukupolvethan virheistämme kärsivät, joten itsekkäänä ihmisenä voi ihan hyvin olla välittämästä mistään mitään.

 

Ydinvoimassa on se ongelma, että se on pirun kallista nykyisellä turvallisuustasolla. Se on tärkeänä syynä siihen, miksi ydinvoimaloita rakennetaan nykyään niin vähän. Investoinnin takaisinmaksuaika on vuosikymmeniä, ja kukaan ei tiedä, millaiset energiamarkkinat ovat vuonna 2050. Uusiutuvaa energiaa rakennetaan koko ajan lisää, ja sen käyttö on halpaa. Ensi vuosikymmenellä valmistuu uusi siirtoyhteys Ruotsiin, ja sitten sähkön hinta laskee entisestään, koska Ruotsista ja Norjasta voidaan tuoda tänne enemmän halpaa sähköä.

Ydinvoimaloiden "pelastus" voisi olla sähköautoilu. Niiden yleistyminen lisäisi sähkön tarvetta niin paljon, että siihen vastaamaan tarvittaisiin todennäköisesti lisää ydinvoimaa.

 

Tarkoitin sitä että jos vedenkeitto ydinvoimalla tuottaa sähköä n. 33% hyötysuhteella niin tuskin sama vedenkeitto risuilla yhtäkkiä tuottaakin 66% hyötysuhteella kuten oletat.


Sent from my iPhone using Tapatalk

 

Meinaatko että turvallisuustasoa pitäisi laskea?

Turvallisuus ei nähdäkseni ole ongelma, kunhan hommat hoidetaan kerralla oikein. Eikä niin kuin vaikka tuolla Arevan työmaalla on tehty, että ensin tehdään moneen kertaan sutta ja sekundaa ja korjataan ja tehdään uusiksi sutta ja sekundaa ennenkuin joku keksii että mitäs jos kokeiltaisiin tehdä tää oikein, jos vaikka sitten kelpaisi tarkastajille... kustannuksista viis, veronmaksajathan sen laskun maksaa.

Minun tietojeni mukaan ydinvoimaa rakennetaan maailmalla tällä hetkellä aika paljon. Uusiutuvan energian halpuus perustuu pitkälti kaikenlaisiin tukiaisiin ja verohelpotuskikkailuun.

Ilmeisesti et usko sähköautojen yleistymiseen millään aikavälillä?