Kannatatko Sipilän hallituksen politiikkaa?

Kertokaas joku viisas mitä järkeä tässä arvovaltapolitiikassa on että tuloerot jatkaa kasvuaan?
En todellakaan ole kateellinen kenellekään joka tienaa enemmän ja otan osaa jotka tienaavat vielä vähemmän.

Ymmärtäisin jos reaaliansiot edes jotenkin pysyisi paikallaan tai vaikkapa edes hitusen nousisi, mutta ei, nyt tuleva 12eur/kk vuokrankorotus jo pelkästään on suurempi kuin kikyn porkkanana saatava 7eur/kk veronkevennys.
Palkankorotukset on jäädytetty ja onnellisessa asemassa julkisen työnantajan palveluksessa tulot putoaa seuraavan kolmen vuoden aikana lomarahaleikkauksista, työnantajamaksujen siirrosta ja lisääntyneestä työtuntimäärästä johtuen.

Ei kannusta työntekoon kun kohta joutuu turvautumaan yhteiskunnan tukeen kun ei liksa riitä. Onnellisessa asemassa kait olen ollut kun tähän asti palkka vielä on riittänyt, mutta tällä menolla ei riitä pitkään. Asun sentäs kunnan vuokrakämpässä ja sen yhtiön toimitusjohtajaa juuri haastattelin eikä tarkoitus kuulemma ole tuottaa voittoa vaan vuokratuloilla kattaa menot. Kumma vaan kun sen ukon tullessa puikkoihin vuokrat on melko lyhyessä ajassa nousseet 25%, mut kenellepä tästä valitat kun ei ole hallituksessa asukasedustajaa.

YLEn palkkaeroillassa todettiin heti alkumetreillä että nyt ei puhuta tuloeroista mitä *ittua, mistä sitten?!?
No puhutaan halpatyövoimasta ja miten sitä saataisiin Suomeen lisättyä ihan luvallisesti...voi prkl

Ymmärrän täysin että kaikkein pienituloisimmat Helsingissä jäävät kotiin, ei järjestelmä enää kannusta työntekoon eikä suunta ole ainakaan parempaan menossa.
Koittakaa edes laahustaa sinne kunnallisvaaleihin (näin aluksi) ja äänestää henkilöä tai puoluetta joka mielestänne edustaa omaa mielipidettä, oli se sitten mikä tahansa ja vaikka kuinka on mennyt usko politiikkaan, ei tässä vapaamuurareiden jäsenlistan ulkopuolella muutakaan vaikutusmahdollisuutta ole...

 

HS-gallup: Sipilän kansansuosio on romahtanut puolessa vuodessa

Surkuhupaisaa seurattavaa tuo persujen hallitustaival. Kannatus puolittunut ja jäljelle jääneistäkin vain yksi seitsemästä näkee touhussa edes hieman enemmän posia kuin negaa.

Toisaalla:

 

Sipilän hallitus edes yrittää tehdä jotain. Saa nähdä kenen autoilu kallistuu ja kenen halpenee v. 2018.

 

Ensin näytti siltä että nyt alkaa tekemisen meininki, mutta tulikin ilmeisesti perumisen meininki...

 

Ensin Sipilä vaikutti hyvältä, toiminnan mieheltä. Lopputulos on, ettei mitään välttämättömiä isoja muutoksia ole saatu tehtyä ja kaikki heikennykset kouraisee taas ei-kepulaisia eniten. En kannata enkä luota enää mieheen.

Soini ei varmaan enää luota edes itseensäkään ja jättäytynee politiikasta pois ennen puolueen tulevaa rökeletappiota eduskuntavaaleissa 2019. Orpo taas on täysin lapanen, täydellisesti Sipilän vietävissä. Orpolle riittää jotkut kokkareille itseistärkeät lillukanvarret tulokseksi.

Oppositiossa kaikki vielä huonompia vaihtoehtoja.

Pettynyt maan politiikkaan yleisesti, eihän täällä osata kuin verottaa ja rangaista omistavia ihmisiä. Esim. autoilun osalta hallituksen kaavailut on kommunistisempaa politiikkaa kuin Ville Niinistön ja Annika Lapintien päiväunissakaan. Rangaistusvero veneillekin ym. oli kuin suoraan näiden päiväkirjasta.

Mitä ylipäänsä kertoisi ulkomaalaisille maasta, jossa kannustetaan passiivisuuteen ja rangaistaan mitään omistavia. Hyvinvointivaltio on enää huono vitsi.

 

Hyvinvointivaltio on mahdoton, jos ei hyvätuloisia veroteta kovemmin kuin pienituloisia. Suomessa on vielä ongelmana huoltosuhteen heikentyminen, eli työllisten osuus tulee pienenemään vielä. Nykyään 100 työikäistä elättää noin 60 lasta ja eläkeikäistä, mutta vuoteen 2032 mennessä lukema on 70. Valtiontalouden kannalta tämä on varsin haastava tilanne, ja siksi hallitus joutuu tekemään varsin kivuliaita päätöksiä.

 

Lisäksi näistä 100 työikäisestä aika moni on työttömänä, opiskelija, tai vaikkapa perhevapaalla. Ja sitten niistä jotka tosiaan käy töissä, niin iso osa saa palkan verovaroista. Siitä hahmottunee se todellinen huoltosuhde. (Ja ettei joku nyt vedä herneitä niin en tarkoita että mikään näistä olisi arvokkaampaa tekemistä kuin joku toinen.)

Tekisivät niitä kipeitä päätöksiä, niitähän tässä odotellaan. On tutkittukin että "pahan tapahtuman" odottaminen on parempaa kuin sen pahan tapahtuminen. Ja tässä on nyt eletty löysässä hirressä vuodesta 2009 odotellen mitä leikataan ja minkä pohjalle rakennetaan tulevaisuutta. Leikkaukset kertarysäyksellä tuolloin, niin olisi pari vuotta mennyt "shokissa", mutta nyt oltais jo yli 5 vuotta porskutettu noususuuntaan. Nyt täällä vain odotellaan...

 

Kipeitä päätöksiä voivat olla niin leikkaukset kuin koventuva verotuskin näkökannasta riippuen. Lamassa ei kannata leikata valtion budjettia raskaalla kädellä, koska se syventää lamaa. Ongelmana on tietysti se, että nousukaudella, jolloin leikkaukset eivät olisi yhtä kivuliaita eivätkä haitallisia, kaikki tahot kinuavat lisää rahaa...

 

^ Ja laskukaudella kaikki haluavat että pienennetään valtion menoja. Paitsi että siitä mitä itse saa, ei saa leikata. Pitäisi leikata jotain sellaista jolla ei ole itselle merkitystä. Veneettömät haluavat veneveron. Varattomat varallisuusveron. Osakkeita omistamattomat haluavat kiristää osinkoveroa. Ei se vaan niin toimi. Demokratia toimii vain nousukaudella, kun on jotain jaettavaa. Leikkauksista ei päästä ikinä yhteisymmärrykseen.

 

Olisi järkevää leikata kaikkia yli 3000 euron eläkkeitä, kuten tehdään monissa Euroopan maissa ja yli 12000 euron kuukausipalkkoja julkisella sektorilla. On hassua että virkamiehet tienaa enemmän kuin suomen toimari, Juha Sipilä. Ylisuuret eläkkeet ja palkat menee sukanvarteen, perinnöksi jne. ei kulutukseen.

Itsellä on kadonnut suurin halu tienata Suomessa, käteen jäävällä rahalla saa niukasti mitään ja jos ostaa jotain isompaa, tyyliin auton tai talon, niin sekä hankinta että käyttö on raskaasti verotettuja eikä loppua tälle ole näkyvissä. Ulkomaille pääsee onneksi halvalla ja siellä on mukava käyttää rahaa kun sille tuntee saavansa edes jotain vastinetta.

 

Liian helppoa, mutta tuo ei riitä mihinkään. Paljonko tällaisia eläkeläisiä ja palkansaajia on? Tuhansia kenties? Ei riitä mihinkään. Ongelma on että Suomessa ei ole tarpeeksi paljon rikkaita, joita verottaa. On pakko mennä aina keskituloisen kukkarolle. Vaikka "rikkaiden" veroprosentti laitettaisiin 100%, niin silti tarvitaa julmetusti velkaa yhteiskunnan pyörittämiseen nykysysteemillä.

 

Ai arvostat hyvinvointivaltiota? Miksei Yhdysvaltojen sitten pitäisi valita sitä tietä mielestäsi?

Vähän feikiltä kuulostaa ikävöintisi, mutta uskon nyt leikisti että oikeasti olet joskus arvostanut hyvinvointivaltiota. Arvostuksesi on siis sijoittunut aikaan, jolloin hyvinvointierot olivat nykyistä pienemmät eli omistavia "rangaistiin" kovemmin kuin nykyään. Suomihan on ollut tunnettu siitä, että täällä ammattikoulutuksella pääsee keskimäärin paremmille tuloille kuin muualla Euroopassa ja vastaavasti korkeakoulutetut tienaavat paremmin muualla. Viime vuosina Suomi on nimenomaan siirtynyt yleiseurooppalaiseen suuntaan ja tämä ero on kaventunut. Eihän tuo nyt mikään yllätys ole, kun kokoomus on ollut 10 vuotta hallituksessa. Ei mitään vittuilua, vaan ihan itsestäänselvyyden toteamista. Pointtini on siis, että Suomi on koko ajan mennyt ja menee siihen suuntaan mihin haluat. Venevero ei suurta kuvaa muuta.

Esimerkiksi Suomen Pisa-tulokset nousivat 2005-2006 asti ja sen jälkeen kääntyivät tasaiseen laskuun. Nuo 1990 syntyneet syntyivät juuri siihen hyvinvointivaltio-Suomeen, jossa hyvinvointivaltio oli vaikuttanut suuresti heidän vanhempiensa elämään tasaten eroja. Pudotus Pisa-tuloksissa näkyy koviten paikkakunnilla, jossa maahanmuuttajien osuus on pieni, joten vaikka maahanmuuttajat pärjäävät keskimäärin huonommin koulussa, tässä asiassa he eivät ole suuri vaikuttava tekijä. Oma näkemykseni on, että nyt juuri kerätään tuon kokoomuksen harjoittaman hyvätuloisia suosivan politiikan hedelmiä. Ne vähiten hyvätuloiset vaan hiljalleen lähtevät koko ajan kauempaa takamatkalta ja nähdyt tulokset ovat hyvin odotettuja. Ei mitään rakettitiedettä.

Itseäni vituttaa eniten pikkuasiat, joiden järjestäminen olisi helppoa. Mitä ihmettä on vaikka tämä touhu, että työttömien lapsilta viedään oikeus aamupalaan päiväkodissa. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että oikeuksia lapsille ei pitäisi jaella sen mukaan mikä työllisyystilanne heidän vanhemmillaan on. Työttömistä vanhemmista puhutaan paljon pahaa ja joo, varmaan he ovatkin keskimäärin hieman huonompia vanhempia, koska seassa on pieni joukko ihmisiä joita ei edes kiinnosta omat lapsensa. Mutta tuollaiset lapsethan nimenomaan tarvitsevat mahdollisimman paljon apua yhteiskunnalta, jotta he saavat eväitä elämään joita heidän vanhempansa eivät heille anna. Tällaisten lasten päiväkodissa oleminen on viime vuosina muuttunut perkeleelliseksi ongelmaksi yleisessä keskustelussa.

 

Mitä mahdat tällä tarkoittaa? Ainakin tuloerot kokoomuksen Suomessa ovat kaventuneet viimeisen 10 vuoden aikana, eivät kasvaneet. Suurituloisten säännöllisistä veronkevennyksistä pöyristyminen on toki esim Kansan Uutisten vakiotavaraa, mutta todellisuus tässä(kin) asiassa lienee oleellisesti skandaaliotsikoita valjumpaa.

--

Kestävällä pohjalla olevan talouspolitiikan tekeminen näyttää olevan Suomessa täysin mahdotonta. Työmarkkinat ovat AY-pamppujen takataskussa. Meillä on nyt oikeistolaisin hallitus aikoihin, eikä silläkään ole minkäänlaista sananvaltaa asiassa. Hyvä esimerkki on taannoinen työllisyysriihi, jossa vastuu vääjäämättömästä epäonnistumisesta jouduttiin ulkoistamaan (ilmiselvästi pakon edessä) "kolmikantaiselle työryhmälle". Työttömyys lienee siten pysyvä ilmiö, eikä asialle mitään voi.

Lisäksi tietysti pienikin vihjaus siihen suuntaan, että yhdestä maailman suurimmista ja kalleimmista julkisista sektorista voitaisiin höylätä edes mikroskooppinen siivu, aiheuttaa välittömän mediamyrskyn, jossa lehtien päätoimittajat yhdessä valikoitujen "asiantuntijoiden" kanssa huutavat kuorossa koko hyvinvointivaltion alasajoa. Ikäänkuin kyseessä olisi binäärinen monoliitti, joka joko on tai sitten ei ole.

 

Lääke olisi saada talous vetämään. Työllisten osuus on turhan pieni sukupolven mittaisen jättiläistyöttömyyden vuoksi. Lääkettä ei kuitenkaan saada aikaiseksi eikä annosteltua, koska ay-liike on halvauttanut maan. Tämän (ja hallituksen kyvyttömyyden) vuoksi kohta ollaan oltu 10 vuotta kotitekoisessa lamassa, eikä käännettä parempaan näy. Hyvinvointivaltiota ei enää ole kuin tulonsiirroista eläville. Lääke ei ole verojen nostaminen kuin vassareiden houruilussa.

 

Sama paskan jauhaminen jatkuu...
Sellaiset joilla ei ole koskaan edes ollut tiukkaa, eivät osaa asettua siihen rooliin kun ihan jokainen sentti on laskettava ja kun inflaatio on ollut suurempaa kuin tulojen kehitys niin ei paljon naurata.
Hyvä se on vittuilla ay:stä ja julkisesta sektorista kun on sitä pätäkkää millä käydä siellä lääkärissä. Monelle ne tk-maksut ja lääkkeiden omavastuut on jo miltei katastrofi omassa taloudessa.
Eri ammattien arvostus sitten...arvostaako niitä paljon puhuttuja lähihoitajia vai ei, pitäisikö sillä omalla palkallaan kyetä edes jotenkin toimeentulemaan edes kurjistetussa taloudenpidossa ja halvimmassa mahdollisessa vuokra-asunnossa...niin ne hallituksessa aina sanoo kun köyhältä leikataan entistä enemmän ettei perusturvaan kosketa, se säilyy. Mitä järkeä on kohta tehdä niitä pienipalkkaisia ja raskaitakin sekä vastuullisia töitä kun ei sillä palkalla enää pärjää vaan turvauduttava monenlaisiin tukiin, asumistuki, sosiaalituki...!
Kyllä on mennyt usko tästä touhusta ja en ihmettele vaikka täällä useammallakin kohta korvien välissä viiraa ja alkaa kaikenlaisia ikäviä asioita tapahtumaan sisäisessä turvallisuudessa...

 

Pitää paikkansa, arvostin hyvinvointivaltiota silloin, kun itsekin pääsin julkiseen hammaslääkäriin säällisessä ajassa (lähipäivinä), nykyään kestää pahimmillaan kuukausia, jopa puoli vuotta. En voi arvostaa tällaista kehitystä.

Yhdysvaltojen talous ei kestä julkisen sektorin pöhöttämistä, kuten ei Suomenkaan ole kestänyt (tai pikemminkin ei ole osattu sopeuttaa taloutta euro-aikana). USAn yhteiskunta pelaa eri pelisäännöillä, eikä sillä ole mitään malliksi otettavaa Suomesta, jonka talous on täysin halvaantuneessa tilassa ja muutoksiin ei pystytä. Yhdysvaltoja ei ole rakennettu sosialististen ihanteiden varaan ja sen menestys on jatkossakin riippuvainen vanhoista arvoista. Eurooppalaisten on muutenkin aivan turha mestaroida toisen mantereen asioilla, kun omakin on saatu umpisolmuun.

Odotin Sipilältä samanlaista vastuunkantoa isänmaan edun nimissä kuin Aholta ja Viinaselta. Sain pettyä raskaasti.

 

Niin yllättävää kuin se onkin, niin noinhan se näyttää olevan. Käsi pystyyn virheen merkiksi ja vittuilut kokoomukselle takaisin. Koko 2000-luku oltu käytännössä samassa tilassa.

Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät? Väärin, tuloerot eivät kasva

Tässä on Tilastokeskuksen sivulta pitkän ajan Gini-tilasto:


Varaa olisi tulla vielä alas hyvinvointivaltion kulta-aikojen tasolle, mutta kokoomuksen piikkiin tuota ei voi suoraan pistää.

USA:ssa tällä hetkellä gini on 39 kun Suomessa oltiin alimmillaan 20:ssa. Kyllä USA:n ginin pitäisi tulla paljon alas nykytasostaan, jotta yhteiskunnasta saataisiin tasa-arvoisempi. Tällä hetkellä jostain Baltimoren slummista on hyvin vaikeaa nousta menestykseen. Ei toki liity mitenkään Sipilän hallitukseen, joten ehkä ei tästä sen enempää.

 

Yhdysvallat ei ole mikään erityisen menestynyt maa. Prosentti kansasta vankilassa, terveydenhuolto teollisuusmaiden tehottomin ja kallein, miljoonat elävät köyhyydessä. Ainoastaan ylipalkatut Hollywood-näyttelijät punaisella matolla saavat jenkkilän näyttämään menestyvältä maalta.

 

Kukkahattumittareilla ei ehkä, mutta taloudellisesti vetää taas muutkin mukaansa. Köyhilläkin on sentään töitä.

 

Samanlainen velkavetoinen ponzi yhdysvalloissa on meneillään kuin useimmissa muissakin läntisissä teollisuusmaissa, joten itse en sitä mitenkään erityisenä mallimaana pidä. Ilmeisesti etenkin George W Bushin aikana julkinen talous pullahti sielläkin, tosin jenkit kai käyttävät merkittävän osan rahoistaan sotimiseen, joka lienee yleisen hyvinvoinnin kannalta se vähiten järkevä kohde.

Presidentinvaalien tuloksia katsellessa pisti silmään, että 64% yhdysvaltalaisista vaaleissa äänestäneistä näyttäisi tienaavan yli 50 000 taalaa vuodessa. Suomalainen keskituloinen putoaisi siten armotta alimpaan tulokolmannekseen Atlantin toisella puolen? Voiko pitää paikkansa? Yhtälöön kun huomioi vielä puolet pienemmät verot ja toimivien markkinoiden mukanaan tuoman halvan hintatason, ei tuo nyt hirveän pahalta kuulosta? Ei, vaikka kunnon sairasvakuutus pitäisikin maksaa omasta pussista samoin kuin pistää vähän säästöön kuukaudessa lasten yliopistomaksuja varten...