Kaliforniassa asuva tuttavani on lähettämässä minulle nyrkin kokoisen paketin lentopostilla, mites on, jääkö automaattisesti tulliin ja jos jää niin miten maksu määräytyy? Eli kyseessä ei ole mikään ostotuote. Tällaista lähetystä en ole koskaan ennen vastaanottanut.
Ei se automaattisesti jää, mutta vaatinee sitä että lähtetyksen arvoksi on merkattu alle 22€ Eli jos lähetyksen arvo on yli 22€ joutuu vastaanottaja maksamaan arvonlisäveron sekä lähetyksen arvosta että toimituskuluista. Tähän hommaan on olemassa erinomainen laskuri täällä https://tullilaskuri.tk/ PS: Jos lähetys sitten sisältää lätkää tai kokaiinia niin tullia ei oikeastaan kiinnosta paketin rahallinen arvo.
Tänään tuli juuri Yle uutissa juttua, että alvit tulee kaikkiin EU:n ulkopuolelta tuleviin lähetyksiin. Tämän mahdollistaa uusi tekniikka, jossa jo 10 sentin alvitkin voidaan ottaa maksuun. EDIT: Tässä vielä itse uutinen: http://yle.fi/uutiset/3-9610971
Kaunis ajatus tuo 20000000 euroa lisää, mutta kuulostaa kyllä kovin pahasti haihattelulle kun vain heitellään miljoonia ilmoille. Näissä jutuissa ei koskaan pohdita sitä mahtaako ihmisten ostohalut Kiinan suunnalta laantua, jos joka nyssäkän takia pitää tullin (aika paskaan) sähköiseen järjestelmään lähteä naputtelemaan vaikka mitä. Tietenkin tilanne voisi olla toinen jos alvit ja tullimaksut voisi automaattisesti hoitaa kerran pari vuoteen, mutta semmoisen järjestelmän toivominen viranomaiselta on sitten kyllä vielä suurempaa haihattelua se.
Toi on tarkoitus astua voimaan 2021, eli siihen mennessä tiedot varmaan skannataan suoraa paketin kyljestä erittelyvaiheessa. Kun pakotetaan, niin pakkohan se on toimia näin.
Ja sekin pitää huomioida että jos Kiinasta jää tilaus tekemättä ja sen ostaa sitten EU:n sisältä, niin sekin on voittoa kotiin. Mun mielestä ihan hyvä systeemi, kun verovapaus on kuitenkin koskenut vain pikkusummia. Kannattaa vetää kotiin päin.
Tottahan se on että hyvää tuo Euroopan markkinoille tekee. / En vain jaksa uskoa että jokaisen halpistuotteen ostaja ostaisi kuitenkaan saman tuotteen paikallisilla hinnoilla, saatika olisi valmis juurikaan vaivaa näkemään tullaukseen. Joten miellän tuon tulevilla verotuloilla hekumoinnin vähän liian toiveikkaana ajatteluna.
Muistaakseni nyt jää saamatta noin 50 miljoonaa, ja oletuksella että ostoshalut toki pienenevät, niin ennuste on tuo 20 miljoonaa. Nämä on toki hyvin hankalia ennustettavia. Jos ledilamppu Kiinasta jää ostamatta, niin mihin se raha sitten menee? Meneekö ledilamppuun jostain Euroopasta, meneekö silti tilaukseen Kiinasta, meneekö kenties johonkin muuhun kulutukseen, vai meneekö säästöön. Ja onpa sekin mahdollista että isot Kiinalaiset toimijat perustavat jonkinlaisen varaston ETA-alueelle, ja lähettävät jatkossa sieltä.
Jotkut kiinalaiset firmat ovat jo tehneetkin näin. Maahantuonti EU:n sisämarkkinoille sitä kautta mistä vaan halvimmalla onnistuu.
Pistää kyllä taas mietityttämään onko kyse suomen valtiovelan maksukyvyn parantamisesta keinotekoisella budjetin parannuksella enemmän kun millään muulla suoraan kansalaisia palvelevan tarkoituksen kannalta.
Ei tuu onnistumaan jos ostaja joutuu selvittelemään tullin kanssa. Mutta jos maksu onnistutaan jotenkin perimään myyjältä kaupanteko hetkellä niin voi ehkä osittain onnistua ?
Jotenkin toivoisi että tämmöisiä asioita ajettaisiin jo eteenpäin kansainvälisillä sopimuksilla, eikä pelkillä muutaman maan tullirajoituksilla. / Jotenkin ihmetyttää että Kiina saa vieläkin olla kansainvälisen postin kehitysmaaluokassa vaikka paketteja lähtee ulos varmasti enemmän kuin länsimaista yhteensä. Jos isommat lähetyskoot olisivat Kiinalaistenkin etu niin lähetysten määrä ja arvo varmastikin muuttuisivat helpommin verotettaviksi yksiköiksi.
Säästäminen/leikkaaminen ei demokratiassa toimi. Meillä on sekin ongelma että rikkaita on vähän ja nekään eivät kovin rikkaita, niin ei sekään auta vaikka sieltä jotain koitetaan ottaa.
Säästäminen tarkoittaa pienempiä rahavirtoja ja kerroinvaikutusten kautta helposti "säästettyjä rahoja" suuremman rahakadon taloudesta. Säästäminen on oikea toimenpide silloin, kun talous on ylikuumentumassa, mutta tyhmyyttään poliitikot ulosmittaavat näissä tilanteissa usein taloudellisen kukoistuksen äänien kalasteluun jakamalla lisää löysää rahaa sinne tänne, kun pitäisi maksaa valtion velkoja pois ja/tai pistää rahaa säästöön pahan päivän varalle. Se paha päivä tulee aina ja silloin hymy on helpompi ilme naamalla, jos velat on maksettu pois ja valtion kassa pursuaa rahaa. Matalasuhdanteen aikana pitää elvyttää, syöttää rahaa liikkeelle vaikka uutta lainaa ottamalla. Malasuhdanteen aikana on oikea hetki syytää rahaa esim. infrastruktuurin parantamiseen. Työllisyys paranee ja matalasuhdanteen aikana esim. hintataso tuppaa olemaan maltillisempi, jolloin rahalla saa enemmän. Valtion rooli finanssipolitiikan osalta on tasata suhdanteiden vaikutus yhteiskunnan toimintojen osalta niin, että vaikkapa päivähoitopalvelut ovat vakiot, oli lama tai talousbuumi päällä. Valitettavasti poliitikot ymmärtävät tämän roolin perin huonosti, ja kansalaiset vielä huonommin, aivotonta viihdettä kuluttavia ignorantteja kun ovat.
[OT] Vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen globaali taloushan on ollut noususuhdanteessa. Juuri tällä hetkellä tuntuu olevan käynnissä minusta vähän selittämättömänkin optimistinen nousupyrähdys, huolimatta esim Donald Trumpin aiheuttamasta epävarmuudesta maailmanpolitiikassa. Alkanut vuosi näyttääkin Suomessa talouskasvun osalta paremmalta kuin aikoihin. (Ihan vain tilastollisesti ajatellen seuraava laskukausi ei enää todennäköisesti ole kaukana.) Noususuhdanteesta huolimatta kukaan missään koskaan ei vakavissaan esitä, että alettaisiin lyhentämään velkaa. Ymmärtääkseni budjetit ovat nykyään 5-6 miljardia euroa alijäämäisiä. Paatuneimmatkin austeritypolitiikkaa kannattavat uusliberalistiset ihmishirviöt puhuvat lähinnä velkaantumisen kasvun taittamisesta vuosikymmenen aikajänteellä. Mutta eihän heitäkään kuunnella. Minusta tämä nimenomaan on Keynesiläisen talouspolitiikan suurin ongelma (muitakin on). On helppo keksiä syitä veronmaksajan rahojen tuhlaamiselle, mutta kulutuksen vähentäminen ei onnistu, oli tilanne mikä hyvänsä. [/OT]
Globaalissa taloudessa on lukuisia eri toimijoita, joiden talous on eri tilassa. Esim. Suomen talous on junnannut pitkään muun Euroopan mennessä eteenpäin*. Vasta viime aikoina Suomen talous on piristynyt (ja se muuten ei ole nykyisen hallituksen ansiota - Kikyjen vaikutus näkyy viiveellä vuosien päästä - makrotaloudessa aikavakiot ovat helposti vuosia). Suomen talous on kaukana mistään ylikuumentumisvaarasta. Edes Saksa ei taida olla ylikuumentumistilanteessa. Nyt Suomen pitää tukea kasvua vaikka velkarahalla. * koska Suomen vientiteollisuus on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut hurjia epäonnisia takaiskuja, Nokia hyvänä esimerkkinä.
Isoin ongelma tänäpäivänä on se että varallisuus keskittyy yhä vain harvempiin käsiin. Siitä seuraa se että raha ei liiku taloudessa. Varoja on siirrettävä pienempi tuloisille jolloin raha menee taas kiertoon paremmin. Nyt on jo nähty mitä seuraa siitä kun eriarvoisuus ja tulevaisuuden usko ja toivo alkaa murtumaan.