Kannatatko Sipilän hallituksen politiikkaa?

Huomenna joku loikkaa varmuudella takaisin persuihin, mutta kuka se on?

Vai tapahtuuko peräti massaloikkaus ja hallitus menettää enemmistönsä? Halla-aho nosti tänään esille Jussi Niinistön erityisavustajan nimen, joka ilmeisesti oli parin viikon takaisen 20 loikkarin operaation järjestäjä (käskystä). Kuulemma kiirettä riittää kyseisellä henkilöllä tällä hetkellä.

 

No olipahan taas turhaa hypetystä. "Varmuudella" ei sitten loikannut kukaan, eikä vaikuta hallituksen enemmistöön mitenkään...

 

Meillä on sitten erilainen määritelmä loikkarista. Minun silmissäni Juvonen loikkasi pois persuista ja palasi nyt takaisin.

 

Oli todella merkittävä uutinen. Palasi persuihin kikemäisesti, kun ensimmäisen mielipidetiedustelun tulokset tuli ulos. Uhkaako "kävellä Terhon luokse" taas heti, kun tuuli kääntyy. Sitä voi persut jännitellä.

Mielenkiintoisin tapahtuma pariin päivään oli eilinen Suomi ensin -leirin siivoaminen torilta pois. Varsin näkyvä mediatapahtuma.

 

Kikelle on nyt muotia kuittailla gallup-opportunismista, mutta hänen tiedotustilaisuudestaan ilmoitettiin jo edeltävänä iltana, ennen kuin Halla-ahon persuille myönteinen gallup julkaistiin.

 

Pelolle annetaan muuten valtaa eduskuntavaaleissa 2019, veikkaan ma ... Saa nähdä kuinka monta raatoa on siihen mennessä tullut Suomessa. Kaikkea pitää sietää sanotaan mutta pitääkö silloinkin kun sattuu omalle tai läheisen kohdalle.

Tämä pitäisi saada ajattelemaan että vasta sitten kun ministeri tai läheinen saa allah rakkauspommituksen repimään itsensä paloiksi vasta alkaa aito huoli mihin Suomi on menossa. Kansalaisien huolille hallitus haistattaa pitkän paskan. Ennen kuin omiin osuu ei tule tapahtumaan yhtään mitään.

 

Menee ohi aiheesta, mutta sattui silmiini kohtuullisen mielenkiintoinen artikkeli robotisaation ja tekoälyn vaikutuksista tulevaisuuden talouteen. Jäsen @bohol on ainakin tästä ollut huolissaan, joten suosittelen lämpimästi lukemaan jos kolmas kotimainen sujuu. Alla oma lyhyt referaattini:

• automatisoinnin ansiosta tuotteita ja palveluja on huimasti halvempi tuottaa
• se tarkoittaa, että yhä useammalla on varaa niihin. Taloudellinen tasa-arvo lisääntyy, ei vähene
• tuotannon tehostuminen ei johda tuottajien ylisuuriin voittoihin (historiallinen fakta jota myös tutkimustieto tukee), vaan hyöty valuu kuluttajille
• reilusti yli sadan vuoden ajan on pelätty automaation vievän työt ja polarisoivan omaisuuden jakautumista. Ei ole tapahtunut
• automaation takia irtisanottu työvoima löytää uusia tapoja vastata ihmisten tarpeisiin. Niin kauan kun kaikkilla ei ole jo kaikkea mitä he voivat kuvitella haluavansa, työtä on vielä tekemättä

Itse kun nyt mietin, niin tottahan tuo on. Miksi tekoälyllä varustettu robotti olisi erilainen tuottavuuden tehostaja kuin leikkuupuimuri tai liukuhihna olivat aikanaan.

Tietyt ammattikunnat ovat kautta historian olleet sellaisia, että heidän ei ole mahdollista nostaa tuottavuuttaan muiden mukana. Klassinen esimerkki on kampaamon työntekijät. Kampaajan on mahdollista palvella vain tietty määrä asiakkaita työpäivänsä aikana, eikä tuo lukumäärä ole hirveästi tekniikan kehittyessä noussut, eikä voikaan nousta. Tästä huolimatta kampaajat eivät ole joutuneet näkemään nälkää muiden vaurastuessa, vaan ovat voineet nostaa hintojaan samaan tahtiin kun muiden ostovoima on kohonnut. Sama tulee tulevaisuudessa tapahtumaan muillekin ammattikunnille.

 

Siis automaatisaatio ja robotit on vain hieno asia jos niiden tuottama hyvä saadaan jaetuksi .
Mutta kun tulot siirtyy kokoajan enemmän ja enemmän omistajille ja varallisuus vaan keskittyy ja keskittyy niin kuinka se tehdään.
Onnistuuko ?
Jos onnistuu niin mahtavaa , jos ei niin ....
Eli kytkös ns. tuottavaan työhön ja elintasoon häviää = perustulo

 

Totta, mutta samalla työpaikat vähenevät. Rahattoman työttömän mieltä varmasti lämmittää että tuotteen saa nyt halvemmalla.

Jep, kaikki vaan myymään seksipalveluita. Tosin siihenkin tarpeeseen on jo robotteja kehitelty.

Leikkuupuimuri ja liukuhihna vaativat jonkun työntekijän käyttämään niitä, robotti ei sitä tarvitse vaan hoitaa hommat itse. Toki huoltohenkilökuntaa robottikin tarvitsee, vielä toistaiseksi, mutta jossain vaiheessa robotit hoitavat robottien korjaamisenkin. Perusdiagnostiikka ja osien vaihtaminen ei ole kovin monimutkaista jos robotti suunnitellaan helposti huollettavaksi.

 

Tämä jakautuminen oli sen linkitetyn artikkelin koko pointti. Parasta koko jutussa on se, että mitään erityistä ei tarvitse tehdä. Ainoastaan pitää huoli siitä, että markkinatalous saa tehdä tehtävänsä.

Juuri näinhän siinä ei tapahdu. Jos jätetään Pohjois-Korea ja mahdollisesti jokunen muu patologinen tapaus pois laskuista, maailma ei luultavasti ole kivikauden jälkeen ollut koskaan taloudellisesti tasa-arvoisempi kuin se on tänä päivänä. Miksi kehityksen suunta yhtäkkiä kääntyisi?

 

Koko ajan homma menee siihen suuntaan, että tekijätason hommat vähenevät ja tilalle tulee vaativia asiantuntijahommia ja sitten toisaalta heikosti palkattuja palvelualan hommia. Simppelitkin asiantuntijahommat häviävät vähitellen, koska ne voidaan korvata tekoälyllä.

Kampaajista ennustan, että joskus tulee vielä hiustenleikkuurobotteja, ja ihmiskampaajia käytetään vain jos halutaan jotain tavallisesta poikkeavaa.

 

Jokainen tuottavuusloikan aiheuttanut teknologia on aikalaistensa mielestä ollut juuri se, joka sysää suuren osan työväestöstä kurjuuteen. Vuonna 1779 raivostunut työläisten oikeuksien puolustaja nimeltään Ned Ludd hyökkäsi tehtaaseen ja tuhosi kutomakoneita juuri tästä syystä. Jälkikäteen ajateltuna luddismi näyttäytyy aina hieman hölmönä. Sama juttu tulee olemaan myös meidän sukupolvemme tuottavuusloikan kohdalla.

Mieti esimerkiksi kuinka paljon tehokkaampaa automatisoitu maatalous on nykyään verrattuna siihen aikaan, kun kaikki tehtiin käsin. Siihen aikakauteen verrattuna ihmisiä on lisäksi maapallolla moninkertainen määrä, ja silti kaikille meille miljardeille löytyy edelleen työtä.

 

Myönnän, että itsekin menin aluksi lankaan kun mietin tekoälyn taloudellisia vaikutuksia. Ajattelin, että yhdet ovat kohta niin huikeasti tuottavampia kuin toiset, että tuloerot saattaisivat väkisinkin lisääntyä. Mutta tosiaan niinhän siinä käy ainoastaan siinä tapauksessa että yhdellä on monopoli käyttää uutta teknologiaa ja muilla ei ole. Normaalissa tapauksessa tuotannon tehostuminen laskee hinnat uudelle alhaiselle tasolle. Niinpä tekoälyn avulla tuotettu hyvinvointi voidaan tarjota kaikille käyttöön edullisemmin. Tämä on tietysti tasa-arvoistava ja hyvä asia.

 

Ei ongelma pienituloisille ole tavaroiden hinta vaan elämisen ja asumisen.

 

Ensinnäkin pienituloisetkin ostavat ruokaa, tavaroita ja palveluja. Halvemmat hinnat vaikuttavat suoraan elintasoon positiivisesti. Toiseksi yritin kampaajaesimerkillä valottaa sitä markkinatalouden mekanismia, että myös sellaisten alojen työntekijät jotka eivät voi itse nostaa omaa tuottavuuttaan hyötyvät siitä, että muut nostavat.

 

Roinaa saa tosiaan jo nykyään paljon halvemmalla ja enemmän kuin ennen. Ruuan hintakin lienee laskenut. Mutta asuminen on puolestaan kallistunut huimasti. Ja tuo kehitys näyttää jatkuvan. Pääasia lienee että 8h/päivä työpanoksella pitäisi tulla toimeen. En muista ajoilta jolloin videonauhuri maksoi puolen kuun liksan, miten ahdingossa matalapalkkaiset olivat silloin. Muistaako joku?

 

Pitää ottaa huomioon, että ennen oli myös vähemmän tarjontaa rahankäytölle kuin nykyään. Kaikenlaisten kulutustuotteiden, ajanvietteen, valmisruoan, ravintolaruoan yms. tarjonta on kasvanut rajusti vaikkapa 30 vuodessa. Voidaan myös todeta, että elintaso on samalla parantunut (palkalla saa enemmän) eli kokonaisuutena eteenpäin on menty.

 

Asuminen on tosiaan poskettoman kallista ainakin pääkaupunkiseudulla. Tämä on tosin pelkästään poliittinen päätös, joka (teoriassa) voitaisiin poliittisella päätöksellä myös ratkaista. Helsingissä ei rakenneta tarpeeksi tiiviisti eikä tarpeeksi korkealle. Asuntoja ei yksinkertaisesti ole lähimainkaan riittävästi alueilla jonne ihmiset haluavat muuttaa. Siksi hinnat nousevat ostajan maksukyvyn ylärajoille ja ylikin. Ainakin osasyyllisiä asian tilaan ovat kaupunkisuunnitteluviraston annukat, joiden mielestä littana kaupunki on arvo itsessään ja ilmeistesti sitten on aivan sama kuinka monta miljardia tämän politiikan kustannus on suomalaiselle asunnonostajalle. Varmasti muitakin syitä nihkeälle kaavoituspolitiikalle löytyy, mutta en ole tutustunut asiaan niin hyvin että osaisin niitä tähän listailla.

 

Vai "kaupunkisuunnitteluviraston annukat". Hänen kommenttinsa oli pikemminkin toteamus toteutetusta politiikasta. Yksi juttu on olemassaolevien rakennusten korottaminen, johon esim. Museovirasto suhtautuu usein nihkeästi (mutta jonka näkemys voidaan tarvittaessa jyrätä), mutta rakennusten korottaminen on varsin kallista touhua, joten sitä ei joka tapauksessa tehdä paljoa. Merkittävämpää on se, että miten korkeita uudisrakennuksista tulee. Yli 8-kerroksisten rakennusten rakentaminen on kalliimpaa tiukempien paloturvallisuusmääräysten takia. Autopaikkanormin takia korkealle rakentaminen ei myöskään säästä tilaa, koska ne autopaikat halutaan joka tapauksessa yleensä katutasoon tai korkeintaan yhden kerroksen verran sen alle. Varjovaikutuksen takia korkeita taloja ei voi rakentaa kovin lähelle toisiaan. Käytännössä tiiveintä asutusta saadaan umpikorttelirakentamisella, ja 6-8 kerrosta riittää siihen ihan hyvin.

Helsingin ongelmana on se, että kaupunki rakennettiin menneinä vuosikymmeninä täyteen matalan asukastiheyden lähiöitä. Nyt kokonaan rakentamatonta maata on melko vähän, ja ihmiset usein vastustavat lisärakentamista lähinurkille. Aiempina vuosikymmeninä ajateltiin, että Helsinki on suht "valmis", ja jatkossa sitten rakennettaisiin lisää jonnekin Sipooseen ja Nurmijärvelle, mutta nykyään ihmiset haluaisivatkin enemmän kaupunkiin.

 

Nykyisillä myyntihinnoilla jokainen uusi asuinneliö varmasti kannattaa rakentaa ja takuulla rakennettaisiinkin jos kaavoitus sen sallisi. Toki normeissa saattaisi olla höllentämisen varaa, tietääkseni korkeiden rakennusten ympärillä on lakisääteisesti oltava tietty määrä parkkipaikkoja ym. Mutta suurin ongelma on se, että ei saa rakentaa.