Dunkirk (2017, Christopher Nolan / Tom Hardy, Cillian Murphy, Kenneth Branagh)

Tosiaan minäkin näin tämän Flamingo 1:ssä... joten en voi vahvistaa muuta kuin mustat palkit ja sen ettei koko valkokankaan leveyttä hyödynnetty.
Helsinkiläiset ei käy leffassa?

 

Tälläiset ohjeet tulivat filmin mukana:

DUNKIRK - WARNER BROS.
KONEENHOITAJAN OHJEET

Hyvä koneenhoitaja,

Seuraavassa ohjeita elokuvan Dunkirk esittämiseen: Dunkirk on tehty kuvasuhteella 2,2:1.
Aktiivisen kuvan koko on 3996 x 1818 (2,2:1) 3996 x 2160 (1,85:1) kokoisella kuva-alueella.

Parhaan tuloksen saavuttamiseksi:
• Elokuva on tarkoitettu esitettäväksi flat-kuvasuhteella

Scope-kokoisilla kankailla:
• Älkää esittäkö elokuvaa Scope-kuvasuhteella 2,40:1 jolloin kuvasta leikkautuisi ylä- ja alapuolelta osa pois.
• Esittäkää se flat-kuvasuhteella 1,85:1
• Avatkaa mahdolliset sivumaskit ja zoomatkaa kuva niin, että ylä- ja alaosan mustat palkit katoavat, jolloin vain sivuille jää mustaa.

 

Vaihtuuko tässäkin kuvasuhteet kesken elokuvan? Kotiteatterissa kun viritin Interstellar- leffan kuvan sopivaksi niin kesken kaiken hyppäsi osa kuvasta valkokankaan ulkopuolelle. IMAX teatterissa varmaan hienoa mutta kotona meni pähkinät ns. nenään.

 

Kaksi minuuttia kun olisin odottanut niin ei olisi tarvinnut kysyä.

 

Tennarin Scape-salissa oli koko kangas käytössä (1.85:1 Flat).

 

Tampereella Plevna 1:ssä oli myös mustat palkit ala- ja yläpuolella. Ihmetyttikin moiset leffan aikana, mutta näköjään kämmättyhän se sitten oli. Eihän tuo elokuvan sisällöstä mitään vienyt pois, mutta ärsyttää periaatteesta, kun noilla lipunhinnoilla olettaisi saavan virheetöntä kuvaa.

 

Selvennyksenä siis: kuva on 2,2:1 (eli 70-millisen filmin kuvasuhde). Eli periaatteessa se on letterbox, koska scopena (2,4:1) osa kuvasta leikkautuisi pois. Se on sitten teatterista kiinni rakentavatko he projektoriin sellaisen ominaisuuden, että kuvaa saadaan zoomattua niin, että ylä- ja alapalkit jäävät pois.

 

Kiitos! Tulihan se selvyys asiaan. Ääliömäiseltä se kuulostikin, että Nolan olisi vaatinut leffaa letterboxatuksi.

 

On kyllä tajutonta perzeilyä tuon kuvasuhteen kanssa. Oikein yksikään teatteri ei ala erikseen säätämään uudelleen flat ja scopeasetuksia tiettyä leffaa kohtaan joten silloin on joka puolella tyhjää. Olisi ollut erittäin helppoa tehdä scope dcp jossa laittaa vain reunoille mustaa ja näin ollen ei olisi tarvinnut katsella ylhäällä ja alhaalla mustaa.

 

Itseasiassa leffa on kuvattu usealla eri kuvasuhteella filmille, 1.43:1 - 2.2:1 ja sellaisena se on kai tarkoitettu katsottavaksi jossain IMAX -teatterissa.

https://www.dpreview.com/news/23406...ee-dunkirk-the-way-christopher-nolan-intended

 

Sen

Sen vaan sanon että tuo imaxista johtuva kuvasuhteen vaihtelua on ihan naurettavaa pelleilyä. Tekisivät omia elokuvia joissa ei tarvitsisi kuvasuhdetta muuttaa paria "näyttävempää" kohtausta varten. Tällä imax käytännössä vain sabotoi muita teattereita ja blu-ray julkaisuja.

 

Studiohan antoi luvan tehdä elokuvan millä tahansa ikärajalla ja Nolan itse halusi pidättäytyä liiasta väkivallasta joten ikärajaksi tuli PG-13. Kyse ei siis ole studion rahanhimosta tai siitä etteikö Nolan olisi vaatinut.

 

Samoilla linjoilla kuin edelliset - teknisesti kärkiluokkaa, muutenkin tosi hyvä sotakeffa. Ei turhaa johdantoa tai loppuyhteenvetoa vaan suoraan asiaan.

Pieni miinus tulee Nolanin tyylistä käyttää jännitysmusiikkia koko leffan ajan. Ei ole sekunninkaan musiikitonta hetkeä, sama muutamassa muussakin Nolanin tuotoksessa.

 

Teknisiltä ansioiltaan aivan kärkeä, mutta en muuten ollut kovin vakuuttunut. Aluksi rauhallinen ajassa pomppiminen ei haitannut, loppupuolella leikattiin tapahtumista toiseen liian nopeasti kun langat piti yhdistellä; ja tämä häiritsi tällä kertaa omaa kokemusta ratkaisevan paljon. Näyttelijät oli varmaan tarkoituksella vähäeleisiä, siitä sitten voi olla montaa mieltä miten se sopii sotaleffaan. Lentotaisteluita oli pitkästä aikaa kiva katsella ja muutenkin sotiminen sekä maisemat oli ihan näyttäviä. Ristiriitaista..

3/5

 

Minä tykkäsin enemmän kuin odotin. Tässä oli haettu vähän uudenlaista lähestymistapaa sotaleffaan, ja mielestäni ratkaisu oli ihan toimiva. Aikasiirtymät eivät haitanneet. Itse suhtauduin tähän siten, että tämä on taidetta, ja annoin vain leffan vyöryä ylitseni. Alussa oli vähän vaikea orientoitua leffan tunnelmaan (se Nolanin jännitysmusiikki...), mutta kyllä siitä...

Ainoat miinukset tulivat realismin puutteesta. Kuten että:

Spoiler

Missä hitossa olivat ajoneuvot? Tai tykit? Koko rannalla ei näkynyt edes yhtä ainoaa ilmatorjuntatykkiä??

Tai miksi tämä leffan alussa näkynyt hiippari suunnilleen pomppi taisteluista muutaman korttelin yli rantaan, jossa sitten läjäpäin miehiä odottaa evakuointia täysin avoimella paikalla tuntikausia? Sihtailin wikipediaa, ja sen mukaan viimeiset brittijoukot evakuoitiin 2. kesäkuuta 1940, ja silloin saksalaiset olivat vielä kolmen kilometrin päässä Dunkirkistä. Lisäksi wikipedian mukaan joka päivä evakuoitiin viisinumeroinen määrä sotilaita, mikä taas ei ihan vastannut sitä, miltä tilanne leffassa näytti. Jotenkin tuntui, että ohjaaja oli halunnut pelkistää sotilaiden selviytymiskamppailun äärimmilleen, mutta se söi leffasta uskottavuutta.

Kokonaisuutena kuitenkin 4/5

 

Christopher Nolanin elokuvissa on alusta alkaen ollut tiettyä suuruushakuisuutta ja haastavuutta, ja katsojan odotetaan havainnoivan tarkasti. Jo esikoiselokuva Following hyödynsi epälineaarista kerrontaa, mutkikasta takaumarakennetta, jota voi paremman puutteessa luonnehtia narratiiviseksi kontrapunktiksi. Tämän hän vei äärimmäisyyksiin heti toisessa pitkässä elokuvassaan Memento, jossa juoni etenee tarinan lopusta alkuun.

Epälineaarista kerrontaa hyödyntää myös sotaelokuva Dunkirk, mutta katsoja ei oivalla aikarakenteen rikkomista ennen kuin ehkä elokuvan puolessavälissä. Nolanin ratkaisulla on kenties esteettinen peruste: sotatilanteen kaoottisuus ja arvaamattomuus — traumaattisuus — heijastuu kerronnan katkonaisuuteen. Tällä hetkellä on kiinnostavaa spekuloida, tuleeko myös Dunkirkin videojulkaisuun lisämateriaaliksi versio, jossa otot on järjestetty kronologisesti, kuten tapauksissa Following ja Memento on tehty.

Dunkirk on viime vuosien suurisuuntaisimpia sotaelokuvia; se kuvaa vetäytymistä, mutta sitäkin voidaan kuvata kunniakkaasti, kuten tanskalaiselokuvassa 9. april, johon Dunkirk ensimmäisistä katutaisteluotoistaan alkaen rinnastuu. Elokuvan aiheena on brittisotilaiden pelastaminen Dunkerquen motista 1940, ja tapahtumia seurataan muutamien yksilöiden mukana maalla, merellä ja ilmassa. Sodan väkivaltaisuus ja ihmishengen halpuus tulee melkeinpä silmille, ja eloonjääminen on sattuman kauppaa.

Nolanin valitseman kuvaustekniikan ansiosta ilmataistelukohtaukset ovat vaikuttavinta, mitä valkokankaalla on aikoihin nähty. Ilmakuvat on otettu 65 mm:n filmille, ja kuvan tarjoamat liike- ja korkeusvaikutelmat ovat aivan omaa luokkaansa; muutamia ottoja sävyttää moottorin tärinä, joka muissa tuotannoissa olisi varmaankin pyritty häivyttämään tai jota ei studiokuvauksesssa olisi edes syntynyt. Tässä on saavutettu laadullisesti samaa aitoutta ja realismia kuin määrällisesti elokuvassa Taistelu Englannista.

Hans Zimmerin musiikki on alkupuolella lähinnä rytmisiä sointikenttiä, mutta kun pelastus alkaa häämöttää, musiikkiin ilmaantuu äärimmilleen harvennettuna teema, jota englantilaisempaa ei voi olla: Sir Edward Elgarin Enigma-muunnelmat.

Dunkirkille täytyy oikeastaan antaa kaksi arvosanaa. Elokuvausteknisesti tämä on merkkiteos. Lopputeksteissä ylvästellään, että elokuva on kuvattu ja tuotettu filmille.

5/5

Kokonaisuutta kuitenkin jäytää epälineaarisuus, joka jossain määrin on vaarassa muodostua itsetarkoitukselliseksi ja jopa tekotaiteelliseksi. Lisäksi tapahtumien historiallinen tarkkuus herättää kysymyksiä. Silti realismin tuntu ja useat näyttelijäsuoritukset (Mark Rylancesta alkaen) ovat harvinaisen korkeatasoisia.

3½/5

Jos tästä elokuvasta tehdään kunnollinen UHD-julkaisu (ja miksipä ei tehtäisi), se varmastikin houkuttelee monia katsojia siirtymään 4K-aikaan.

Valitettavasti en ehtinyt katsomaan Dunkirkiä parempaan saliin, sillä Tennispalatsi 1:ssä tämä olisi kuulunut nähdä, mutta Tennispalatsi 12:ssakin kuvantoisto oli 3. riviltä nähtynä erinomainen. Kuva projisoitiin laajalle kankaalle, ja vasemmassa ja oikeassa reunassa oli ohuet mustat palkit.

Dunkirk on toistaiseksi vuoden merkittävin elokuva II maailmansodasta. Nähtäväksi jää, kuinka Tuntematon sotilas sen seurassa pärjää, voiko menestyä muuallakin kuin kotimaassaan.

 

Teknisesti kyllä huippuluokkaa. Todella muhkeat äänet kauttaaltaan ja hienon näköistä kuvausta. Mutta tuo musiikki oli suorastaan rasittavaa. Alkaa todella ärsyttämään tämä Zimmerin tyyli kun mies ei osaa enää keksiä mitään oikeasti uutta. Parhaat sävellykset kun löytyy 90 luvulta 2000 luvun alkuun.

Tarinaltaan leffa jätti pahasti kylmäksi. Tuo kolmen tarinan kertominen ei sinänsä haitannut ja lopussa se jopa ihan onnistuneesti yhdistyi mutta jotkut yksityiskohdat häiritsi. Spitfire kohtaukset oli hienon näköisiä mutta aivan onnettomia lentäjiä nuo oli. Eivät osuneet mihinkään ja ampuivat aina ilman ennakkoa. Jos miehiä piti olla 400 000 niin tämä näytti samalta kuin perinteinen yksi saapumiserä vaikka panssariprikaatista olisi laitettu muutamaan ryhmään Porin yyteriin rannalle. Näytti todella tyhjältä ja vaikka niitä miehiä piti siellä olla paljonkin. Vaikka sitä jännitystä ärsyttävällä musiikilla koitettiin kehittää niin ei sitä oikein vaan tavoitettu.

Spoiler

Lopun spitin ikuisesti kestävä liitely bensan loputtua ja vielä alas ammuttu mersu oli kyllä aivan aivoton ratkaisu ja sen jälkeinen lentely ennen laskua. Miksei se Hardy voinut vain laskeutua samantien siihen rannalle tai veteen kun näki omia alla menemässä laivoihin...

Paha antaa selkeää arvosanaa kun oli niin hienon näköinen ja kuuloinen kuitenkin.
2,5/5 saa riittää.

 

Eilen tuli katsottua pois eikä kaksinen raina ollut. Sunnuntaina näin uuden Tuntemattoman niin tämä jäi sodan kauhujem kuvauksessa niin pahasti jälkeen ettei herättänyt oikein mitään fiiliksiä. Nolanin leffoista pitänyt järjestään mutta tämä oli surkeinta kamaa mitä olen siltä ukolta nähnyt.

1/5

 

Aloitin katsomaan illalla mutta lopetin noin 41min kohdilla, ei vaan edennyt mihinkään ja hahmot oli paperin ohuita. 2 tähteä visualisuudesta.

 

Aika paska, vartin kohdalla alkoi jo jatkuva vinguttelumusiikki ärsyttää. 0/5.