Tuo taitaa olla pistesijat. Eikös tuossa ollut SPL-testi 20-40hz -ish? Olisko tuloksia? Tuskin puhaltaa 10db enempää kuitenkaan. Se olisi taas puhtaasti teholla lapioiden 10x watteja. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta saman tempun tekeminen samankokoisella elementillä aavistuksen pienemmässä kotelossa... Elementistäkö se 10db lisää irrotetaan - samaan hintaan?
Harmi että testiin oli taas laitettu teennäinen hintaraja, jolla karsittiin mielenkiintoisia vaihtoehtoja pois testistä. Esim. Klipsch r-115sw olisi ollut mielenkiintoinen lisä tuohon ryhmään, mutta on hinnaltaan alle tuon valitun skaalan. Olisi varmaankin kiilannut svs:n edelle...
No niin. Enimmäispaineet 20hz - 25hz - 31,5hz - SVS 103-107-108, ka. 106db. - Arendal 94 - 105 - 109, ka. 105db. Eli Arendal jää - odotetusti - jälkeen alimmilla; 20hz kohdalla jo 9db mikä on ns. helvetin paljon. Tuossa 31,5hz kohdalla ollaan käytännössä tasoissa, mutta jos Arendalin nouud jakuu samaa vauhtia, siitä lähtisi SVS:ää enemmän painetta 40hz yläpuolella. Vastemittaus ei kuitenkaan viittaa tähän, sillä Arendalin vaste on käytännössä suora 30-60hz, minkä jälkeen se alkaa laskea; 100hz kohdalla pudotusta on jo 5db, mistä luisu edelleen jatkuu. SVS käyttäytyy jakosuodin ohitettuna läes samoin, paitsi että vaste putoaa vasta 70hz tienoilla ja ehkä desibelin enemmän @100hz. Jos Arendalista todella saa irti "10db enemmän, kuin SVS:stä", no, ei saa, ellei kenties jollain pistetaajuustestillä subia rääkäten. Vasteen muoto ei tuohon anna periksi, eli subbaria pitää rääkätä siihen malliin, että kyvyt alimmilla loppuvat täysin kesken. Arendalin kunniaksi sanottakoon, että se kompressoi SVS:ää vähemmän 100db ja 105db.
Arendalin mittaus 20hz on epäselvä koska ei ole tietoa onko mitattu portin puolelta mistä ulosanti on elementtiä enemmän Pb2000 mittauksia toisaalta hieman ylemmäs 20 Hz 103,8 dB 25 Hz 107,6 dB 31,5 Hz 109,6 dB 40 Hz 110,1 dB 50 Hz 110,5 dB 63 Hz 111,5 dB Ps. Aika vaisu on tuo testin elac äänenpaineissa. Isoin ja huomattavasti kalliimpi pääsee 109dB. Joka on musiikille enemmän kuin tarpeeksi http://audiovision.de/2016/05/12/elac-sub-2090-test/
Ei ole ainakaan kiilannut muilla foorumeilla olevilla analyyseillä. Eikä tule isoin klipsi kiilaamaankaan kovin lähiaikoina toisiksi pienintä refleksi SVS:ssää
Klipschin 15" pois jääminen nyt oli ihan selvyys kun mallia myydään poistohintaan uuden DSP mallin alta pois. Elacin pisteet tuli DSP:stä ja pienestä koosta. Monelle kuitenkin koko ei paljon merkitse kuten ei subbarin sisäinen DSP kun on ulkoiset olemassa eikä asu neukkukuutiossa. Joillekkin ne on kuitenkin ihan ymmärrettävästi must-to-have.
Elac olisi ollut hyvä arvioida myös ilman korjainta. Onkos kukaan kuullut Arendal 1723 Sub2 mallia jossa 2x13,8" elementit?
Kerrostaloon tuo Elac on kyllä mainio valinta, varsinkin jos vahvistimessa ei ole kunnon huonekorjausta. Asiaa ei haittaa myöskään se, että subbariksi se on varsin tyylikäs muutenkin kuin kokonsa puolesta.
Arviossa sanotaan että on juuri niitä millä jumputtaa naapuriin pojong pojong.. Energinen bassonyrkki mutta ei jatkoon.. Ihankun tuolla taas soisi rumpu Ja tuolla Tuokin glubbaa Nuo kaiuttimet on tutut ja 1 SVS pb2000kin on tiukoilla pelkille kaiuttimille 2.05->
Kaikki basso jumputtaa naapuriin, kun spl:ää on tarpeeksi siihen nähden, kuinka paljon rakenteet vaimentavat.
Asioita joita en ymmärrä: Miten kukaan voi olla niin pohjattoman äärimmäisen typerä ja mitäänmistääntajuamaton paviaani, että arvioi kaiuttimien äänenlaatua (tai videotykkien, oled-televisioiden tai eräässä ääritapauksessa jopa bluray-soitinten kuvanlaatua) satunnaisista perunalla kuvatuista suhisevista youtube-videoista??? Mitä **ttua nyt taas
Minä taas en ymmärrä sitä että miksi subbasten suorituskykyä ei voi ilmoittaa tuon mukaan: CEA2010: STANDARD METHOD OF MEASUREMENT FOR POWERED SUBWOOFERS Eräskin valmistaja ilmoittaa että joku äänenpaine saavutetaan hetkellisesti. Sitten kärpäsen kakan kokoisin kirjaimin lukee jossakin että 30-85Hz/1m.
Luuletko etten ole niitä livenä nähnyt Saakohan elacin kalibroitua paremmin 100 vai 500e perunalla tai saakohan paremman tuloksen 20hz asti mittaavalla lisäkikkareelka https://wiki.ezvid.com/best-smartphone-mics Ja sitten kun herra kuvaa sinne youtubeen itse vertailun niin lähdetään sitten etsimään eroja
Olen etsimässä Amphion Helium 3 stereoparin kaveriksi subia laajentamaan järjestelmän toistoaluetta. Kuuntelen pääasiassa musiikkia kohtuullisilla voimakkuuksilla, joten maksimiäänenpaineiden sijaan prioriteetit ovat subin musikaalisuus, toiston tarkkuus/nopeus ja integroituvuus pääkaiuttimiin. Kuuntelitila on noin 25m2 olohuone (3,6x7m) betonirakenteisessa kerrostaloasunnossani. Muita vaatimuksia on kooltaan oltava alle 40cm kanttiinsa, saatavuus valkoisena ja hintaluokka max 1000 euroa. Ei tosin haittaa vaikka saisi 500 eurollakin. Tähän mennessä kärkikahinoissa on täällä jo vanha tuttu BK XLS200 ja vähän uudempi SVS SB-1000. Edit: unohtui mainita, että Elac 2030 voisi olla myös yksi vaihtoehto. Aion hankkia samalla Anti-Mode DC 2.0 huonekorjaimeksi koko järjestelmälle. Jos joskus päivitän kaiuttimia tulevaisuudessa, ovat ne todennäköisesti saman valmistajan Argon 1 tai 3 mallia. Täällä joku tiesi kertoa, että SB-1000 olisi selkeästi parempi kuin XLS200. Saako tämä kannatusta ja mitä muita vaihtoehtoja kannattaisi mahdollisesti silmäillä? XLS200:ssa vähän arveluttaa kun automaattinen käynnistyminen/sammutus puuttuu - onko siitä haittaa jos virrat on yötä päivää vahvistimessa päällä?
Elac on hyvä, samoin SVS :n tuotteet, et kummallakaan metsään mene. Itse varmaan ostaisin hyvä DIY -vermeen ja vaikka teippaisin sen DC-Fixillä valkoiseksi, tai maalaisin tai tapetoisin.. (on myös kuvioitua ja muutakin vaaleeta dc-fixillä tarjolla) jos värillä on väliä. Saisi varmaan enempi rahoille vastinetta ja välirahalla sitten vaikkapa se Anti-Mode DC
Oletkohan koskaan tutustunut kyseiseen standardiin tarkemmin? Olin itse betatestaamassa sitä ja julkaisin ensimmäisiä mittauksia jo vuonna 2007. Olen melko hyvin perillä sen hyvistä ja huonoista puolista. Käytän sitä edelleenkin yhtenä mittarina arvioida subwooferin suorituskykyä, muttei suinkaan ainoana. Mittaussignaalina käytetään 6.5 syklin kosini-ikkunoitua pursketta, joka ajaksi muutettuna tarkoittaa esimerkiksi 40 hertsin taajuudella huikeaa 0.1625 sekuntia, josta kosini-ikkunointi vielä vaimentaa molemmat päät eli keskelle jää erittäin lyhyt maksimienergian alue. Tällä saavutetaan maksimaalinen hetkellinen äänenpaine, joka ei ota huomioon esimerkiksi puhekelan lämpenemisestä johtuvaa kompressiota, vahvistimen virtalähteen käyttöjännitteiden notkahtamista jne ilmiöitä, jotka huomataan vasta hieman pidemmällä signaalilla. Standardin erikoisuus on myös käytetty särorajaporras, jossa 2HD sallitaan ~32%, 3HD ~18%, 4HD 10%, 5HD ~3%, 6HD ja isommat 1% särö. Korvin kuunneltuna tuo kuulostaa jo melko pahalta, etenkin jos maskaamassa ei ole korkeampia taajuuksia. Esimerkiksi W. Klippelin käyttämät lineaarisen toiminnan rajat elementin voimakertoimelle (Bl), jousituksen komplianssillle (Kms) ja induktanssille (Le) ovat tiukemmat ja ne tarkoittavat säröksi muutettuna noin 10% THD. Tyypillisesti elementin särö keskittyy 2HD ja 3HD, joten todellisuudessa tuo raja on tiukempi ja puhtaamman kuuloinen kuin esimerkiksi CEA-2010 säröraja. CEA-2010 standardissa äänenpaine määritellään siniaallon huippuarvosta, joten sillä saavutetaan 3 dB suurempia lukemia kuin tyypillisemmin käytetyllä RMS-arvolla. Keskiarvon käyttäminen maksimiäänenpaineen ilmoittamiseen on huomattavasti rehellisempää ja todenmukaisempaa kuin yksittäin piikkiarvon ilmoittaminen, jota näkee harmittavan usein, kun halutaan saada datalehteen/mainokseen mahdollisimman iso ja myyvä numero. Vielä harhaanjohtavampaa on monien valmistajien käyttämä tapa ilmoittaa maksimiäänekkyys passiivikaiuttimille/-subwoofereille ottamalla systeemin herkkyysarvo puoliavaruudessa rajatulla taajuuskaistalla (pahimmillaan jopa kokonaan todellisen käyttökaistan yläpuolella), joka painottuu suuriin taajuuksiin, esimerkiksi 40-100 Hz, ja lisäämällä siihen kuvitteellinen tehonkesto desibeleissä huomioimatta kokonaan kompressiota ja muita vaikuttavia ilmiöitä. Hauskaa on, että standardi ja testiohjelma kehitettiin Harmanilla (F. Toole, A. Devantier, S. Olive, D. Keele et al.), mutta Harman ei käytä sitä edes omien tuotteidensa maksimiäänekkyyden ilmoittamiseen. Kannattaa myös tutustua tuoreeseen IEC 60268-21 (2017) standardiin, joka määrittelee akustiset mittaukset erittäin laaja-alaisesti.