Olen jotakuinkin samaa mieltä. Katsoin muutaman ohjelman, mutta koska odotin ruokaohjelmaa, oli pettymys suuri. Tämä Bourdain on hyvä esimerkki siitä, että nykyään mediahenkilöt pääsevät jopa Ylen uutisiin kun kuolevat. Bourdain ei ollut mitenkään erikoinen tekijä, joka olisi tehnyt mitään tärkeää. Vähän aikaan sitten uutisoitiin Stella-yhtyeen solistin kuolemasta. Olen pitkän linjan musiikinkuuntelija, mutta ehkä vanha nykymittapuun mukaan. En ollut tietoinen Stella-yhtyeen olemassaolosta ennen solistin kuolemaa. Voi siis elää omassa kuplassaan niin kuin 71 dB täällä kertoi.
Tottakai jenkeissähän herra oli eri statuksessa kuin Suomessa. Niinhän se yleensä on että mediahenkilöiden kuolemista uutisoidaan enemmän, kuin vaikka heidän jotka ovat jotain merkittävää saanut aikaiseksi. Näin ainakin omien havaintojen mukaan.
^Yle uutisoi: https://yle.fi/uutiset/3-10245263 "Maailmankuulu kirjailija ja kokki on kuollut 61-vuotiaana." Miksi uutisoi? Bourdain ei ollut maailmankuulu. Suomessa hän on kuuluisa siitä, että kävi Helsingissä ja teki yhden ohjelman Sami Takamäen kanssa. Pieni ihminen saavutuksiltaan.
Miksi Yle uutisoi Kate Spadesta, Marja Tahvanaisesta tai suomalaisista näyttelijöistä joista itse en ole ikinä kuullutkaan? Eivät he maailmankuuluja olleet.
Kyllä hän oli maailmankuulun kun minäkin hänet tiesin. Parista kirjasta opin tuntemaan, kun tykkään lukea omaelämäkertoja eri aloilta. Teevee jaksoja katselin valikoiden, aiheesta riippuen. Varsinkin lähi-idän jaksot ovat mukavaa antia meille suomalaisille.
Mielenkiintoista miten jonkun kuuluisuuden kuolema uutisoidaan nykyään. Pari rock-musiikin legendaa: Elvis kuoli; yhden palstan uutinen: https://www.hs.fi/muistot/art-2000002625422.html Kurt Cobain kuoli; kolme palstaa: https://www.hs.fi/paivanlehti/07042017/art-2000005158645.html Bourdainin aikana emme voi enää laskea palstojen määrää. Listaamme pelkästään maamme ykköslehden sivut: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005713140.html https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005712018.html https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005711871.html TV- tähden kuolema on tärkeä asia. Näin kai se sitten on.
Nykyään (2018) on helpompi käyttää bitti-avaruuden tilaa kuin varsinaista paperille printattua. Media on valitettavasti muuttunut. Miettikääs millaisen rumban joku Kardashianin kuolema tulee auheuttamaan! Heidän suuruuden teot? Helvetisti some-seuraajia ja peppukuvia.
En minäkään mistään Stella-yhtyeestä ole tiennyt hölkäsen pöläystä*. Vastaavasti Stella-yhtyeen fanit tuskin tuntevat hyvin meikäläisen lempparimusiikkia. En seuraa kotimaista musiikkia juuri lainkaan. Suomihan on äärimmäisen pieni osa maailmaa ja musiikkia piisaa tutkittavaksi ilman kotimaisia räpeltäjiäkin. Se, että tietää lähinnä "tapetilla/otsikoissa" olevista asioista on sivistymättömyyden merkki, merkki siitä, ettei osaa suodattaa merkityksetöntä informaatiota oleellisesta. Sivistynyt ihminen tunnistaa oikeasti merkittävät asiat paremmin ja osaa keskittyä niihin, usein valtavirran ulkopuolella. Kun tietokilpailussa kysytään Kauniiden ja Rohkeiden henkilöhahmojen nimiä, kyseessä ei ole yleissivistyksen vaan yleishölmöyden testaus. Hölmö osaa vastata, kun ei ymmärrä aikaansa käyttää hyödyllisemmän tiedon opiskeluun. * Enkä näinollen ota tässä mitään kantaa yhtyeen tasoon.
Lähes kaikki Bourdainin matkaohjelmat tullut katsottua. Kirjoja ei niinkään kun sama sisältö mitä heppu kertonut jo tv-sarjoissaan. Eipä siinä hauska heppu, jonka jorinoita oli mukava kuunnella. Meni vähän erikoisempiinkin kohteisiin tutustuttamaan katsojan erikoisiin ruokakulttuureihin. Harmillisesti Netflixissa vain osa miehen tuotannosta. Päällimmäisenä mieleen jääneitä seikkauluja ovat huikea Japanin jakso (se missä katselee robo-showta), Dublinin jakso (lähinnä muistellakseen omaa reissua Dublinissa) ja tietenkin Suomi-jakso .
Otit kovin henkilökohtaisesti, mutta mä ymmärrän jos viittaukset alkoholismin sattuivat. Jatka juomista, saat mun luvan.
Mies sairasti kaksisuuntaista,heille masennuksessa tehdyt itsemurhayritykset arkipäivää.Taiteilija kun oli.Idioottina painat sairasta kuollutta miestä maanrakoon.Hän kirjoitti 2 kokkikirjaa ja toimi nuorempana kokkina,huippukokki oli.Menisit Recce luuseri duuniin sinäkin,ai niin eihän työnantajat ota töihin huumeaddikteja
Olisit verrannut palstatilaan Michael Jacksonin kuolemasta, niin olisi ollut paremmin linjassa nykypäivään. Toki minustakin tämä Bourdainin kuoleman saaman huomion määrä tuntuu nurinkuriselta. Toisaalta lieneehän hän kuitenkin ihmisenä ollut ympäristölleen hyödyllisempi kuin vaikkapa nuo mainitsemasi henkilöt, jotka toki alallaan olivat huippuja mutta joiden elämä keikkojen ja promojen jälkeen oli yhtä hedonistista hippokratiaa. Bourdain sentään pyrki kansan pariin, eikä suinkaan linnoittautumaan omiin luksusoloihinsa.
En ole miehen ohjelmia koskaan nähnyt, voiko joku tiivistää sen Suomi-jakson? Miksi se oli häpeällinen? Onko 71dB muuten joskus seurannut kotimaista musiikkia ja todennut sen räpeltämiseksi, vai onko tuo vain oletus, että täällä tehdään huonommin kuin muualla?
Siinä muistakseni esitettiin Suomi ja suomalainen ruoka totuudenmukaisessa valossa. Ehkä juuri siksi häpeällinen. Suomalaisillahan on muutenkin vähän tapana esittää asioita omasta takaa itseironisesti (heikko itsetunto vuosisatojen alamaisuudesta?), jolloin viesti välittyy niin (vrt. suurin osa maailman kulttuureista, joissa omia juttuja kehutaan taivaisiin).
Minun on vaikea nähdä Bourdainia taiteilijana, ellei sitten elämäntaiteilijana. Teeveekokki lienee kuitenkin paras määritelmä edelleen. Puhutaan ja kohistaan, koska oli ”isosta maailmasta” ja siten tunnettu meilläkin. Onhan näitä markus maulavirtoja (tarkoittaen teeveekokkiutta) omasta takaa meilläkin. Mielenterveyden häiriöt ovat vakava asia, samoin huumeaddiktius. Ei kannata tehdä miehestä jeesusta kuitenkaan, päihdetausta oli hyvin tunnettu. Mielenterveydellisistä ongelmista kärsiessä ei myöskään varmaankaan päihteiden käyttäminen lopulta paranna oloa. Surullista, että joku päätyy vielä 61-vuotiaana itsemurhaan, kun luulisi että elämä alkaa olemaan kohtuullisesti hallinnassa ja elämänkokemustakin on kertynyt, jonka kuvittelisi asiassa auttavan. Ulkoisestihan puitteet näytti olevankin kunnossa, nuori vaimokin ja kaikkea. Lapsikin edellisestä suhteesta. Kaikki kunnia miehen muistolle ja jäljelleen maailmassa tietenkin.
Kyse on tehokkuudesta. Voisin käyttää suuren määrän energiaa ja aikaa kotimaisen musiikin tutkimiseen ja seuraamiseen, mutta tosiaan silloin rajoittaisin itseäni pieneen osaan maapalloa muun maailman kustannuksella. Siksi seuraan musiikkia siellä, missä oletan sen hyödyllisimmäksi. Oletukseni ei tietenkään ole juuri koskaan 100 % oikea, mutta sen kanssa pitää elää. Sen verran kun kotimaista musiikkia ymmärrän*, niin sitä leimaa usein jämähtäneisyys ja konservatiivuus ja pienessä maassa nyt ei superlahjakkuuksia musiikin piirissä hirveästi löydy ja nekin lahjakkuuden imetään klassisen musiikin piiriin, koska sillä puolella koulutus tässä maassa on maailman huippua, muualla vaan ihmetellään, miten pienestä maasta tulee niin paljon päteviä kapellimestareita… * Suomessa kuulee passiivisesti kohtuullisen paljon kotimaista musiikkia. Kaikesta passiivisesta altistuksesta huolimatta yhtään kotimaista lemppariartistia ei ole löytynyt lukuunottamatta klassisen musiikin tyyppejä. Ulkomaisesta tarjonnasta sentään suodattuu se pahin skeida pois, mutta kotimaisen musiikin kohdalla saa kärsiä kaikesta.