2004 Yövuoro 5/10 Keskinkertainen, mutta ihan viihdyttävä kolmiosainen kotimainen trilleri. Elokuvat ovat viihdettä ja parhaimmillaan myös taidetta. Lisäksi aktiivisella aivotoiminnalla varustettu voi käyttää niitä itseopiskeluun. Esimerkiksi kielitaidon kartuttamiseen ja ongelmatilanteiden pohdiskeluun. Kun Yövuoron kusipäinen sairaalanjohtaja kieltää turvapäällikköä ilmoittamasta yöhoitajan katoamisesta poliisille, niin muistin kantapään kautta oppimani periaatteen: Vaadi aina esimiehen antama järjenvastainen, laiton, moraaliton, asiaton, epäpätevä tai muutoin arveluttava käsky kirjallisena. Siihen on alaisella laillinen oikeus ja se on ainoa keino turvata oma selusta vastaisen varalta. Englanniksi tekstitettynä YLE Areenassa 46 vuorokautta: Yövuoro
Melkolailla jäi samantapainen mielipide tästä. Ei kertakaikkiaan ole yhtään mitään kehuttavaa. Luke Cage, Virginia Johnson ja se mexicolainen jonka naama on tosi tuttu mutta jolta en muista ainuttakaan leffaa/sarjaa pelastamassa maailmaa... eikun miten se meni... Yleensä yritän huonoistakin elokuvista ymmärtää miksi se on tehty, mutta tämän tekeleen kanssa ei kerta kaikkiaan pysty: ½/5 Lizzystä ½ koska tuli muut tekemänsä jutut mieleen
Hopscotch ~ Ruutuhyppelyä (1980) CIA:n konkariagentti (Walter Matthau) alennetaan kirjoituspöytähommiin, ja kostoksi hän alkaa jallittaa pikkumaista esimiestään (Ned Beatty), joka hiukan muistuttaa Richard Nixonia. Sivurooleissa mm. Glenda Jackson ja Sam Waterston. Hulvaton vanhanajan veijarikomedia, jonka Criterion julkaisi viime vuonna blu-raylla. 2K:n siirto internegatiivista on varsin kohinainen. 4/5
Netflix: Calibre (2018) Toimiva sataminuuttinen parista kaveruksesta, jotka lähtevät maalle ukkojen reissulle ennen toisen isäksi tulemista, tarkoituksenaan mm. metsästää. Reissu kuitenkin menee suht vihkoon jo ensimmäisenä iltana, ja eipä se siitä enää tapahtumien edetessä sen kummemmin paranemaan pääse. Vahinkoja sattuu, ja lumipalloefekin lailla kasautuva ahdinko alkaa melko pian tuntumaan ihan kotikatsomossakin. Näyttelijät tekevät hyvää duunia, ja vaikka uskottavuutta paikoitellen vähän koetellaankin pysyy mielenkiinto kyllä yllä. Toisaalta paikoitellen elokuvassa tuntuu olevan hivenen tyhjäkäynnin makua, mutta keston ollessa näinkin lyhyt ei tämä pääse pidemmän päälle häiritsemään. Ihan näppärä pätkä, jolle itse lätkäisin 7/10 arvosanaksi.
Netflix: R (2010, Tanska) (R, niinkuin) Rune-niminen nuorimies joutuu vankilaan väkivaltarikoksesta tuomittuna. Nuori, ja muita väkivaltarikollisia sun muita atareita sisältävän selliosaston karjuihin verrattuna huomattavan hintelä ja ymmärrettävästi hiljainen Rune huomaa pian että itsekseen ei välttämättä selviä, ja selvitäkseen pitää välillä olla valmis tekemään ikäviä asioita. Olipas aika hyvä elokuva. Tunnelma on kautta linjan karu ja autenttisen oloinen, onhan eräässä isossa roolissa ihan ihka oikea linnakierteessä marinoitunut entinen tanskalaisen alamaailman toimija, joka ilmeisesti myös toimi elokuvan käsikirjoitusvaiheessa eräänlaisena neuvonantajana. Roolitus on onnistunut, ja silloin harvoin kun väkivaltaa tarjoillaan on se karua, häijyä ja nopeasti ohi. Kuten voisi kuvitella vankilaympäristössä käytännöllistä olevan väkivaltaa harrastaa. Elokuvalle 7/10, joskin ehkä kasiinkin voisin olla ylipuhuttavissa. Kestoa n. 1 tunti ja 40 minuuttia, joka on just jetsulleen sopivastl.
Adrift (2018). Juonellisesti aika pieni, mutta silti iso leffa. Sai tuntemaan. Tämän tyyppisiä leffoja ollut aiemminkin, kuten All is Lost (2013), mutta kyllä näitä meriselviytymisleffoja aina yhden lisää kelpaa katsoa.
2014 Asteroid Vs Earth 3/10 Ei ihan niin kehnosti tehty kuin pelkäsin. Esimerkiksi uskottavan tähtitieteellisen, teknisen ja matemaattisen terminologian kanssa on nähty selvästi vaivaa. Suomennos on kohtalaisen asiallinen, joten kääntäjä olisi voinut samaan hintaan hoitaa vielä blu-rayn lyhyet kansitekstit: "Sade ultra valtavat meteorit ovat tietenkin Earth, uhkaa ihmiskunnan sukupuuttoon. Maailman valppaimmista tiedemiehet ja tutkijat kokoontuvat nopeasti keksiä suunnitelma saada pois kiertoradalta välttääkseen täydellisen tuhoutumisen... Jos se ei ole jo liian myöhäistä!?" Jännää, että joku muukin huomasi Robert Davin käyvän elokuvan alussa Steven Seagalin kaksoisolennosta. Chicagolainen Marty McKee elokuva-arviossaan: "I’m sure Davi felt silly enough with Steven Seagal’s swept-back toupee taped to his head (...)"
Upgrade (2018) https://www.imdb.com/title/tt6499752/?mode=desktop&ref_=m_ft_dsk Pitkästä aikaa hyvää scifiä, vahva suositus. Pienen budjetin pätkä Australiasta tuntemattomilla näyttelijöillä mutta se ei näkynyt missään. Herätti tunteita, ja ajatuksia siitä mihin maailma on menossa.
1945 Roma città aperta 9/10 Rooma - avoin kaupunki on erinomainen elokuva. On aina ollut ja tulee aina olemaan. Triviaa: Elokuvan roolihahmoihin kuuluu Rooman Gestapon päällikkö ja tämän naisystävä. Naista kutsutaan etunimellä Ingrid ja miestä sukunimellä Bergmann. Neljä vuotta elokuvan valmistumisen jälkeen ohjaaja Roberto Rossellini alkoi seurustella Ingrid Bergmanin kanssa.
1970 Pertsa ja Kilu 4/10 1971 Pertsa ja Kilu trokareina 4/10 1972 Pertsa ja Kilu kippareina 4/10 1973 Pertsa ja Kilu ja timanttirosvot 5/10 2000 Pertsa ja Kilu / Pertsa ja Kilu - uudet seikkailut 5/10 Lapsillehan nämä on tarkoitettu, eikä vanhanaikaisuus sinänsä häiritse, mutta kyllä ovat toivottoman kömpelöitä ja nolon amatöörimäisiä. Samalla hellyttäviä. Veijo Pasasen esittämä kelmi Robert Manki on mainio. Eniten ärsytti se, että minisarjoista oli taas yritetty tiivistää elokuvia. Ei ensimmäisestä kolmiosaisesta P&K:sta tule kahdet alku- ja lopputekstit poistamalla elokuvaa. Kreditit kärsivät, kun lopputeksteissä ovat ainostaan kolmannen esiintyjät. Lisäksi vain ensimmäisen episodin (1. Viimeiset kaanit, 2. Kaanit toimivat, 3. Arpinaama) nimi jää näkyviin, joten katsojat luulevat sitä "elokuvan" nimeksi. Vuoden 2000 kaksitoistaosainen Pertsa ja Kilu on DVD:llä kahdessa osassa Operaatio Ilmavalvonta ja Meren salaisuus. Vaikka ne ovat menussa tuossa järjestyksessä, Meren salaisuus tapahtuu ensin. Viimeisten Kaanien veljeskunta perustetaan Meren salaisuudessa, Santeri Kinnusen esittämä poliisi tutustuu siinä tyttöön, jota Operaatio Ilmavalvonnassa kutsutaan "gangsterin entiseksi heilaksi" ja yksi kaanilaisista on vähemmän sairas, kun Operaatio Ilmavalvonnassa tämä on jo ihan vuodepotilaana. Tuon uusimman Pertsan ja Kilun ohjaaja Taavi Vartia valmistelee näemmä uusintaa tai jatkoa. 1970-luvun "leffat" YLE Areenassa.
Galaxina (1980) Brain Twisters (1991) The Day Time Ended (1979) Eyes Behind the Stars (Occhi dalle stelle) (1978) Top Line (1988) Viidenkymmenen leffan DVD-boksi Sci-Fi Invasion: 50 Classic Features (R1) tuli postissa. Viiden ensimmäisen melko sattumanvaraisesti valitun leffan perusteella tämä on juuri sitä mitä tilasinkin, viihdyttävän huonon elokuvan aarreaitta. Kömpelöä tarinankerrontaa, naurettavia juonenkäänteitä, kehnoja efektejä ja huonoa dubbausta. Ei näitäkään loputtomiin jaksa mutta pienissä erissä viihdyttäviä tapauksia. Boksille muuten tuli hintaa lopulta n. viisi euroa. Paketti oli saapuessaan maailmaa nähneen näköinen ja boksi aika mäsänä (mutta levyt kunnossa). Tuosta kun annoin palautetta, myyjä hyvitti postikulut (n. 9 euroa). Kyllä noista leffoista 10 senttiä kappaleelta kehtaa maksaa.
Jaws 2 (Blu-ray) Noh, osaltaan halutaan, että olisi paljon osaa yksi mukana ja sitten taas toisaalta keskitytään paljon nuorten tekemisiin, mikä ei sinällään haittaa. Mutta eihän tässä tietysti ykkösen tasolle päästä millään. Ja vähän Ultimate Hunter Editionilta vaikuttaa Schneiderin lärvi. Jees jees kiva ja niin etiäpäin 2/5
1907 Ben Hur 6/10 1925 Ben-Hur 8/10 1959 Ben-Hur 10/10 2010 Ben Hur 5/10 2016 Ben-Hur 4/10 1907: Tiivistä kerrontaa, joka on kai tarkoitettu romaanin lukeneille. 1925: Meritaistelu spektaakkelimainen. Sekä paljon väkivaltaisempi kuin vuoden 1959 versiossa. Legendan mukaan sotalaivat syttyivät kuvauksissa palamaan holtittomasti ja osa mereen pudonneista uimataidottomista statisteista hukkui oikeasti. Naiset kauniinpia kuin William Wylerilla. (Ohjaaja Fred Niblo valitti tuotantoyhtiölle, että kuvausstudion italialaiset naiset olivat epäedustavia ja vaati näiden vaihtamista ranskalaisiin!) 1959: Liki täydellinen. 2010: Vaikka onkin turha TV:lle tehty uusintaversio, on jotain hyvääkin. Lapsuudenystävien Judah Ben Hurin ja Octavius Messalan välirikko on toteutettu parhaiten. Muissa nämä ihan vain yht'äkkiä riitaantuvat, mutta tässä ajautuvat olosuhteiden pakosta vihollisiksi. Mikä on paljon uskottavampi selitys. 2016: Ei niin huono kuin Bekmambetovilta olisi voinut odottaa, mutta kuitenkin joutavanpäiväinen ja intohimoton. Kristillisen sovitteleva loppu. (Tämä taitaakin olla sitten viimeinen viestini tällä foorumilla. Foorumi, jolla suojellaan natseja estämällä sensuurin keinoin kertomasta totuutta suomalaisesta tämän päivän fasismista, ei ole sellainen jonka kanssa haluan olla tekemisissä. "Jos totuutta ei saa puhua silloin valehdellaan." Kirjailija Kalevi Haikara kirjassaan Kuka surmasi sananvapauden [1984])
Eilinen tupla Tampereen Arthouse Cinema Niagarassa: It Came from the Desert Suomalaisen Marko Mäkilaakson ohjaama kansainvälinen yhteistuotanto on kieli poskessa tehty 50-luvun scifille kumartava toimintapläjäys, joka perustuu samannimiseen tietokonepeliin 80-luvulta. Videopelimäinen juoni, puisevat näyttelijät ja kehno huumori eivät herätä hurraahuutoja mutta onneksi 90 minuutin kestoon on ainakin tungettu niin paljon tavaraa ettei tylsistymään ehdi. Sain nauttia privaattinäytöksestä, kukaan muu ei ollut vaivautunut ensi-iltapäivänä paikalle vaikka liputkin olivat halvahkot (6,50€). Tampere Sinfonia Tunnin mittainen dokumenttielokuva Tampereesta ja tamperelaisesta yhteisöllisyydestä. Kivahan se oli tuttuja maisemia kankaalta katsella, mutta aika sillisalaatiksi meni elokuvan "kerronta". Lapsiperheen arjesta ampaistaan Hakametsään kiekkoa katsomaan, sieltä avantouinnin kautta Eteläpuistoon. Väliin tungetaan lyhyt haastattelu koulukiusatusta pojasta ja sitten käydään läpi 250 vuotta Tampereen historiaa kolmen minuutin animaatiossa, pysähtyen välillä sankarihaudalla. Tampereen akateemisen sinfoniaorkesterin esittämät välisoitot olivat mukavia. Ei ollut erityisen mieltäylentävä leffailta, joten kotiin päästyäni katselin The Nice Guysin. Heti tuli parempi fiilis.
Papillon (2017) Mukava pieni komediapätkä...eiku eihän tämä mitään komediaa ollut, vaan tositarinaan perustuva vankilaleffa. Ankeaa menoa, vaikkakin hyvin kuvattua sellaista. Näyttelijät tekevät ihan ok työtä ja välillä kuva oli uskottavaa - jos sitä voi jotenkin samaistua helveltilliseen vankilaan.
Nunna 2018. Eipä tiennyt oikein mitään etukäteen. Yllätykseksi leffa oli Conjuring- eli Kirottu-sarjan spinoff. Heti nousi mielenkiinto ja ihan ok olikin. Aika paljon perustuu pöö-säikyttelylle kauhu, joten ei mikään hirveän pelottava. Voi tätä kuitenkin suositella katsottavaksi. Visuaalisesti aika muikea ja pääosan nainen oli symppis. Enemmän tässä oli hyvää kuin huonoa.
En millään jaksanut perustaa näille ketjuja, sorry. Tyhjiö 4+/5 Kovaa kotimaista osaamista Häiriötekijän ohjaajalta. Tämä ei yritä naurattaa ihan samaan (sketsi)tyyliin, vaikka hauska onkin. Korpela ja Birn avoparina, joista jälkimmäinen alkaa näyttelyurallaan ohittaa edellisen menestyksen kirjailijana. Tekstiä ei oikein synny enää, joten kaveri lähtee merille hakemaan inspistä, naisen keikkaillessa jo ulkomaillakin. Björkman tekee päätähtien lisäksi loistoroolin. Niin ja Laura Birn on ihana <3 A Star Is Born 4/5 Loistavasti Gaga vetää naispääosassa ja kaikista muistakin rooleista tykkäsin tosi paljon. Komeita, hyvänkuuloisia musiikkiesityksiä myös. Näillä vahvuuksilla päästäänkin kirkkaasti voiton puolelle, tarinassa kun ei mitään ennennäkemätöntä ole. Lupaava debyytti Cooperilta ohjaajana.
Toiminnallinen tieteiskauhuelokuva Pahan naamio (1987) on ”kasaritoiminnan” ehdottomia klassikoita. Tapahtumat käynnistyvät raa’asta pankkiryöstöstä, josta rosvo kaahaa Ferrarillaan häikäilemättä pakoon ympäri Los Angelesia, romuttaen kasakaupalla autoja (ja 1 rullatuolin). Edes poliisin joukkotulitus ei tekijää pahemmin hetkauta. Mikä sai nuhteettoman kirjanpitäjän riehaantumaan yhtäkkiä aivan hillittömästi? Tapausta selvittävät LAPD:n Tom Beck (Michael Nouri) ja FBI:n Lloyd Gallagher (Kyle MacLachlan). Juoni muistuttaa Kadotettua (1998), mutta Pahan naamio toimii paremmin, koska asialla on konkreettinen ällöttävä avaruusetana eikä abstrakti henkiolento. Varsinkin Nourin luontevan roolityön ja näyttävien stunt-temppujen asiosta elokuva pysyy jotensakin järkevästi kasassa loppuun asti. Jos piditte elokuvasta Terminator – tuhooja, saatatte pitää myös tästä. 4/5 Espanjalaisessa blu-rayssa on melko pehmeä ja epävakaa kuva; Warnerin USA:laisessa julkaisussa on ilmeisesti parempi kuvanlaatu ynnä lisämateriaaleja. PS. Oletteko koskaan miettineet, voisiko Yhdysvaltain nykyinen presidentti olla avaruusolento?