Totta kai saavat. Ja muut puolueet saavat itse päättää haluavatko hallitukseen puolueen jonka tukeen ei voi luottaa. No eihän ole.
No, mutta tuokin saavutus tuli pitkälti yleisen talouskasvun kautta. Voidaan myös keskustella siitä, miten paljon suomessa pidetään nykyään turhia valmennuksia ja koulutuksia, jotka ovat taloudelle todella kalliita, mutta joista ei ole mitään hyötyä. Ja noita pidetään vain siksi, että saadaan työttömille aktiivimallin velvoitteet täytettyä. Niihin menee turhaa rahaa ja saadaan tilastoja paremmaksi. Ja siis puhutaan todella isoista rahoista. Suomen koulutus veti takapakkia jokaisella tasolla Sipilän aikana. Varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Jokaisella tasolla asiat ovat vaikeutuneet opetuksessa ja huonontuneet opetuksen tasossa. Juuri tänään juttelin erään amk-opiskelijan äidin kanssa joka sanoi, että lapsi ei saa papereitaan ulos koulusta, koska opettaja ei ole ehtinyt tarkistaa ja arvioida kaikkia viime syksyn kurssien töitä kovan kiireen vuoksi. Pakko myös itse ottaa kantaa tuohon puoluekuriin. Mielestäni se on peestä. Ymmärrän, että sillä hetkellä, kun eduskuntaan päästään täytyy olla aika samoilla linjoilla puolueen kanssa. Miksi muuten henkilö olisi ko. puolueen jäsen? Mutta jos puolue esimerkiksi hallituksessa päättää lähteä eri linjoille alkuperäisestä ideasta (kuten keskusta lähti tekemään kokoomuksen politiikkaa), niin mielestäni silloin ei puoluekuri enää päde. Puoluekuri on muutenkin asia, jolla viimeistään saadaan ns. demokratia kyykkyyn. Pahimmillaan puolueessa yksi ihminen päättää, mitä tehdään ja muut ovat sitten jees-miehiä (tai -naisia) vain tuon puoluekurin vuoksi.
Mikäänhän ei estäisi vaikka järjestämään kansanäänestystä kaikista lakimuutoksista. Olisi nykytekniikalla aika helppoakin. Mutta olisiko siinä mitään järkeä, kun edustuksellisessa demokratiassahan nimenomaan olemme valinneet edustajamme. Edustajat, joilla on parempi näkemys päätettäviin asioihin, koska tekevät sitä työkseen. Myös puolueen sisällä osalla on parempi näkemys kuin edustajalla, joka on keskittynyt muuhun. Silloin ihan hyväkin, että puoluetasolla linjataan. En minä ainakaan haluaisi alistaa kaikkia päätöksiä suoralle kansanvallalle. Nähtiin ihan riittävästi, mitä Brexitin kanssa leikkiminenkin aiheutti. Sooloilevat kansanedustajat kuulostaa lähes yhtä isolle riskille. Mutta eikö Liike nyt!illä ole tällainen malli juurikin, missä pääsee vaikuttamaan ja puoluekuria ei ole (ei itse asiassa puoluettakaan)?
Jos on hyvä talouskasvu Suomessa, se ei ole hallituksen ansioita. Jos mennään huonompaan suuntaan, niin se on hallituksen syytä. Näinkö on asia? Suomi oli jäljessä yleisestä EU-alueen kasvusta edellisten hallitusten aikana. Nyt mentiin parempaan suuntaa. Mutta kun mikään ei riitä.
"Puoluekuri on muutenkin asia, jolla viimeistään saadaan ns. demokratia kyykkyyn." Näinhän oikeastaan kävi persujen kanssa viime hallituskaudella. Suurin syy, miksi Sipilän hallitus nautti niin matalaa kannatusta, oli se että persujen/sinisten johto painosti ryhmän tekemään ihan erilaista hallituspolitiikkaa kuin mistä oli puhuttu ennen vaaleja. Lopulta kuitenkin tulee aina uudet vaalit ja niissä tuollaisen johdon omaava puolue tulee menettämään valtavasti paikkoja. Systeemi toimii ihan kohtalaisen hyvin, vaikka äänestäjät joutuvakin odottamaan tuskastuttavan kauan sitä, että pääsevät antamaan äänensä eri henkilölle kuin edellisellä kerralla.
Vuonna 2015 hallituksen aloittaessa muu maailma oli hyvää vauhtia toipumassa ns. finanssikriisiä seuranneesta taantumasta, mutta Suomi ei (ks esim tämä kuva). Työttömyys laahasi verrokkimaita pahasti jäljessä ja julkinen talous oli kuralla. Niinpä hallitusohjelmaan kirjattiin tärkeimpänä tavoitteena nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin neljän vuoden kuluessa. Hallitus toteutti toimenpideohjelman, jonka painopisteenä oli työllisyyden parantaminen (=kiky, aktiivimalli, veropolitiikka, normien purku). Ja kuten tunnettua, asetettuun tavoitteeseen myös päästiin. Totta kai hyvä talouden vire auttoi, sitä ei kukaan kiistä. Itse ainoastaan ihmettelen vallitsevaa zeitgeistiä, jossa hallitus on lähinnä kurjistanut suomalaisia kaikin tavoin ja tätä "kurjistamista" vastaan sitten joukolla äänestettiin viime vaaleissa. Mielestäni todellisuus ja nämä mielikuvat eivät läheskään kaikilta osin vastaa toisiaan. Olisin itse toki keksinyt parempiakin leikkauskohteita kuin koulutusjärjestelmästä höylääminen. En silti lähtisi yksittäisten anekdoottien perusteella tekemään suurempia johtopäätöksiä koulujärjestelmän nykytilasta. Sellaista julkisrahotteista instanssia ei varmasti olekaan, joka ei omasta mielestään olisi kroonisesti aliresursoitu. Koulutuksesta puhuttaessa ilmeisesti ikäluokat ovat kuitenkin pienenemään päin, joten äkkiseltään ajateltuna jotain säästöjä varmaan olisi voinut sieltäkin tehdä lopputuotteen laadun siitä oleellisesti kärsimättä.
Aivan järkyttää typeryyttä olisi järjestää kansanäänestys mistä tahansa asiasta. Siksi meillä on eduskunta, armeija, poliisi, oikeuslaitos, jotta ilman ennakkotunteita saamme mahdollisimman puolueettoman ratkaisun. Se ei koskaan mene kaikkien mielestä oikein, mutta on aikakin yritetty. Yleensä vielä äänestykset olisivat toisiaan vastaan sotivia, mutta ei se varmaan mitään haittaisi. Kuten: veroja alas, tukia ylös ja molemmat voittaisivat kansanäänestyksessä.
Sveitsiläisillä saattaisi olla jokin poikkeava mielipide tuosta... mutta eipä sillä lie merkitystä, niin p*ska maa se taitaa olla että parempi unohtaa koko juttu....
Entinen työkaverini oli sveitsiläinen ja hän ihmetteli sitä, miten Suomessa (ja muualla maailmassa) on muka demokratia, kun kansa äänestää oikeasti asioista vain kerran neljässä vuodessa. Ja sen lisäksi äänestäminen on täällä tehty vaikeaksi, mitä se tosiaankin on.
Itse olen siinä mielessä hyvässä asemassa, että ict-alan kouluttajan työskentelen yhteistyössä korkeakoulujen, yksityisten yritysten sekä ykstyisten koulutuslaitosten kanssa. Sen lisäksi olen melko tiedepainotteinen ihminen ja melko läheisesti tekemisissä yliopistotutkijoiden kanssa. Olen myös opettajakoulutuksen saanut ja vaikka en opettajana työskentelekään, niin verkostossa on paljon opettajia. Sen lisäksi omien lasten kautta olen voinut peruskoulua ja varhaiskasvatusta seurata. Yhdeltäkään taholta, edes isoilta yksityisiltä yrityksiltä, en ole kuullut yhtään positiivista asiaa kiky-"sopimuksesta". Kukaan yksityinen yhteystyökumppaniyritys (joissa on melko isojakin) ei ottanut käyttöön kiky:n vähennyksiä ja työajan pidennyksiä työntekijöille. Kaikki pitivät työntekijöiden motivaatiota paljon isompana asiana kuin eurojen vähentämistä ja työajan pidentämistä. Toisinpäin sanottuna vähennyksistä saatava hyöty olisi palanut työntekijöiden huonon motivaation kautta työtuloksen huonontumisena. Julkisen puolen työntekijät (monet eri alat kuten sossut, työkkäri, opettajat, hoitajat) taas ovat kironneet nuo siksi, että sillä puolella on todella suuri työmäärä ja pitkät päivät ja sen lisäksi vielä lisättiin työaikaa ja pienennettiin palkkaa lomarahojen pienennyksen vuoksi. Jokaisella koulutusasteella olevat tutut ovat kironneet koulutusleikkaukset. Ne näkyvät päivittäisessä työssä. Sen lisäksi työkkäreiden yhteyshenkilöt ovat haukkuneet aktiivimallin ja sen miten hallitus on pakottanut työkkärit tiettyyn toimintatapaan, mikä on vain huonontanut työllistymistä. Ai miksi huonontanut? Siksi, että aiemmin työkkärin henkilöstöllä oli selkeät suunnitelmat työttömille. Osan kanssa oltiin todella aktiivisia ja osan kanssa vähemmän. Miksi vähemmän? No siksi, että osa pystyi itse hakemaan hyvin töitä ja osa taas rehellisesti sanottuna oli sellaisia, joille oli todella vaikea löytää töitä tai eivät halunneet niitä. Aktiivimalli pakotti jokaisen työttömän käymään työkkärissä säännöllisesti ja hakemaan jatkuvasti töitä ja/tai valmennuksia/koulutuksia. Työkkärin henkilöstöllä oli aiemmin mahdollisuus panostaa enemmän niihin, joiden työllistyminen oli varmempaa sekä anti työnantajille parempaa. Nyt jokaista joudutaan palvelemaan säännöllisesti, mikä ei enää mahdollista paremman työvoiman paremmin auttamista. edit: Ennen aktiivimallia oli työttömille siis selkät henkilökohtaiset suunnitelmat. Aktiivimalli ei mahdollista joustavia suunnitelmia, minkä vuoksi työkkärin ihmiset ovat sanoneet sitä, että eivät enää voi tehdä töitä omien suunnitelmien mukaan, vaan aktiivimallin mukaan. Eli heidän työ on pakotettu tiettyyn muottiin. Hyvin yleinen kommentti eri työkkäreistä on, että näyttävät hallituksessa tietävän meitä paremmin, miten tämä työ pitäisi tehdä. Tuo aiheuttaa närää varsinkin pienissä kaupungeissa Suomen toisella puolella, joissa on ollut hyvin toimivat systeemit. Niin sitten muutama ihminen Helsingissä päättää, että miten työ pitäisi tehdä. Sen lisäksi turhat valmennukset/koulutukset maksavat, syövät työkkärin resursseja ja eivät edesauta työllistymistä. Minkä lisäksi markkinoille on tullut helpon rahan hankkijoita, jotka tarjoavat nollatason valmennuksia/koulutuksia. Sitä kautta myös me akateemisesti koulutetut kouluttajat, jotka toteuttavat laadukkaita valmennuksia/koulutuksia isolla vaivalla, saavat paskaa niskaan. Nykyään ei uskalla edes mainita, että teen joskus myös uravalmennuksia, koska niillä on jo niin huono maine. Ja noiden turhien valmennusten toteuttajien määrä on räjähtänyt käsiin aktiivimallin vuoksi. Ja mainitsematta jäi vielä opiskelijat... Edellisen hallituksen yritys saavuttaa asioita pelkän kepin avulla ei ole kestävää kehitystä. Yritykset olisivat saaneet porkkanaa joidenkin asioiden kautta, mutta monet näkivät, miten mätä porkkana oli eivätkä sitä halunneet.
Ylen eurovaalitenttipäivät arvottu puolueiden puheenjohtajille. Itseäni kiinnosti vain ja ainoastaan se, NYT JÄNNITTÄÄ onko siniset mukana. Ei ole. Lieneekö syynä se, että kun eduskuntavaalit järjestettiin juuri ja siniset eivät saaneet yhtään paikkaa, niin heitä ei lueta niiden puolueiden joukkoon, jotka ansaitsevat oman tenttinsä? Toisaalta jos Timo Soini olisi lähtenyt ehdolle, niin olisiko siniset todella jäänyt ilman tenttiä? No, aivan sama. Loppupeleissä kaikki vain voittaa tässä. Terhon ura oli ja meni, ei sitä itseäänkään enää kiinnosta. Onnea vaan yhdeksälle sinisten mukaan lähteneelle ehdokkaalle, joiden saadakseen edes yksi paikka pitää triplata sinisten 150 ehdokkaan eduskuntavaaleissa saama äänimäärä vaaleissa, joiden äänestysprosentti on 30 prosenttiyksikköä pienempi.
Tiedepainotteisina ihmisinä havaitsemme kuitenkin, että datassa on huikea kasvu sekä työllisten määrän, tehtyjen työtuntien että työläisille maksetun palkkasumman osalta. Eli jos hypoteesi on, että hallituksen toimilla on itse asiassa työllisyyttä haittaava vaikutus, niin sitten pitäisi kyllä löytyä joku selitys sille, mikä ilmiö on aiheuttanut juuri Suomeen kuluneella hallituskaudella nähdyn hyppäyksen kohti parempaa hyvinvointia. Henkilökohtaisesti en toki ole aktiivimallin tai keskitettyjen kiky-sopimusten kannattaja. Koko ajatus siitä, että omistakin työehdoista sovitaan keskusjohtoisesti herrojen kesken kabineteissa lähinnä ahdistaa. Suomalaisille tuntuu kuitenkin olevan aivan liian radikaali ajatus luottaa siihen, että markkinamekanismi etsisi työehdot tasolle, jossa ne tyydyttävät sekä työnantajia että työntekijöitäkin. Paikallisen sopimisen kulttuuria taitaa olla tänne turha toivoa. Ja tosiaan aktiivimallin ideahan nimenomaan on kiusata työttömiä byrokratialla, jotta saadaan keinotekoisesti kasvatettua työllistymisen kannustimia niissäkin tapauksissa, joissa rahallinen insentiivi ei välttämättä ole riittävä. Mieluummin sitä eläisi liberaalissa sivistysvaltiossa, jossa valtion ei tarvitsisi kiusata kansalaisiaan tällä tavalla. Mutta ymmärrän toisaalta miksi näin toimitaan, koska hyvinvointivaltion rahoituspohja ei kertakaikkiaan kestä kroonista työttömyysepidemiaa. Meillä alkaa olla oikeasti kiire tehdä jotain jos hyvinvointivaltio halutaan säilyttää. Eikös muuten todennäköisen pääministerimme Rinteen vaalilupaus ollut se, että aktiivimalli puretaan tulevalla hallituskaudella? Jos hypoteesi on se, että aktiivimalli lähinnä haittaa työllisyyttä, niin onko oletusarvona sitten hyvän työllisyyskehityksen jatkuminen seuraavankin hallituskauden yli? Itse kyllä odottelen aika lailla päinvastaista lopputulosta, mutta katsellaan.
Olisi kiva nähdä tuon työllisyyden nousu myös siitä vinkkelistä että miten paljon on näitä "työllistyneitä" poistunut kokonaan kela gold -avustuksien parista, eli siirtynyt sinne oikeaan kunnon palkkatyöhön (Eikä johonkin pakollisiin työvalmennuskokeiluihin)
Tilastokeskuksen palkkasummatilasto indikoi minusta vahvasti siihen suuntaan, että työllistyneille maksetaan ihan oikeaa palkkaa.
Vanha sanontahan on, että valhe, emävalhe, tilasto. No tokihan tilastoista on hyötyä, mutta niiden tulkinta taas on vaikeaa. Kun tilastoja saadaan yhteiskunnasta vain yhdellä hetkellä (ei siis ole mahdollista palata kokeilemaan uudestaan), mutta monilla vaikuttimilla, niin niiden tulkintakin on sitten tulkitsijasta kiinni. En sano, etteikö Sipilän hallituksen tekemät muutokset olisi vaikuttaneet työllistymiseen. Tietyllä tavallahan niiden oli jopa pakko, koska ne käytännössä pakottavat siihen. Emme kuitenkaan voi tietää, miten tilanne olisi muuttunut ilman noita kikyjä ja aktiivimalleja. Ja sitten ihan toinen asia on se, että paljonko uudesta työstä on oikeasti tuottavaa työtä ja ihmisille mielekästä työtä vai vain pakottamalla aikaansaatua työllistymistä, josta voi jopa olla ihmisille haittaa ja joka näkyy nimenomaan vain tilastoissa. Sipilän periaate laskea kaikki prosenteissa ja rahassa ei oikein toimi. Ei se toiminut yrityselämässä eikä se toimi oikein yhteiskunnassakaan. Kymmenen erilaista ihmistä ja kymmenen erilaista työpaikkaa voidaan sekoittaa todella monella tavalla ja jos se tehdään pakottamalla ja nopeasti, on lopputulos paljon heikompi työtuloksen ja talouskasvun osalta kuin silloin, jos käytetään hieman enemmän aikaa, mutta löydetään jokaiselle se oma työpaikka. Tai vaikka jopa yksi tai kaksi jäisi ilmankin työtä, niin lopputulos voi kokonaisuutena olla parempi.
Myös Sipilän "normin"poistotalkoot paransivat tietyn alan yrittäjien olosuhteita, esim. pienpanimoteollisuuden. Normien purku oli tietysti kovin marginaalista, mutta Suomen mittakaavalla ennennäkemätöntä kun saatiin 4-olutkin ruokakauppoihin (!) Tämä siis mahdollisesti yhtenä pienenä positiivisena vaikutuksena työllisyyteen.
Itse uskon tieteeseen. SDP:n Sanna Marin väitti ennen vaaleja, että eriarvoistuminen on tilastojen takana. Osmo Soininvaara, opposition edustaja ja tilastotieteilijä, kritisoi tätä: "Eriarvoistuminen on kuulemma tapahtunut tilastojen takana. Siis vähän niin kuin se väkivaltarikollisuuden kasvukin? Jos sillä tarkoitetaankin elämänuskoa, jota toisilla on ja joka on toisilta mennyt, voidaan olla totuuden äärellä, mutta silloin puhutaan ihan muusta asiasta, Soininvaara kirjoittaa." Kannattaa lukea koko IS:n artikkeli: https://www.is.fi/politiikka/art-2000005980523.html ^^Tuollainen heitto, että tilasto on jotakin epätiedettä, vaatisi aika paljon todistusta. Nyt tuo jää tuollaisen populistisen heiton tasolle.
Kaikki työ ei ole yksilölle mielekästä. Jotkut työt vaan on tehtävä. Kaikki uusi työ on tärkeää. Se nyt on tietysti selvää, että ei korvata kaivinkonetta lapiomiesoletetuilla. Lisää taloudellista toimivuutta, lisää hyvää koko yhteiskunnalle. Tietysti yhteiskunnan tai yrityksen eetos pitää olla kunnossa. Tuo sanomasi on muuten aikamoinen heitto ilman yhtään perustelua.
SDP:n uusi kansanedustaja jatkaa hiljaiseloaan. IS kirjoittaa: "SDP:n uusi kansanedustaja Hussein al-Taee on joutunut kohun keskelle vanhojen kirjoitustensa vuoksi. Tällä viikolla al-Taee on pyrkinyt vaikenemaan asian kuoliaaksi. Torstaina valtiopäivien avajaisissa al-Taee perusteli IS:lle vaikenemistaan muun muassa sillä, että hän toipuu poskiontelontulehduksesta. Al-Taee ei ollut torstaina sairauslomalla, vaan osallistui niin valtiopäivien avajaisiin kuin iltatilaisuuteenkin, valtiopäivien avajaiskonserttiin Musiikkitalolla. Asiassa tapahtui uusi käänne, kun al-Taee myönsi Helsingin Sanomille, että hän olisi voinut kirjoittaa HS:n hänelle näyttämät kommentit, joissa parjattiin juutalaisia, kurdeja, sunneja ja homoja." https://www.is.fi/politiikka/art-2000006085672.html