^Nauratti vähän kun Sampo oli lentokentällä Leijonia vastaanottamassa, sai vielä viimeisen paikan auringossa Hyvä että Tynkkynen jäi eduskuntaan, niin saadaan nauttia näistä videoista lisää...
En tunne Kuuban historiaa kovin hyvin, mutta veikkaisin, että jenkkien sekaantuminen "turhan paljon" Kuuban sisäisiin asioihin on laukaissut kansan keskuudessa vastareaktiona halun kommunistiseen vallankumoukseen. Voin toki olla väärässä ja tietävämmät voivat valistaa.
"The Cuban Revolution happened because the communist leader, Fidel Castro, was able to gain enough support to overthrow the dictatorial leader of the Cuban government, Fulgencio Batista. It was easy for the revolutionaries to make their case because the Batista regime was rife with corruption and used repression to stay in power. The United States government backed Batista, American organized crime ran amok in Havana, and powerful international companies were buying up most of Cuba's land and industry. The revolutionaries argued that Batista and his supporters were getting rich off the backs of the Cuban people by selling out the country to foreigners. Batista was also a brutal dictator who censored the press and cracked down on all forms of dissent. His secret police was responsible for the torture and deaths of thousands. By January 1959, Castro had gained enough support and scored enough military victories against Batista to force him to resign the presidency and flee the country."
Otsikko: Antti Rinne lopettaa 8 vuotta jatkuneen säästölinjan Uutisessa mainitun 8 vuoden aikajakson kuluessa valtion velka on kasvanut alle 75 miljardista yli 105 miljardiin euroon, eli on otettu uutta velkaa keskimäärin vajaat 4 miljardia euroa joka vuosi. Tuohon vielä muiden julkisyhteisöjen kasvaneet velat päälle. Melkoinen "säästömeininki" onkin tosiaan ollut vallalla täällä, onneksi sille laitetaan nyt piste. Huvitti myöskin vähän kun Rinne perusteli "pysyviä menonlisäyksiään" budjetissaan: menonlisäykset rahoitetaan (yli)optimistisilla talouden kasvuodotuksilla. Mutta jos talous ei sattumoisin kasvaisikaan, niin Antti on kuin onkin valmis tekemään vastasyklistä elvytyspolitiikkaa, eli ilmeisesti laskusuhdanteen sattuessa kohdalle vasta menonlisäyksiä olisikin tiedossa. Eli tapahtui sitten mitä hyvänsä, menot ne vaan kasvavat.
Kauhukseni huomasin, että Sitran yliasiamieheksi hakee Jyrki Katainen. Suomen todennäköisesti huonoiten onnistunut pääministeri hakee suojatyöpaikkaa. Ei kai ne vaan tuota valitse. Kannattaa muistaa Kataisen synkkä historia Matti Vanhasen toisen hallituksen ajasta lähtien. Ei ollut tietysti Kataisen syytä kokonaan, mutta hänen ollessaan valtionvarainministeri ja pääministeri, Suomen julkinen velka kasvoi 47 miljardia euroa. Meillä on ollut huono herraonni. Toivottavasti Antti Rinne ei enää kasvata velkaa. Olen sitä mieltä, että Sipilän hallitus sai hyvän käänteen Suomeen ja sen talouteen. Yksi asia, josta olen ihmeissäni, on Sipilän perustama Vake. Uusi toimitusjohtaja nimitettiin vuosi sitten ja tienaa yli 20 000 euroa kuukaudessa (tuplat pääministerin palkkioon), mutta ei saa mitään tehdyksi. Hallinnoi kuitenkin yli kahden miljardin osakepottia. Tässä pari Vake-kritiikkiä (kirjoittaja on Liberan Mikko Kiesiläinen, vihreä): https://www.libera.fi/blogi/valtion-kehitysyhtiossa-vakessa-on-koossa-kaikki-katastrofin-ainekset/ https://www.libera.fi/blogi/valtionkehitysyhtion-vaken-pysayttamisella-on-kiire/
Minut oikeasti yllätti tuo menojen kehitys kymmenen vuoden takaisen talouskriisin aikaan. Tuota menokäyrää katsomalla kun mitään kriisiä ei uskoisi edes tapahtuneen. Menot päinvastoin vain kasvoivat ja bileet paranivat, ja mikä parasta, kiihtyvällä tahdilla. Vaikka aika vasemmistolainen ja hyvinvointivaltion kannattaja olen, niin yhä enemmän olen alkanut ajatella että menojen karsinnassa tasainen juustohöyläys ei toimi. Vuosien saatossa on kertynyt kaikenlaisia uusia kuluja, joita ei ennen edes ollut. Pitäisi pyrkiä pitämään oikeasti tärkeät palvelut hyvällä tasolla ja säästää kunnolla niistä, joita ei välttämättä edes tarvita. Harmillista, että Suomella ei selvästikään ole minkäänlaista selvää visiota taloudenhoidossa. Menokäyrä todistaa kiistattomasti sen, että kykyä reagointiin ei löydy.
Velkakäyriä kauhistellessa kannattaa huomioida, että julkisen puolen velka on yksityisen puolen plussa. Valtioiden velkaantumisessa on kyse pitkälti siitä, millä tavalla rahat jaetaan yksityiselle ja julkiselle puolelle kansantaloutta. Oleellista on mitä rahalla tehdään. Mitkä ovat kerroinvaikutukset jne. Modernissa taloustieteessä (MMT) valtioiden velka ei ole sellainen mörkö kuin aikaisemmin on ajateltu.
Keynesiläisen talouskehikon puitteissa jotain tuohon suuntaan olisi kait pitänytkin tehdä. Keynesiläisen ajattelun mukaanhan taantuma johtuu yksityisen sektorin "kysyntälamasta", jota julkisen puolen täytyy kompensoida vaikka sitten velkarahalla. Teorian mukaan valtio pystyy toimillaan pehmentämään kausivaihteluita ja pitämään huonompina aikoina "talouden rattaat pyörimässä" kuten usein sanotaan. Henkilökohtaisesti en tosin ole vakuuttunut keynesiläisen politiikan auvoisuudesta. Ensinnäkin valtion toimiminen korostetusti talouden veturina vääristää väistämättä rakenteita: päätökset tehdään poliittisen hyvävelijärjestelmän kautta ja lasku huonoista päätöksistä ei lankea poliitikkojen itsensä maksettavaksi vaan veronmaksajien. Eräs valtiokeskeisen talousjärjestelmän piirre on se, että sijoitusmarkkinoista on tullut nykyään peliä, jossa yritetään arvuutella mitä keskuspankit ja hallitukset mahtavatkaan tehdä seuraavaksi ja pyrkiä sitten hyötymään siitä. Tällöin resurssit allokoituvat ainakin osittain spekulaatioiden perusteella, joiden keskiössä ei välttämättä ole se, mikä tuottaisi reaalimaailmaan eniten lisäarvoa. Toinen ilmeinen ongelma on elvytyksen lopettaminen suotuisan talousvaiheen aikana. Yksi haaste on jo siinä, että vasta jälkikäteen voidaan luotettavasti nähdä milloin edes oli lasku- tai nousukauden huippu. Jotkut sanovat, että kuluvan nousukauden huippu on jo takana, mutta varmaksi sitä ei voida tietää, vielä. Lisäksi suotuisan talouden vaiheen aikana pääministerin toimistoon pitäisi aina osoittaa joku margaretthatcher, joka pistäisi holtittomaksi äityneen julkisen rahankäytön aisoihin ja kerryttäisi puskuria seuraavaa elvytysprojektia varten. Todellisuudessa hyvin harva poliitikko pystyy leikkaamaan menoja, sen näkee jo siitä kuvasta jonka postasin eilen. Sipilän hallitus on todella harvinainen anomalia, sillä ainakin tuon kuvan perusteella näyttäisi, että kuluneen nelivuotiskauden aikana julkisyhteisöjen menot eivät ole merkittävästi kasvaneet. Suorastaan historiallinen suoritus, mutta silti täysin riittämätön. Ja nythän meillä sitten onkin puikoissa jo populistipääministeri joka pistää velkarahalla haisemaan kaikella todennäköisyydellä oikein kunnolla. Olen 71 dB:n kanssa samaa mieltä siitä, että oleellisinta on se, mitä rahalla tehdään. Ajattelumme taitaa erota siinä kohdassa, että minä en näe mitään syytä miksi valtio tekisi parempia sijoituspäätöksiä muiden rahoilla kuin yksityiset toimijat omilla rahoillaan. Miksi niitä usein mainittuja "positiivisia kerroinvaikutuksia" ilmaantuu ainoastaan, kun valtio käyttää rahaa? Minusta paljon, paljon uskottavammin positiivisia asioita tapahtuu jos Suomeen saataisiin esimerkiksi houkuteltua sijoittajien rahaa ulkomailta. Tai jos kotimaisilla sijoittajilla olisi enemmän resursseja käytettävissään.
Tietenkään valtio ei ole ainoa "hyviä sijoituspäätöksiä tekevä taho", mutta valtio tekee ehkä sen kaltaisia päätöksiä, mitä yksityiset eivät halua tehdä. Yksityishenkilöä yleensä kiinnostaa oma hyöty (tuotto pääomalle), joka voi toki joskus olla muidenkin hyöty esim. investointi tehtaaseen, joka työllistää 200 ihmistä. Valtio sitten "joutuu" hoitamaan ne sijoitukset, joista ei ole erityisen suurta hyötyä kenellekkään sijoitettuun pääomaan verrattuna, mutta koko kansan kokema yhteishyöty on merkittävä. Tällaisia asioita ovat mm. kirjastot ja museot.
Sitra on veronmaksajien rahoittama. Näemme, että osakesijoittaminen ei pitäisi olla valtion tai tässä tapauksessa Sitran vastuulla. Kauppalehden mukaan uusi yliasiamies saa syliinsä salkullisen turskaa. Iltalehti jatkaa: Niin kuin 71 dB sanoo, pitäisi valtion rahoittaa vain niitä asioita, joista ei ole edes tulossa suoraa voittoa lyhyellä aikavälillä. Jätettäköön riskisijoittaminen niille, jotka sen parhaiten osaavat.
Hetkellisesti toki, mutta Suomen tapauksessa nousu oli jatkuvaa ja loppui vasta 6 vuotta kriisin alkamisen jälkeen. Tuo kertoo mielestäni lähinnä siitä, että kasvun taustalla ei ole ollut minkäänlaista ideologiaa pistää rahaa sinne, mistä se lähtee "kiertoon", vaan ennemminkin on vähän kaikessa yritetty väkisin pitää kiinni saavutetuista tasoista ottamatta realiteetteja huomioon. Kaikkein eniten itseäni talouskeskustelussa ihmetyttääkin, niin oikeiston kuin vasemmiston suhteen, se että paluu parin vuoden takaiseen elintasoon mielletään suunnilleen maailmanlopuksi. No, tällä kertaa kävi "hyvin", koska se on totta, että velkaantuminen ei sinänsä ole välttämättä paha asia. Mutta kannattaa muistaa, että tämä onnistui tällä kertaa vain siksi, että Suomi ei ollut velkaantunut aiemmin. Nyt jos kymmenen vuoden takainen toistuisi, niin enää Suomi ei voisi toistaa tuota kulkemaansa polkua, vaan realiteetit pitäisi kohdata ja suhteuttaa menot tuloihin.
Vasta Sipilän hallituksen aikana, talouden tunnuslukujen mukaan, tilanne kääntyi parempaan. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia: Julkisyhteisöjen alijäämä väheni vasta Sipilän hallituksen aikana. Julkisyhteisöjen ylijäämä / alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia: Toivottavasti Antti Rinne onnistuu vieläkin paremmin.
Jos olisi oikeaa kapitalismia, niin riskinottaja saisi itse maksaa virheistään, mutta varakkaat tuppaavat virittämään systeemit juurikin niin, että köyhät/muut maksavat tappiot ja itse korjaa voitot. Se on kapitalismia köyhille ja sosialismia rikkaille ja sitten nämä rikkaat haukkuvat köyhiä ties miksikö kommunisteiksi kun ehdottavat, että systeemiä tehtäisiin hieman oikeudenmukaisemmaksi.
Yllättävän hiljaista ottaen huomioon hallitusohjelman sisällön olleen julkisuudessa jo monta päivää. Niin tyytyväisiä vai niin kova taistelukauhu päällä? Joku toimittaja nimitti hallitusta punavihreäksi kulutusjuhlaksi. Ehkä keskeinen tunne on, että nyt rangaistaan eri tavoin keskiluokkaa, duunareita ja kaupunkilaisia. Edut valuu muiden taskuun. Mutta tätähän kansa halusi?