https://www.imdb.com/title/tt7984734/ The Witchin ohjaajan Robert Eggersin uusi elokuva. Pääosissa Robert Pattinson ja Willem Dafoe. Aika vähän tästä vielä ilmeisesti tiedetään, mutta ensi-ilta toivottavasti jossain vaiheessa tätä vuotta. Elokuva on kuvattu 35 mm filmille ja tulee olemaan mustavalkoinen.
Pattinsonista on kyllä kehittynyt varsin antoisa näyttelijä, joten hyvää voi olla tulossa. Ja mustavalkoisuus on aina plussaa. The Witch oli varsin pätevä debyytti, joten siitäkin on hyvä jatkaa.
Onko kellään käsitystä tuosta aspect ratio 1.19:1 en muista koskaan kuulleennikaan tuosta ellei sitä merkata myös jotenkin toisinkin. Vaikuttaa joltain erittäin harvinaiselta kuvasuhteelta? Näkyyköhän se juurikin noin kuin trailerissa että se ei levene automaattisesti oikealta ja vasemmalta laajakuva tv ssä?
Teatterissa näin kyseisen trailerin ja silloin se näytti Academy 1.37:1 kuvasuhteelta. 1.19:1 suhteesta en ole ikinä kuullutkaan. Wiki kertoo kuitenkin seuraavaa: 1.19:1 (19:16): Sometimes referred to as the Movietone ratio, this ratio was used briefly during the transitional period when the film industry was converting to sound, from 1926 to 1932 approx. It is produced by superimposing an optical soundtrack over a full-gate 1.3 aperture in printing, resulting in an almost square image. Films shot in this ratio are often projected or transferred to video incorrectly using a 1.37 mask or squashed to 1.37. Examples of films shot in the Movietone ratio include Sunrise, M and Hallelujah!.[18] https://en.wikipedia.org/wiki/Aspect_ratio_(image)#Previous_and_currently_used_aspect_ratios
Rakkautta & Anarkiaa -festareilla tämä leffa nähdään, mutta liput tuohon näytökseen myytiin n. puolessa tunnissa loppuun. Omani onneksi sain.
Eipä huono. Oli nimittäin varsin tyylikäs elokuva äänisuunnittelultaan ja tuollaisen puristetun kuvasuhteen ja mustavalkoisuuden tuoman upean tunnelmansa myötä. Se itse sekopäinen kertomus siellä kaiken ärsykkeitä kutkuttelevan tarjoilun keskellä voi kyllä aiheuttaa turhautumista, mutta onpahan ainakin varsin mieleenpainuvaa katseltavaa ja kuunneltavaa tarjolla, jos ei muuta. Näyttelijäveteraani Dafoe näyttää jälleen vaivattoman onnistuneesti miten tuodaan niitä värikkäitä hahmoja ihmeteltäväksi. Pattinson jää näistä kahdesta syöksykierteisen höyryävästä paskiaisesta vähän jalkoihin, vaikka eipä nyt hänenkään suorituksessaan mitään suurempaa vikaa ole. Hyvä elokuva siis, vaikka ne tyylilliset seikat tuntuvat vetävän tässä nyt sen pidemmän korren sieltä käsikirjoituksen edestä. 3.5/5
Kun Hesari antaa elokuvalle 4/5 ja Höblä 5/5, niin sehän ei voi olla huono. Me, jotka yhä uskomme, että etelän metia ei valehtele, saamme jälleen uutta vettä myllyymme. Robert Eggersin edellinen ohjaus, esikoistyö The Witch (jota en ole vielä nähnyt mutta nyt kyllä haluan) sai kiittäviä arvosteluita. Eggers on noussut Jordan Peelen tavoin melko nopeasti nykykauhun kärkinimiin. Tämäkin elokuva sijoittuu menneisyyteen, suunnilleen 1880-luvulle, tapahtumapaikkana etäinen, myrskynpieksämä majakkasaari jossain Yhdysvaltain itärannikolla. Majakanvartija (Willem Dafoe) ja apumies (Robert Pattinson) saapuvat saarelle hoitaakseen majakkaa kahdestaan neljän viikon ajan. Arvojärjestys on selvä: vain majakanvartija pääsee lyhtyyn, ja apumies saa raataa kuran keskellä. Tapahtumia seurataan apumies Ephraimin näkökulmasta. The Lighthouse on tiivis, omintakeinen psykologinen kauhutarina ja kahden miehen kamarinäytelmä, joka hetkittäin saa myös hurmeisia sävyjä. Vähitellen alkaa vaikuttaa siltä, että joko toisella tai molemmilla viiraa melkoisen pahasti päästä eikä mielensekaus ole kuin osin väkijuomaperäistä. Tapahtumat käyvät yhä surreaalisemmiksi, eikä katsoja voi tietää kaikesta (tai mistään) näkemästään, onko se totta. Tarinaa kerrotaan taitavasti paitsi ekspressionististen kuvien ja arvoituksellisten takaumien myös eloisan (monofonisen!) äänitehoste- ja musiikkiraidan avulla. Elokuva yllättää toistuvasti kuvaelmainsa hulluudella, ja katsoja haluaa tietää, kuinka tämä kaikki voi lopulta päättyä — tuskin hyvin. Jälkeenpäin vaikuttaa mahdottomalta, että elokuva kesti liki 110 minuuttia. The Lighthouse kuuluu elokuvahistorian suurten mökkihöperöys- ja mielipuolisuuskuvausten joukkoon Hohdon ynnä muiden rinnalle. Elokuvan näyttelijäntyö on sanalla sanoen hurjaa. Willem Dafoe esittää entistä merikarhua niin karismaattisesti ja ilmeikkäästi kuin vain Dafoe osaa. Robert Pattinson aloitti uransa ottamalla Voldemortilta pataan ja ajautui sitten hurmurivampyyriroolinsa syövereihin. Tässä elokuvassa hän tekee niin rujon roolin, että kauniilta pojalta se hätkähdyttää — vertauskohdaksi voi mainita vaikkapa Jake Gyllenhaalin ja Nightcrawlerin. Intensiivisyyttä kasvattavat mustavalkoinen kuvaus ja Movietone-kuvasuhde, jota tuskin kovin usein saanee Tennispalatsin kaltaisessa populäärikulttuurin pyhätössä ihailla. Salin 9 äänentoistossa oli kuitenkin jotain outoa, ikään kuin monoääntä olisi ajettu kaikista kanavista (myös sivuilta) eikä äänenlähde tuntunut keskittyvän valkokankaan tienoille. No, onneksi kotiteatterissa jne. 4½/5
Töissä käyvää ihmistä rasittaa nämä arkiviikon turhan myöhäiset näytösajat, lähes järjestään klo 20:00 kieppeillä alkaa. Miksei voi olla enemmän johonkin 17-18 aikaan näytöksiä, niin ehtisi vaikka sopivasti suoraan töistä ilman turhia odotteluja ja edestakaisin ravaamisia. Kyllä kannattaisi minulta kysyä, kun ohjelmistoja suunnitellaan. Mutta pakko se on sitten huomenna mennä 20:30 näytökseen katsomaan The Lighthouse, kun ei juurikaan muita vaihtoehtoja anneta (tai annetaan: viikon päästä pääsisi klo 17:50). Viikonloppunahan ei kannata mennä, koska liikaa ihmisiä ja liput kalliimpia. Sopivasti ePassissakin saldoa jäljellä. Annan tälle elokuvalle jo etukäteen 4,5/5.
Henkilökohtaisesti on vaikea edes kuvitella tilannetta tätä nykyä, jossa olisi valmis raahaamaan ruhon ihmistsunamin keskelle paikkaan x ilman, että ensin pääsisi suihkuun, syömään, paskalle ja rauhoittumaan kaikesta muusta jonninjoutavasta ylikuormittavasta kuonasta, jota oravanpyörä nimeltä riistokapitalismin raivohyödyntäminen ihmisestä sisuksiinsa loisii.
Olen Mookidin kannalla, perjantaisin käppäilen mielelläni töistä suoraan näytökseen. Kun se teatteri kotimatkan varrella vielä sattuu olemaan, niin kätevästi menee. Joo, jatkoin ot:tä.
(eka postaus, jee!) Kävin katsomassa tämän Tampereen Cinemadromessa viime viikonloppuna (onko täällä muuten muita Cinemadrome kävijöitä) ja näytös oli mitä mahtavin, mutta itse leffa valitettavasti jätti kylmäksi lähinnä mielestäni liiallisen pituuden johdosta. Tein aiheen tiimoilta kohtalaisen spoilerivapaan 10 minuuttisen videoarvion
Luulin ihan oikeasti, että se on elokuvateatteri. Se onkin pornoa ja roskaa Piti googlettaa. Toivottavasti osuin oikeaan