Kommentoin lainaamaasi osuutta jossa Salminen kertoo tartuntariskin Suomessa olevan pieni sillä hetkellä. Oliko sinulla siihen jotain parempaa tietoa?
Hän sanoo ”edelleen hyvin pieni”. Se ei sisällä mitään lupausta tulevasta. Huolestumiskommentti selvästi viittaa tähän potilaaseen ja hänestä aiheutuvaan vaaraan. Muoks: olitkin näköjään lainannut luovasti ja kappas, olennainen sana ”edelleen” oli pudonnut pois. Ei kannattaisi laittaa kursiiviin jos itse muokkaa lainattua. Eikä oikeastaan kannattaisi edes esittää lainaavansa jos ei niin tee.
Ei todellakaan viittaa vain siihen potilaaseen. Edeltävä virke "Oli odotettavissa, että matkailijoiden mukanaan tuomia tautitapauksia voi tulla ilmi myös Suomessa" ottaa kantaa nimenomaan kokonaistilanteeseen yleisellä tasolla ja tuo lainattu virke on jatkoa sille.
Fair enough, lisäsin puuttuvan sanan lainaukseen. Asiasisältö toki mielestäni pysyy samana. Samaa kriisitietoisuuden tasoa oli hallinnossa pitkään myöhemminkin, vielä kuukauden kuluttua tuosta hetkestä terveysministeriön todennäköisin skenaario oli sellainen että ”koronatartuntoja tulee Suomessa vielä muutama lisää.”
Kyllä mutta tuolla hetkellä. Oliko tuolla hetkellä Suomessa suuri tartuntariski? Millä perusteella? En muuten tarkistanut lainaustasi. Ehkä pitäisi.
Ei ollut suuri tartuntariski, eikä Salminen sellaista väittänytkään vaan jotain ihan muuta. Miten tämä nyt on näin vaikeaa.
Salminen sanoi tammikuun lopussa että riski on edelleen pieni Suomessa. En tiedä mikä siinä oli mielestäsi väärin.
Nyt kun luet sen vielä kerran mikä riski oli hänen mielestään pieni niin ehkä pääsemme samalle sivulle. Minä en tiedä miksi haluat väittää hänen puhuneen tartuntariskistä kun ei Salminen siinä lainauksessa käyttänyt sanaa tartunta ollenkaan. Sen sijaan hän puhui ihan toisesta riskistä: taudin leviämisen riskistä Suomessa. Lausunto on täysin yksiselitteinen ja osoittautui sittemmin virhearvioksi.
Hän sanoi että ”taudin leviämisen riski Suomessa on edelleen pieni”. Ei ”Suomeen” vaan ”Suomessa”. Kyse oli selvästi tästä potilaasta ja hänen aiheuttamastaan riskistä. Oliko mielestäsi taudin leviämisriski Suomessa korkea tammikuussa? Leviämisriski on minusta aika sidoksissa tartuntariskiin. Ehkä olet eri mieltä?
Me selvästi ymmärrämme hänen sanomansa eri tavalla. Minusta hän käyttäessään sanaa ”Suomessa” puhui leviämisriskistä Suomessa sillä hetkellä (muistathan sen edelleen-sanan jota copy/pastesi ei osaa) kun taas sinusta ”Suomessa” -sanan käyttö viittaa leviämisriskiin Suomeen.
Minä olen ymmärtätänyt Salmisen lausunnon koko ajan samoin kuin @elmac0 , että Salminen ennusti, että korona viruksen riski levitä Suomeen ja siten myös Suomessa on erittäin pieni silloin ja tulevaisuudessa. Saman suuntaisia lausuntoja, ja perseilyjä hän antoi monia viikkoja tuonkin jälkeen. Nyttemmin hänen lausuntonsa ovat täysin muttuneet. Suomessa kuten muissakin maissa oli suuri riski tammikun lopulta alkaen WHO:n antaman varoituksen mukaan samoin kuin kaikissa maissa, että tästä koronasta tulee pandemia. Silloin tosin vielä puhuttiin vakavasta epidemian uhasta. Siksi Suomessa oli olemassa vakava riski, että tämä korona leviää myös Suomeen ja sitten Suomessa ja tätä ei huomiotu Suomessa kuten ei yhdessäkään länsimaassa. Ja nyt ollaan tässä. Yksittäiselle Suomen kansalaiselle Suomen sisällä riski oli silloin 0% saada tartunta. Aasiassa eräissä maissa kuten Etelä-Korea, Taiwan ja Japani. Tämä varoitus toisaalta otettiin vakavasti ja siellä yhteiskunnat on voitu pitää paremmin toiminnassa. Mutta tämä nyt on sanoilla saivartelua, kuten me kaikki @kmruuska , @elmac0 ja minä tiedämme Jos Salmisen lausunnon ymmärtää jotenkin muuten, niin sitten ymmärtää. Enkä siksi väittele tästä sen enempää. Kaikki kun voi aina pyrkiä selittämään miten kukin haluaa.
Lausunnon voinee ymmärtää niinkin, että haluttiin pitää kansa rauhallisena, ehkä pelata aikaakin. Näin se leffoissa menisi.
Ja sitäpaitsi tuo väittely on nyt ja tässä jo täysin turhaa. Paljon tärkeämpää on huomata, että jos korona potilas joutuu tehohoitoon, niin oli hän minkä ikäinen tahansa alle 70-vuotias, niin fatalisuus (kuoleman riski) on yli 14%. Se on paljon se. Jos potilas on yli 70 -vuotias, niin fatalisuus on vähintään 40% -50%. Se on jo arvan heittoa elääkö vai kuolee. Sitten vielä pahempi asia on se, että nuorempien tehohoito ajat voivat olla viikkoja tai kuukausia. Noiden tietojen lähde: YLE uutiset. Nyt kun vielä tietäisi kuinka paljon oireita saaneista joutuu tehohoitoon, niin voisi arvioida, kuinka paljon samanaikaisia korona potilaita Suomen sairaanhoitojärjestelmä kestää, jotta voidaan hoitaa myös kaikki muut potilaat. Minusta pääasia ei enää ole, kuinka monta kuolee koronaan; vaan se, että sairaanhoitojärestelmä ei ylikuormitu ja kaikki muut sairaudet voidaan hoitaa. Alkaa nimittäin näyttää siltä, että koronaan kuolee niin paljon kuin koronaan kuolee ja sille emme voi oikein tehdä mitään, koska hotoa ei ole. Sen sijaan pitää nyt keskittyä siihen, että ne muut hoidettavissa olevat sairaudet voidaan hoitaa ja yhteiskunta pitää käynnissä ilman kaaosta. Se taas tarkoittaa sen korona pandemian erittäin voimakasta säännöstelyä, eli kuinka monta sairastuu samaan aikaan koronaan. Siis, jos siihen pystytään. Tässä suhteessa olen muuttanut mieleni täysin, kun olen seurannut lisääntyvää uutisointia ja tutkimuslaitosten julkistamia analyysejä. Olen tullut pessimistiksi. Olen tosin edelleen sitä mieltä, että Ruotsin malli on väärä ja ihmettelen edelleen Karoliinisen Instituutin hiljisuutta (Karolinska Institutet). Syy: Jotkut uutiset kertovat Ruotsissa tehohoito kapasiteetin ylittyneen ja johtanee hoidettavien valintaan. Siihen tilanteeseen ei pidä minusta ajautua Suomessa, koska virhearviointi riskit kasvavat aivan liian suuriksi.
Veikkaan että mitään vakavasti otettavia laskelmia ei edes ole, joten niistä on vaikea antaa tietoa kenellekään. Ja miksikö niitä ei olisi? Koska a) ei ole tarpeeksi tietoa että sen pohjalta voisi tehdä mitään hyödyllisiä laskelmia tai b) vaikka tietoa olisi ei sitä osata hyödyntää laskelmien tekemiseen ja c) vaikka osattaiisiinkin niin miksi vaivautua kun palkka tulee ilmankin... ja d) mitään strategiaakaan ei ole vaan pelkkiä paniikkireaktioita jos niitäkään...
Kyösti Hagert kirjoitti, että Tukholmassa tavatessaan tuttujaan hän joutuu jatkuvasti pakkohalatuksi näinäkin päivinä. Tuo kertoo kaiken tarpeellisen ruotsalaisten asenteesta. Tähän tautiin suhtaudutaan siellä niin kevyesti, terveysviranomaisista huokuvan asenteen vuoksi, että edes aivan alkeellisimpiin asioihin kuten halaamisen välttämiseen ei pyritä. Terveysviranomaiset ovat epäonnistuneet todella pahasti siellä. Kansaa en lähtisi kovin paljoa syyttämään, kun kaikki näkevät, että terveysviranomaiset ovat pääpropagandisteja koronan vähättelyssä. Kyllä kansalaiset keskimäärin toimivat aika hyvin heille annettujen ohjeiden mukaan kaikissa maissa. Ruotsissa kun vakavalla mielellä annettuja ohjeita ei yksinkertaisesti ole, niin ei ole mitään mitä noudattaa.
Ihan varovaisesti kastan varpaani taas tähän lampeen, mutta eikös ne Svedut ero meistä aikalailla? Iloisia halailijoita ja pussailijoita? Me taas tuskin edes soitetaan sukulaisille, saati että nähtäisiin tai kauheata, että jopa kosketeltaisiin? Systerini elää skutassa ja sanoo, että ei siellä mitään elämää kylällä ollut aikaisemminkaan ja nyt kaikki on ihan seis. Miten siellä leviää virus, kun naapureita ei näy?