Siksi yritinkin sanoa, että asiaa kannattaisi varmaankin ajatella reaalitalouden kautta ennemmin kuin rahan. Viimeksi taisin yrittää käyttää esimerkkinä sitä, jos julkinen valta päättäisi rakennuttaa pronssista merta kohti tähyilevän Paavo Väyrysen patsaan. Hankkeen ajatteleminen rahatalouden kautta saattaisi erehdyttää luulemaan, että patsas ei maksa oikein mitään, koska siihen käytetyt "investoinnit" päätyvät verotuksen kautta pikku hiljaa takaisin yhteiseen kassaan. Tämä ei kuitenkaan luonnollisestikaan pidä paikkaansa, sillä hankkeessa käytetyt työpanokset ja tuhlatut luonnonvarat menetetään lopullisesti ja peruuttamattomasti. Sama juttu minkä tahansa muunkin julkisen hankinnan kanssa. Hukattujen resurssien arvo (=hankkeen kustannus) mitataan luonnollisesti rahassa. Vaikka raha itsessään jää kiertoon, se ei tee reaalisista kustannuksista yhtään pienempiä. Tuossa 20 miljardissa on muuten paljon muutakin kuin vain koronan vaikutuksia mukana. Ensi vuoden budjetti on alustavien arvioiden mukaan 7 miljardia miinuksella, ja niissä arvioissa oli muistaakseni mukana oletus että epidemia on pääosin selätetty. Marinin hallituksella on paljon projekteja käynnissä jotka eivät liity koronaan mutta jotka lisäävät julkista alijäämää merkittävällä tavalla.
https://tekniikanmaailma.fi/tutkija...kahdesti-loyto-jakaa-tutkijoiden-mielipiteita Yksi tapaus on toki aika vähän isossa massassa, mutta huolestuttava. Ei tiedä hyvää myös Ruotsin strategialle, toinen aalto saattaa iskeä vaikka kuinka olisi "laumaimmuniteettia" saatu sairastamalla.
Sillä on merkitystä, mitä reittejä raha kiertää taloudessa. Kyllä julkista rahaa voi tyhmästikin käyttää jos ollaan idiootteja. Julkisen rahan eri käyttökohteilla on omat kerroinvaikutuksensa. Tällä hetkellä Suomi saa lainarahaa niin halvalla (Suomea pidetään rahan turvasatamana), että kerroinvaikutuksilla on melko helppo hoitaa lainojen takaisinmaksua. On myös hyvä pitää mielessä, että julkisen velkaantumisen liiallinen välttäminen johtaa julkisten menojen leikkauksiin, jotka helposti johtavat yhteiskunnallisiin ongelmiin (esim. mielenterveysongelmat) jotka tulevat kalliiksi. Velkaantuminen ei ole aina huono juttu. Pitää velkaantua järkevästi ja käyttää se velkaraha tehokkaasti, mutta holtiton velkaantuminen on toki huono asia, koska velkojen takaisinmaksusta tulee vaikeaa (luottoluokitus laskee, lainaraha kallistuu jne.) Usein kuitenkin (yli)velkaantumisella pelottelu on enemmän ihmisten tietämättömyyden kyynistä hyödyntämistä omien poliittisten päämäärien perustelemiseksi poliitiikkojen toimesta. Korona aiheuttaa ikävän iskun maiden talouksiin Suomi mukaanlukien. Siitä ei pääse mihinkään, mutta järkevällä velanotolla tuon iskun negatiivisia vaikutuksia voidaan minimoida. Aivan, resursseja kuluu, mutta vastapuolella on talouden kerroinvaikutukset. Esim. rahan kierto tarkoittaa usein työn tekemistä (esim. firma X maksaa työntekijälle Y tehdystä työstä) joka tuottaa lisäarvoa talouteen. Sehän se työn tekemisen koko (kansantaloudellinen) idea on. Muutoinhan raha olisi "hävinnyt" maailmasta jo ajat sitten resurssien kulumisen myötä. Koronasta tulevat kustannukset ovat toki poikkeuksellisia, ikäviä mutta minkäs teet. Testien tekeminen lienee kuitenkin parempi vaihtoehto ja muuten tulisi kansantaloudelle vielä kalliimmaksi. Tuskin niitä hoitajia palkataan testaamaan ihan vaan siitä syystä, että mitään muutakaan käyttöä rahalle ei keksitä. Eiköhän se ole arvioitu, että tämä testaaminen on ihan helvetin tärkeää koronan keskellä, jotta yhteiskunta pyörisi mahdollisimman normaalisti. No, onko sulla itsellä joku ajatus? Minusta hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on päästä koronasta yli mahdollisimman pienin vaurioin. Eli olet sittenkin tehtyjen toimien kannalla? Suomessahan talous sakkasi lopulta aika vähän verrattuna moneen muuhun maahan. Vahvat sosiaaliset turvaverkot pitivät ihmisten ostovoimaa yllä ja yksityinen kulutus ei stopannut kuin seinään. Suomen ongelmana onkin muiden maiden taloudet, eli sakkaako meiltä vienti totaalisesti sen takia, että ostajamaat ovat peeaa koronan takia?
Siirsin osan tähän aiheeseen kuulumattomasta vastauksesta "Kannatatko Marinin hallituksen politiikkaa" -ketjuun. En tiedä kuuluuko se oikein sinnekään, mutta pakko oli johonkin laittaa Olen samaa mieltä. Enemmänkin olisi voitu satsata koronanvastaiseen taisteluun. Lähinnä halusin yrittää tuoda esiin sitä näkökulmaa, että julkisten hankintojen kustannuksiin EI saada alennusta sen takia, että osa rahasta palautuu verojen kautta takaisin valtiolle. Sama pätee tietenkin koronan vastaisiin toimiin. Mutta sijoitus voi hyvinkin olla kannattava. Reaalitalouteen voidaan hyvinkin saadaa hyötyjä esimerkiksi sitä kautta, että mahdollisimman harva joutuu sairauden takia syrjään yhteiskunnasta ja mahdollisimman moni kuluttaja uskaltaa käyttää palveluja normaalisti. (Esimerkiksi Apple rakennutti hulppean 4 miljardia maksaneen pääkonttorin Kalifornian Cupertinoon. Eihän kukaan ajattele niin, että kyseinen projekti tuli maksamaan Applelle vähemmän kuin tuo 4 miljardia johtuen siitä, että projektiin osallistuvat työntekijät ostavat palkallaan uusia iPhoneja [tai ostavat muita palveluja joiden tarjoajat lopulta ostavat iPhoneja] ja näin ollen sitten palauttavat osan rahoista Applen kassaan. Tälläinen logiikka ontuu pahasti, mutta jostain syystä julkisten investointien tapauksessa samaa ajatusta kuitenkin usein näkee sovellettavan.)
Nyt väitetään, että todisteet koronan tarttumisesta kahdesti on saatu kahdessa tapauksessa. Aiemmin on jäänyt epävarmaksi, onko kyseessä ollut uusi tartunta (eli taudinaiheuttaja on poistunut elimistöstä ja tullut uudestaan) vai edelleen se alkuperäinen sekä muutamassa tapauksessa ns. false positive. Tässä siis väitetään, että kyse on varmuudella uudesta tartunnasta. Jos näin, niin rokotteiden tulevaisuus ei näytä lupaavalta. https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/7746252d-9d22-46cd-b684-37e257028477
Maailmassa on 24 miljoonaa todettua koronatartuntaa. Jos niistä 2 kpl on todettuja uudelleentartuntoja, ei sillä ole mitään merkitystä rokotteiden tulevaisuuden kannalta.
Tuo argumentti kaipaisi vähän perusteluja. Sairastamisen aikaansaama immuniteetti ei näytä kestävän ainakaan kovin pitkää aikaa. Miten tällä ei ole 'mitään merkitystä' rokotteiden kannalta?
Jos immuniteetti kestää vain vähän aikaa niin kyllähän se vaikuttaa rokotteenkin tehokkuuteen. Rokotus pitäisi sitten saada monta kertaa vuodessa? Tai antaa rokotus kaikille maailman ihmisille suunnilleen samaan aikaan jolloin viruksen leviäminen estyisi ja se toivottavasti katoaisi kokonaan. Niin ei tietenkään tule ikinä tapahtumaan vaan rokotuksia tullaan tekemään missä ja miten sattuu ja virus jää kiertämään populaatiossa. Tarvittaisiin siis muutakin kuin rokote. Esimerkiksi lääke jolla jo sairastuneet parannetaan.
Ehkä rokotteella saadaan aikaan influenssarokotemainen suoja, millä sairastumisen saa estettyä tai oireita lievennettyä. Aika todennäköistähän on, että tämä uusikin koronavirus jää pyörimään pallolle aiempien influenssavirusten tapaan. Tämä olisi ihan ok, mikä normalisoisi yhteiskuntien toiminnan. Riskiryhmät ja muut halukkaat voitaisiin siis suojata.
Polioa on pyritty hävittämään kokonaan rokottamisella. Nyt yli 30 vuoden jälkeen ollaan melkein maalissa. Poliorokotuksen tehokkuudesta ei ole epäselvyyttä ja sen tehoaika on jotain muuta, kuin influenssarokotteella (vuosi, jos hyvin käy). https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006613069.html
Fuhannun flunssan takia tehtyjä rajoituksia eivät noudata kuulemma monestikaan epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät ihmiset https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...yttoa-persoonallisuuden-vaikutuksesta/7907476
Mitä mieltä olette nyt tulleesta älypuhelimeen ladattavissa olevasta Korona-vilkkusovelluksesta? Aiotteko itse ladata kyseisen sovelluksen?
Jää kyllä lataamatta, täällä Turussa ei ole tarvetta. "sovellus, jonka avulla saat tiedon, jos olet sovelluksen arvion mukaan altistunut koronavirukselle." Työni puolesta altistun joka päivä joten toi sovellus kaatuisi mun puhelimessa. "Error...Error... Too much data...."
Ladattu ja asennettu jo. Päivänselvää, että otetaan käyttöön. Tässä vielä digitoimittajan muotoilu asiasta: "Kommentti: Se on täällä – järkisyitä olla lataamatta Koronavilkkua ei ole" https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000006619156.html
Odotan vielä. Jos se osoittautuu hyväksi ja kaikki muutkin lataa, niin lampaana menen perässä. Vaikka uskon/luulen/mielipiteeni on, että korona on saanut vaarallisuuteensa nähden liikaa huomiota, niin joku raja se minun vänkäämisellänikin on.
Kuten sanottu, ei ole järkisyitä olla lataamatta. Ainoastaan itsekkäitä. Sen asentamatta ja käyttämättä jättäminen on käytännössä keskisormen näyttämistä muulle yhteiskunnalle ja omalle lähipiireilleen. Asentamisesta kun ei ole mitään haittaa, mutta jos jättää asentamatta ja se tulisikin tarpeeseen on jo aiheuttanut ylimääräistä ongelmaa ja mahdollisesti pahentanut tilannetta huomattavasti. Foliohattukansanosaa ei rauhoita mikään, mutta tässä silti muutama linkki: Bluetoothin turvallinen käyttö älylaitteissa (Koronavilkkuun liittyen) @ kyberturvallisuuskeskus.fi Kyberturvallisuuskeskus: Koronavilkku-sovelluksessa ei havaittu olennaisia tietoturvaan liittyviä riskejä (PDF lausunnosta ladattavissa) @ THL.fi
Ladattu! Ei ole syytä olla lataamatta. Itse ensin ajattelin odottaa pari päivää ihan sen vuoksi, että jos softassa onkin bugi ja joku rosmojoukko pääsee palvelimelle. Mutta toisaalta tuo appi ei jaa mitään henkilötietoja, joten tässä koronatilanteessa tuon asentaminen on fiksu teko.