Ei kai kankaan muodolla ole väliä miltä kyseiset leffat näyttävät, jos kankaan leveys on sama? Itse tosissaan tykkään yleisesti ottaen 16:9 kuvasuhteesta enemmän kuin 2.4:1 suhteesta, myös elokuvissa. Aina jos leffassa kuvasuhde vaihtuu 2.4:1 > 16:9, niin kuva on vaan paljon vakuuttavampi.
Mäkin tykkään enemmän isosta kuvasta kuin pienestä. Siksi 2.4:1 on vaan paljon vakuuttavampi. As it should be.
No, jos sinulla on yhtä leveä 1.78:1 kuva, kuin on sinun 2.4:1 kuva, niin on sen pinta-ala kyllä valtavasti suurempi ja täten määritelmäsi mukaan vakuuttavampi?
Ei ole, koska scopekankaalla homma ei toimi sillä tavalla. Pinta-alaltaan suurin kuva tässä huushollissa on aina 2.4:1. Tällainen systeemi oli aikoinaan käytössä myös elokuvateattereissa... jos niitä kukaan enää muistaa.
Jos on vaan riittävästi huonekorkeutta tai muuten helvetin pieni huone niin 4:3 voi olla se suurin mahdollinen kuva, joku voisi kutsua jopa IMAX:si. Myös meikäläisen huusholissa ja kokolailla tyypillisessä olohuoneessa pinta-alaltaan suurimman ja esteettisestikin vakuuttavimman kuvan saa kun on luokkaa 2.4:1.
On ihan eri asia huushollista tai esteettisyydestä johtuva kankaan koko. Jos on kaksikerroksinen olohuone, niin suurin kuva saadaan vaikka juuri tuolla 4:3 kuvalla. Jos on leveä ja matala teatterihuone, niin varmaan joku 16:9 leveämpi on pinta-alalta suurempi, mutta tuskin niin tarkasti on kellään, että just 2.40:1 on suurin. Älkää nyt yrittäkö vängätä. Kyllä minä tykkään teidän 2.40:1 kankaista.
Itse itselleni vastaten. Kysehän on täysin siitä että vaikka n. 90% koko maailman valokuvien katselusta tapahtuu tietokoneen näytöiltä, niin valokuviin suhtaudutaan taidemuotona jota ehkä myös itse harrastetaan ja ollaan kiinnostuneita sisällöstä koska kuvilla voi olla niin monta muutakin ilmenemismuotoa. Kun taas elokuvaa harrastetaan selvästi enemmän puhjtaasti katsojan roolista. Kuvasuhdekeskustelu kumpuaakin enemmän omista laitteista ja niiden yhteensopivuudesta esitettävän materiaalin kanssa. Keskustelu käydään siis omista laitteista ja valinnoista.
Halleluja, täällä on pelastunut! Ja tästähän matka vain paranee, jos/KUN tekninen toteutus sen suinkin sallii ilman kuvan kroppaamista avatussa muodossa, jolloin 2,35:1 ja sitäkin tiiviimmällä kuvarajauksella koetut filmaukset on mahdollista NÄHDÄ ensimmäistä kertaa -- kuten ESIMERKKIMME tyhjentävästi osoittaa. Eläköön open matte!
Senkin uhalla, että toistan jo aiemmin ketjussa todettuja faktoja, scope-kankaalla siirryttäessä 2.4:1 -> 16:9 kuva siis kapenee, eli toisin sanoen pienenee.
16:9 on vähän nafti leveyssuunnassa ajatellen näkökenttää, tämä lienee yleisesti tunnustettu tosiasia? Jopa perus-digi-IMAX on nykyään 1.9:1. Scopea kotikankaan kuvasuhteena puoltaa se, että yleisesti ottaen kaikista kriittisintä laatua edustavat elokuvat ovat siinä kuvasuhteessa julkaistuja ja hyvälaatuisina saatavissa. 16:9 sitten taas jo vähän vaihtelevampaa laatua materiaaliltaan, digikamerakuvaa, tv-sarjoja yms. Ja jos yhtään vanhempaa materiaalia katsoo, niin kaikki tv-sarjat on 4:3 ja usein aika heikkolaatuisia kuvaltaan. Lisäksi akatemiakuvasuhteella on tehty erittäin paljon elokuvia, mutta usein niidenkään kuvanlaatu ei vaadi erityisen isoa kuvakokoa. Scope-kangas siis tarjoaa immersiivisyyttä suuren budjetin elokuville ja samalla on armollisempi vanhemmalle ja muuten heikompilaatuiselle materiaalille. Eikö se ole lopulta win-win kotikatselun näkökulmasta?
Niin jos on sama leveys? Oon ajatellut, että Scope-kankaat ois keskimäärin vähän leveämpiä? Ja toiseks, vaikka oiskin saman levyiset, niin 16:9 kankaan omistajat tykkäävät tod.näk. enemmän 1.85 leffojen kuvasta. 2.4:1 kankaan omistajat taas laajemmista. 16:9 kankaallahan ultralaaja-leffa näyttänee melkoisen matalalta verrattuna niihin totuttuihin 1.85 leffoihin. Ja siis hain sitä, että onks noi ultralaajaleffat kuva-alaltaan liian laajoja teidän makuunne, vaikka korkeus olisikin riittävä (joutuu kääntelee silmiä oikealle ja vasemmalle?) Itsehän myös (KILLPATRICKIN lisäksi) tykkään noista. Onko yleisesti leffateattereissa 2.4:1 kangas (tai jotain sinne päin)? Jos on, niin nuo ultralaaja-leffat ovat hiukan matalampia kuin 2.4:1 -leffat teattereissakin.
Senkin uhalla, että toistan jo aiemmin ketjussa todettuja faktoja, jos scope-kankaan leveys on 4 metriä, niin 4 metriä leveän 16:9 kankaan kuvan pinta-ala on enemmän.
Silläkin uhalla että joudun taas kertomaan itsestäänselvyyksiä niin i-kari ja KILLPATRICK ovat molemmat aivan oikeassa, well done!
Leffateattereissa on ~2.4:1 valkokankaat, joiden sivuilla olevia verhoja avataan ja suljetaan sen mukaan, mikä kuvasuhde leffassa on. Kyllähän tuon näkee mainosten päättyessä, että avataan, jos leffa on scope. Joskus jopa näyttävät scope-kuvan mainoksia flattina. Sinänsä myös kotiin on saatavissa scope-kankaan reunat peittäviä maskeja. Joku ropellipää varmaan tekee moottoroidut verhot tai maskit.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään näkökentästä. Kuvaformaatti on myös osaltaa taiteellinen valinta ihan siinä missä itse kuvauskin. Consider two films by Steven Spielberg. The director shot 'Jaws' at 2.35:1 to showcase the vast expanses of open water in the ocean. Yet he shot 'Jurassic Park' at the narrower 1.85:1 ratio to emphasize the height of the dinosaurs. These were two different movies with two different artistic goals, requiring the use of separate aspect ratios. ... In this famous shot from 'Lawrence of Arabia' (photographed in 65mm at an aspect ratio of 2.2:1), you might say that there's a lot of empty room on the left that we don't need to see, but that would miss the point of the shot. Director David Lean carefully uses negative space throughout the frame (on the sides, in the expanse of sky above the characters, and at the horizon in the deep background) to place his characters in proper perspective against their environment. Losing even an inch of this would destroy the intentions of the shot. ... This change in perspective [scope vs. open-matte] has an immediate effect of making the characters seem further away from the viewer yet closer to each other, altering the psychological impact of the scene. Unlike the 'Lawrence of Arabia' example above, Proyas wasn't trying to use negative space in his shot. He wants to fill the frame with pertinent visual information. Opening the mattes ruins that. Even a compromise 16:9 framing still shows too much picture that we weren't meant to see, and loses much of the dynamic tension of the original composition https://www.highdefdigest.com/news/...h-Def_FAQ_Why_Dont_the_Black_Bars_Go_Away/764
Ei kun tarkoitin ultralaajalla noin 2.75:1 kuvan leffaa, jota en ole ikinä ollut teatterissa näkemässä. Mainokset on ~ 16:9 ja sitten verhot aukenee Scope (2.4:1) muotoon. Mutta jos teatterissa kankaan enimmäisleveys on sama leveysmäärä, jossa ne näyttää scope leffan, niin silloin samalta kankaalta näytettäessä 2.75:1 leffaa, pitäisi kuvan olla hiukan matalampi? Joskus 2010-luvun alkupuolella olin kattomassa Sherlock Holmesin (1.85:1) Tennispalatsissa ehkäpä eräässä sen pienimmistä saleista. Mietin silloin, että oliko siinä pienemmässä (jokin 9-13 saleista) salissa vain 1.85-kangas. Mut voi olla, että se oli myös scope-kangas, josta oli oikein peitetty reunat, koska Sherlockin kuvasuhde kuuluu ollakin tuo 1.85:1.
Kautta aikain kuvasuhde on ilmoitettu siten, että vertikaalimitta on aina vakio. 1.33:1 1.78:1 1.85:1 2:1 2.35:1 2.40:1 2.70:1 jne.... Tällä periaatteella kuva isonee aina vaakasuunnassa. Scopesta ei suotaisi käyttää sanaa tiiviimpi kuin 16:9 (kuten eräs käyttäjä), vaan laajempi. Näin ollen enemmän kuva-alaa. Mutta tottakai perus töllöstä tai tykillä katsottuna se 16:9 tuntuu isommalta ja vaikuttavammalta eräille, koska he näkevät vain juuri heidän omien screenien koko kuva-alaan täytetyn informaation. Aivan hardcore Pertit käyttävät ulosantia "miks tässä kuvassa on läpät päällä?" Läppien takana ei ole kuvaa mitä näyttää. Se on joko kuvattu suoraan scopeen tai sitten postissa rajattu scopeksi, koska JO esisuunnittelussa tämä lopullinen kuvasuhde on harkittu tarkkaan. (Yksi triviatieto tähän. Olikohan se Die Hard 5 vai mikä niin jälkikäteen tuottajien vaatimuksena masteroitiin 1.85:ksi. Kuvaustilanteessa se kuvasuunniteltiin, sommiteltiin ja kuvattiin scopeksi. Koko 35mm 4-perf ruutua käyttäen, joten tästä otettiin ne kuuluisat "läpät" pois. Sanoisin, että melkoista kuvaajan kengille kusemista.) (Emmekä mene nyt pan&scan keskusteluihin, joita historia on enemmän kuin täynnä.) Sitten on kuitenkin vaihtoehtoinen mietelmä. Keskusteluissa pyörii myös IMAX keskustelut ym. joissa Filmi-imax 1.44:1 tai Digi-imax 1.9:1 tarjoaisivat pystysuunnassa isompaa kuvaa. Eli tämä taas rikkoisi tuota äskeistä periaatetta, mitä ensimmäisenä kirjoitin. Eli milloin pystytään edes puhumaan täysin kuvan koosta, kun se isonee laajuusmitassaan, mutta tietyssä vaiheessa aletaan suurentamaan pystymittaa. En usko, että on sitä täysin absoluuttista totuutta mikä olisi se isoin kuva. Kaikki on niin kiinni alkuperäisestä kuvasommittelusta ja ylipäätään taiteellisesta suunnasta, kuvaustekniikasta, leffateatteri/telkkari/tykki/kännykkä/mistälieperunasta esitetty tuotos. Tähän ympätään kaikkien näiden päälle vielä kaikkien omat henkilökohtaiset mieltymykset. Oma henkilökohtainen mieltymykseni on, että tykkään kaikista kuvaformaateista! <3
No, voi härregud nyt taas. Sanamuoto johon viittaat oli allekirjoittaneelta tietoinen valinta vittuilumielessä kohden 'scopea', josta henkilökohtaisesti välitän vuosi vuodelta vähemmän (pois lukien esim. tietyt klassikot, johon esim. Killpatrick viittasi) eikä vähiten juuri näin tykittömän tv-talouden tulokulmasta. Oma kontribuutioni ketjuun tokkopa tuo aiheeseen yhtään mitään uutta, vaikka nyt noin ympäripyöreästi yleistäen kantaa otankin, sen enempää kuin muiden vastaavat puolestaan tähän suuntaan. Vuosikymmenten saatossa tämä suo on jo niin läpikahlattu, ettei koko aihe edusta enää sen merkityksellisempää kuin muukaan maallisen vaelluksen "hyötykäyttö", vaikka kuluuhan tuo aika näinkin.
Eka ihan perus 4:3 tv, fanitin 2:35 formaattia eli isot musta palkit alhaalla ja ylhäällä tuntui oikealta elokuvalta. Sitten tuli laajakuva-tv 16:9 jotenkin tuo kuvasuhde oli lopulta tylsä ei mielekäs, siis ainakaan tv-sarjojen osalta. Sitten ostin scope screenin tosi mukava katsoa noita 2:35 elokuvia oikeassa suhteessa. Tykillä toimii myös tuo 1:85 tai 1:77. Vaikea valita, tv:llä menee mukavisti myös tuo 1:85 jos 4:3 tv mutta ok, sarjat itsellä oikea 4:3 elokuvat 1.85 tai 2.35. Siis oikeat scope elokuvat Carpenter, 2001, Barry Lyndon, Leone, Samurai leffat ei toimisi kuin leveämmässä 2.35 tai Star Wars, ja sitten taas Aliens 1:85 sopii, mutta T2 ei. Siis tekijän alkuperäinen suhde on se paras ja mietitty.
Itselläni on niin leveä kangas kuin huoneeseen vaan mahtuu, joten jokaisen leffan leveys on aina vakio ja kuvan korkeus vaihtelee kuvasuhteen mukaan. En hyödy yhtään mitään Scope-kankaasta, koska 2.4:1 kokoinen leffa näyttäisi samalta kuin nykyisellä 16:9 kankaalla. Haittana Scope-kankaalla joutuisin katsomaan muita kuvasuhteita pienempänä, kun nyt saan kaikesta irti maksimi koon. Toiseen kysymykseen onko ultralaajaleffat liian laajoja, niin vielä ei ole tullut vastaan sellaista tilannetta että kuva olisi ollut liian iso tai leveä itselleni. Ehkä tämän liian suuren voisi kokea itiksen Finnkinon IMAX salissa ykkösrivillä, 7 rivi oli aika optimaalinen, ehkä 6 voisi olla vielä parempi.