Mikään luetelluista ei ole todellinen ongelma. 1. Oletko liikkeessä huomannut "semi-gloss-ruudun" jotenkin haittaavan sinua erityisesti, vai miten tuosta on tullut ongelma? Käytössä eron kiiltävään pintaan havaitsee silloin, jos heijastat lampulla valoa ruudulle, jolloin heijastuma siitä ei ole kirkkaan teräväreunainen - tuo vastaa aika harvalla television pääasiallista käyttötarkoitusta. 2. Omassa vaihtelevassa striimaus, televisio, levymedia, pelaaminen -käytössä image retentionia ei ole esiintynyt kertaakaan. Kummallista, jos kyse olisi mallille ominaisesta ilmiöstä. 3. Mitä ratkaisevaa etua sinulle olisi "EVO-paneelista"? 4. Omassa katseluhuoneessa on suuret ikkunat. Aurinko ei toki suoraan paista ruutuun, mutta enemmän tässä saa siristellä silmiään OLEDin tarjoaman kirkkauden kanssa kuin minkään muun.
Olisikohan se kuvan kirkkaus jotenkin yliarvostettu asia? Jonkin aikaa sitten TM valitti että televisioiden kuvasäädöt ovat tehdasasetuksilla liian kirkkaita ja niitä pitää säätää himmeämmiksi. Myös "mustan syvyys" on moniulotteisempi asia kuin ymmärretään. Olen nimittäin nähnyt televisoita, joiden omistajat kehuvat "miten mustaa tuo musta onkaan", mutta omissa silmissäni näin tummien harmaasävyjen liukenemisen mustaksi. Onko pahempi jos täysin musta liukuu tummanharmaaksi, vai se että tummanharmaa liukuu mustaksi ?
Hyviä pointteja. OLEDeissahan on ollut tuota tumman pään liukujen ongelmaa, kun osa harmaasta menee suoraan mustaksi. Tietääkseni tuo on uusissa malleissa parantunut. Eikä sitä kyllä omassakaan (c9) niin paljoa ole, että sen isoksi ongelmaksi kokisin. Vähän harmi toki. Mutta pääsääntöisesti nähtävissa vain testikuvissa. Itse silti otan mieluummin mustan mustan pienellä tumman pään tukkoisuudella kuin harmaan mustan. Tukossahan se tumma pää on periaatteessa silloinkin, jos musta on harmaata, koska tiettyä harmaata tummempi näkyy harmaana. Joskus aikanaan (crt-aikana) ilmeisesti speksattiin (ehkä epävirallisesti), että television normaali kirkkaus on noin 100 nitiä. Sillä mentiin crt-aikana eikä kukaan valittanut mitään. Nykyään OLEDit muistaakseni pääsevät SDR-katselussa koko ruudun kirkkaudessa 200-300 nitin välille. ja QLEDit jonkun sata siihen päälle. Mutta tuo siis tarkoittaa, että koko ruutu on täysin kirkkaana, mitä tilannetta ei tietenkään todellisuudessa ole, koska kuva on aina jostain kohdasta kirkkaampi kuin toisesta. Muutenhan se olisi periaatteessa yksivärinen taikka jokainen erivärinen pikseli yhtä kirkas. OLEDin kohdalla tuo toimii sen eduksi siten, että mitä enemmän tummia pikseleitä kuvassa on, sitä kirkkaampia kirkkaammat pikselit voivat olla. Eli vaikka keskimääräinen kirkkaus ei QLEDin tasolle ylläkään, niin kirkkaat kohdat kuitenkin ovat kirkkaita. Ja tummat tummia.
Ja IMAX-speksi 80 nitsiä ja Dolby Cinema 108. Jos haluaa suhteuttaa niihin ja pystyy kontrolloimaan katselutilansa valoisuutta.
Hyviä pointteja ja tarkoitus ei toki ollut sanoa, että kirkkaus tekee autuaaksi. Itselläni nyt vaan painaa se, että tämän hintaluokan (1800eur) laitteen kanssa tulisin viettämään vähintään sen 7v, joten haluun toki ottaa huomioon kaiken kritiikinkin, joskin yritän toki olla yliajattelematta. Jos olisin huolettomampi telkkarinostaja, niin toki olisin jo painanut liipaisinta, mutta minkäs teet, kun armoitettu taustatyökuningas olen. Eikös suora auringonvalo OLED:iin ole koettu yhdeksi varmimmista tavoista aiheuttaa kuvaongelmia?
Kirkkaudesta otettiin mittaa joskus aiemmin. Nyt kun OLED (77CX) on ollut vuoden käytössä niin kyllä se kirkkaus joskus loppuu selvästi kesken. Kesällä pitä huonetta himmentää kaihtimilla. Talviurheilussa huomaa selvästi kun valkoisen taso pumppaa. Kun on hahmon naama isona kuvassa niin valkoinen tausta (mitä siis vai vähän) voi olla hyvinkin kirkas mutta sitten kun on vain lunta ja yksinäinen hiihtäjä niin valkoisen taso putoaa. Onneksi tuo urheilupuolen ongelma ei haittaa kun urheilua ei meillä juuri katsota. Maksimikirkkaus pienelle pinta-alalla LG:ssä on ihan hyvä mutta tosiaan koko ruudun kirkas kuva kompressoi selvästi. Kaikkeen tottuu mutta parempikin voisi olla. Heikoin asia LG:ssä kuitenkin on umpisurkea ohjelmaopas eikä käyttöliittymä muutenkaan herätä hurraa huutoja. Esim. vaihto laitteen omien striimeri-appien (tai TVn) ja AV-vaffin kautta tulevan signaalin välillä on hankalaa. Saisi olla suoraan nappi HDMI-tulolle, vaan ei ole.
Itse taas olen A90J:n kanssa oikeinkin tyytyväinen tuohon kirkkauteen. Varsinkin pimeässä tai hämärässä huoneessa en kaipaa yhtään enempää kirkkautta. Vanhemmilla on ollut hieman yli vuoden nyt 55CX ja eipä tuossakaan ole mielestäni valittamista. Telkkarin katsominen kirkkaassa huoneessa (kaikki valot päällä tai kesällä aurinko paistaa täysillä huoneeseen ikkunoista) ei ole koskaan ollut mielestäni kovin ideaalia tai nautinnollista, ihan sama miten kirkas paneeli on.
Juurikin näin. En ymmärrä miksi moista idiotismia pitäisi harrastaa. Ellei satu asumaan Pohjois-Koreassa missä verhot on kielletty. (ainakin joskus näin huhuiltiin). Kyllä ne hellasärön hyväksymätkin rohkean beigen/vaniljan tms. väriset harsotkin sen verran rajoittaa valoa, että OLEDin kirkkaus riittää mainiosti.
Ja kai se taas vaihteeksi täytyy todeta että oma vähän yli 4 vuotta vanha LG 65" B7V on toiminut moitteetta, eikä kuvassa tai kirkkaudessa ole ollut mitään ongelmia. Joskus voi käydä näinkin. Käyttö normaalia katselua olohuoneessa, enkä pelaa. Palamis tjms. jälkiä kuvassa ei ole ja tunteja takana varmastikin jo yli 9000, kun vuosi sitten virtalähteen vaihdon aikaan oli noin 7000.
Tuo kirkkauden pumppaamis-/himmenemisongelma kun lähete on laajasti valkoinen (esim talvinen maisema) oli tuttu ilmiö jo plasmatelevisioissa. Virtalähteen teho ei riitä tuottamaan laajaa kirkasta kuvaa. Jos virtalähde mitoitettaisiin tuottamaan riittävä teho myös kirkkaissa kuvissa, sen kokoa jouduttaisiin kasvattamaan, se tuottaisi enemmän lämpöä, television virrankulutus kasvaisi jolloin sen energialuokka huononisi ja lopuksi panelin lämpötila nousisi aiheuttaen akuutteja ongelmia ja lyhentäen panelin kestoikää. Tuoreessa Tekniikan Maailmssa (TM 2/2022) testissä ollut Philips 65OLED806/12 ilmeni tämä OLEDeille tyypillinen ongelma myös: "..toistolaatua hieman heikentävä seikka on kuvan kirkkauden satunnainen pieneneminen paljon valkoista sisältävällä kuvalla." No, lohdutuksena voi sanoa että viime kevään TM:n oled-vertailussa tämä Philips olisi jäänyt jumbosijalle, joten parempiakin esityksiä - myös tässä suhteessa - löytyy. Philipsin mitattu tehontarve toiminnassa on 115 wattia, eli aika pieni on poweri.
No en ole itse kyllä tuollaista kuullut. Joten en osaa sanoa tuohon mitään. Tämä kuulostaa taas vähän tuollaiselta ikävältä huhupuheelta, jolla saadaan aikaan se, että ihmiset eivät uskalla ostaa OLEDia, kun se räjähtää auringonpaisteessa. Mutta en tosiaan tiedä tuon taustoja. Jos pitää paikkansa, niin ongelmaa ei meillä ainakaan ole ollut. Ei nyt ihan tarkoitus ollut antaa ymmärtää, että meillä kesällä telkkua katsottaisiin aina verhot auki. Toki yleensä (olisi telkku sitten vaikka QLED) käännän sälekaihtimia kiinni, jotta valo ei heijastu ruudusta. Ja muutenkin ihan kämpän sisälämpötilan vuoksi tulee sälekaihtimia pidettyä ainakin osittain kiinni pahimpaan porotusaikaan. Mutta lapset ei tuota aina hoksaa eikä itsekään aina heti jaksa noita kiinni kääntää. Kyllä telkkua voi silti katsoa ihan hyvin. Ja kyllähän sitä valoa sälekaihtimienkin välistä aika hyvin tulee kämppään silloin, kun aurinko kirkkaimmillaan paistaa. Joten ei se silti olohuonetta mitenkään hämäräksi tee, että sälekaihtimet ovat kiinni. Vähemmän valoisaksi vain. Itse katson paljon talviurheilua telkusta enkä kertaakaan ole kyseistä ongelmaa havainnut. Voisiko johtua siitä, että meillä ei kirkkaus tosiaankaan ole lähelläkään maksimia, joten meillä tuo kirkkaus ei ole niin iso, että sitä pitäisi pienentää. LG:stä kannattaa myös ottaa ASBL pois päältä. ASBL (Automatic Static Brightness Limiter): - designed to dim down what it thinks is a static, non-moving image (bright or not) and protect against burn-in - dimming of the picture after being static for a certain amount of time. (90 seconds I think but not sure) - happens gradually - can also trigger during non static scenes with a very low average picture level [lots of users HATE this] - un-dims when something bright enters the scene or there is a scene change - can be disabled in the service menu by turning off "TPC Enable" (Temporal Peak luminance Control) ABL on sitten se ikävämpi juttu, jota ei saa pois päältä. ABL (Automatic Brightness Limiter): - designed to reduce sustained high brightness output - dimming of the picture based on average picture level and power draw - happens during very bright scenes - dims instantly and un-dims instantly - can't be disabled, but lowering Oled-Light makes it less aggressive Tuo virrankulutusluokka voi olla OLEDeissa tosiaan ihan aito ongelma. Mutta yksi on myös se, että kirkkaat pikselit tuottavat paljon lämpöä ja koko paneelin pikseleiden kirkkaana oleminen saisi paneelin todella kuumaksi ja sitä kautta aikaan mahdollisia ongelmia. Erinäisillä tavoilla tuota valmistajat yrittävät ratkaista. En niin tiedä teknologioista, että miksi OLED emittoi niin paljon lämpösäteilyä verrattuna QLEDiin. LEDien hieno juttuhan on nimenomaan se, että ne voivat emittoida valoa vain näkyvän valon alueella, jolloin ne eivät lämpene samalla tavalla verrattuna vaikka hehkulamppuun. OLEDien on varmaan pakko emittoida säteilyä myös infrapuna-alueella, jolloin ne lämmittävät enemmän kuin QLED.
Ehkä syynä on myös se, että kun pieni luku (=oled-pikselin virrankulutus) kerrotaan suurella luvulla (=pikselien lukumäärä panelissa) saadaan aika suuri luku. Lcd-televisioissa taustavalo synnytetään suht pienellä määrällä ledejä, lukuunottamatta näitä uusia microled-tekniikoita. Jo tehokkaalla taskulampulla saataisiin aivan riittävä taustavalon määrä, jos se vain voitaisiin jakaa tasaisesti.
Hyvä pointti tuokin. Mietin myös sitä, että kun nykykännyköissä ja läppäreissä on myös OLED-näyttöjä isolla pikselimäärällä ja aika isolla kirkkaudella, että mitenköhän tuo niissä otetaan huomioon. Onkohan niissä samanlaisia ongelmia? OLED on muutaman vuoden polkenut vähän paikoillaan. Pieniä viilauksia on saatu aikaan, mutta mitään isoja parannuksia ei. Maksimikirkkaus on vähän parantunut ja kiinni palaminen ei ole niin iso ongelma kuin aiemmin, mutta se OLEDille maaginen 1000 nitin maksimikirkkaus olisi jo hyvä saada jossain vaiheessa kaikkiin OLED-malleihin. Sitä odotellessa ei uusissa ja muutaman vuoden takaisissa malleissa ole mitään niin isoja eroja, että vanhan mallin päivittäminen uuteen olisi välttämätöntä, jos vain vikoja ei ole. Joissakin vanhoissa malleissa on jopa parempi maksimikirkkaus kuin joissakin uudemmissa. Toki muuten parannuksia kuvanlaadussa on ollut, mutta pieniä.
Kyllä ainakin täällä suora auringonvalo teki muutama kesä sitten selvät jäljet LG B6 paneeliin, jotka tosin poistuivat manuaalisella paneelinpuhdistustoiminnolla. Jäljessä näkyy jopa ikkunan pystyvälipuite selvästi.
Jep, tuo kannattaa kyllä ottaa tosissaan, jos nyt sitä burn-iniä ei enää nykymalleilla ottaisikaan. Onneksi tosta voi selvitä säikähdyksellä ja itsekin luin foorumeilla keissistä, jossa paneelinpuhdistustoiminnolla saatiin häivytettyä "tuho" pois.
Tokihan B6 on mallina vähän vanhempi, joten en tiedä onko uusissa malleissa tuo suoran auringonvalon kesto sitten parempi. En tosin ala omalla kokeilemaan.
En ole kuullut että kännyköiden OLED- ja AMOLED-näytöissä olisi ollut ongelmia. Minulla on kolmas Samsung AMOLEDilla (S4, S7, S21) ilman ongelmia. Menisi ihan arvaukseksi miksi nämä kestävät. Toki kännyköiden vaihtoväli on valitettavan lyhyt nykyään, mutta niin se näyttää olevan monilla televisioidenkin kanssa. Samat tyypit ihastelevat vuosi vuoden jälkeen BF- yms. tarjouksia ja innostuvat vaihtamaan, niin että se panelin kestoikä taitaa olla teoreettinen ongelma useille. Tosin nämä keskustelupalstat eivät taida kovinkaan hyvin edustaa Suomen kansan keskiarvoa.
Tarkkaileeko joku sitä kännykän ruutua eri harmaansävyisillä testikuvilla samalla pieteetillä kuin OLED telkkaria? Voi olla että siitä ei vaan välitetä, eikä sitä edes etsitäkään?