Taas yksi hyvä toisesta maailmansodasta kertova dokumenttisarja missä tarinat on dramatisoitu. Alussa aika koukuttava mutta vähän tökkii kun joka jaksossa on puolet samoja isualisointeja. Kyllä tuo silti ihan perustason draamasarjaa vastaa ihan katselukokemuksenakin vaikka isompi asia itselle tulee tarinoista.
Hitto mutta osa jaksoista on parempia kuin monet ns. paremmatkin sarjat. Dramatisointi on tietty suppeaa ja animaatiot toistuu jaksosta toiseen mutta tarinat on hyviä (aitoja) ja kerronta vie mukanaan. niin ja onhan tuo Todellista historiaa.
Joskus joitain vuosia sitten, kun en omistanut vielä älytelevisiota, ja mitä asun Telian kaapelitelevisioverkkojakelun alueella, niin maksoin Viasat Kulta -kanavapaketista, niin History -kanavalta lähetettiin Toinen maailmansota väreissä -dokumenttia, mikä oli ihan mielenkiintoista katseltavaa. Vaikka saksalaiset olil innokkaita elokuvakameran käyttäjiä sodassa, niin värikameraa ei oltu keksitty vielä toisen maailmansodan aikana, ja jaan mielipiteen toisen paljon televisiota katselevan kanssa, kun pohdittiin värifilmien historiaa, niin hänkin totesi, että tuo sota väreissä -historiadokumentti on jälkeenpäin värit lisätty.
Olihan värifilmi nyt keksitty jo aikoja sitten mutta siitä en tiedä milloin sitä oli tavallisen (natsi)kansan saatavilla. Tuossa dokkarissa taitaa olla käytetty sekä aitoa materiaalia että värjättyä...
Ai että olisi värifilmi keksitty jo 1930-luvun loppupuolella, jotain mennyt itseltäni ohitse. Tuostahan se hakukoneella selviäisi, mutta en ole katsonut sitä, mutta varhaisimmat värifilmille kuvatut videot, mitä omassakin videokokoelmassani on, ovat 1950-luvun lopun Amerikasta.
Onhan niitä jälkeenpäin digitallisesti remasteroitu Suomessakin filmejä, ainakin 1950-luvun Tuntematon Sotilas on ainakin ääniraita on remasteroitu, mutta jotenkin tykkään, että siitäkin olisi väriversio Suomen elokuva-arkistossa. "Juha" oli ensimmäinen suomalainen värielokuva, ja siitä on Aki Kaurismäki tehnyt uudelleenfilmatisoinnin, Remaken, mutta se on mustavalkoinen. Mustavalkoisuutta voi nykyään käyttää taiteellisena tehostekeinona. Yhdysvalloissahan joidenkin näyttelijoiden profiili on mallinnettu, joka mahdollistaa sen, että elokuvanäyttelijän fyysisen kuoleman jälkeen tämä voi vielä esiintyä uusissa tuotannoissa. Joskus oli uutinen, kun tuo mallinnustekniikka oli uudempi, että James Deanikin palaisi uusiin tuotantoihin, vaikka mies eli lyhyen filmitähden uran 1950-luvulla. Sitten musiikkipuolella hologrammikeikat on ja ei nyt ihan arkipäivää, mutta niitäkin on jo, Motorhead, Lemmy on esiintynyt kuoleman jälkeen hologrammina, ja jossain kerrottiin, että Ruotsalainen Abba-yritys olisi toteuttanut hologrammikeikan.