Viides päivä menossa ja olen saanut katsottua vasta yhden kauhuleffan. Siitä ei tarvi mitään kertoa, sillä kyseessä on kaikkien tuntema Manaaja, joka on kai enemmän tunnelmaltaan piinaava raina kuin varsinainen kauhuleffa. Levyhyllyjä tuossa pengoin ja täytyy sanoa, että luulin omistavani paljonkin kauhuleffoja, mutta eipä tuolta hyllystä montaa löydy. Ne voisi alkuun katsella ja sitten multa löytyy Netflix ja Disney+, joten ehkä sieltä sitten voisi etsiä jotain. Kauhea paine tuli nyt tästäkin, sinällään mukavasta jutusta. T: Ahdistunut aikamies
Nyt täytyy vähän huijata, katsoin tämän viime kuussa. Tänään ei ehtinyt katsoa mitään. 9 vuotias Mikey joutuu vaihtamaan kotia ja kasvatusvanhempia perheiden kohtaamien kuolemantapausten johdosta. Paitsi että Mikey on näiden takana, hän kuvaa niitä videokameralla. Kun uusi kasvatti-isä näkee Mikeyn katsomassa näitä videoita, Mikey vain kertoo katsovansa kauhuelokuvia. Tämä DVD oli jäänyt katsomatta aika pitkälti kammottavan kansikuvan takia. Mutta leffa yllätti positiivisesti.
Thredin innoittamana The Evil Dead tuli katsottua n:ttä kertaa ja mitä tästä nyt sanoisi. Klassikko 5/5 vai VMP 0/5? Eilen fiilis oli lähempänä tuota jälkimmäistä arviota. Mulle fiilisleffa, joskus toimii, joskus ei.
6/31 My Bloody Valentine (1981) https://www.imdb.com/title/tt0082782/?r ... 0valentine GENRE: Slasher kauhuelokuva JUONI: Ystävänpäivänä joku aina menettää sydämensä. Kaksikymmentä vuotta sitten tämä pieni kaupunki menetti enemmän. Kun esimiehet poistuvat vahtipaikoiltaan osallistuakseen kaupungin vuosittaisiin tanssiaisiin, tragedia vaati viiden kaivostyöläisen hengen. Ainoa selvinnyt, Harry Warden, laitettiin laitokseen, mutta palasi kaupunkiin tekemään kostonhimoisen joukkomurhan onnettomuuden ensimmäisenä vuosipäivänä. Yhdeksäntoista vuotta myöhemmin kaupunki valmistautuu uuteen ystävänpäiväjuhlaan. Rakastavaiset T.J. ja Sarah ja heidän ystävänsä Axel ovat innostuneita juhlijoita. Mutta kun suklaarasia jossa on hyytävä varoitus ja veren kastelema sydän saapuu, niin kaupunkilaiset ymmärtävät, että romantiikka on yhtä kuin kuollut. Ja niin ovat myös he... CAST & CREW: My Bloody Valentine on unkarissa syntyneen ohjaaja George Mihalkan tunnetuin elokuva. Kanadalaisnäyttelijöistä ei kukaan ole noussut suureen tähteyteen. SEKSI & VÄKIVALTA: Paljasta pintaa ei juurikaan ole. Gorea on erittäin maukkaasti tarjolla tässä unrated versiossa. Jenkkilän ikärajoista vastaava instanssi MPAA vaati elokuvaan yli 3 minuuttia leikkauksia R-ikärajaa varten. Miltei kaikista loistavasti suunnitelluista käsityönä tehdyistä väkivaltakohtaksista trimmattiin herkut pois. Vasta 2016 saatiin ensimmäinen dvd julkaisu elokuvasta, jossa herkut oli palautettu paikoilleen. Itsekin olin nähnyt aiemmin vain elokuvan r-rated version suomalaiselta dvd:ltä. Filmi nousee uusiin sfääreihin alkuperäisessä, leikkaamattomassa muodossaan. Onneksi noiden poistettujen kohtausten alkuperäiset negativit olivat pysyneet tallessa. JULKAISU: Shout Factoryn tuore 4K UHD. Kuvanlaatu on aivan poskettoman upea tällaiseksi pikkubudjetin elokuvaksi. Unrated materiaalin kuvanlaadussa ei ole mitään eroa muuhun elokuvaan. Kertakaikkisen messevä julkaisu! SUMMARUM: Hieman ennen ystävänpäivää vuonna 1981 julkaistu My Bloody Valentine on yksi parhaista slasher-genren elokuvista. Filmi floppasi teatterikierroksellaan, mutta on vuosien saatossa noussut kulttimaineeseen etenkin kun MPAA:n tekemät leikkaukset on saatu palautettua paikoilleen. Elokuvan tunnelma ja rytmitys ovat jatkuvasti kohdillaan, eikä tyhjiä suvantovaiheita ole lainkaan. Vaikka elokuva noudattaa useimpia slasher-genren kirjoittamattomia sääntöjä, on hommassa nähtävissä intohimoinen tekemisen meininki. Filmi on ohjattu hyvin ja toimintakohtausten kuvaus sekä kamerakulmat ovat loistavia. Elokuvan hahmot ovat muista genren elokuvista poiketen hieman vanhempia, työssäkäyviä duunareita ja heille on annettu normaalia enemmän taustaa ja luonnetta. Tapahtumapaikka on myös omintakeinen. Kaivoskylä (kuvauspaikkana Sydney Mines, Nova Scotia kanadassa), jossa näyttää jatkuvasti puhaltavan kylmä talvinen viima ja itse kaivoksen parakki sekä erinomaisesti valaistut ja uhkaavat, jopa klaustrofobiset kaivostunnelit (elokuva kuvattiin oikeassa kaivoksessa). Loppuratkaisu ei tule kenellekkään yllätyksenä, mutta siihenkin on saatu kiero viba. Musiikista vastanneen Paul Zazan veto heittää lopputekstien ajaksi John McDermottin laulama haikea folk balladi on viimeinen kirsikka kakun päälle. Melankolia jättää maistuvan jälkimaun tästä klassikosta. Lämpimät susoitukset, mutta vain leikkaamattomassa muodossaan.
7/31 Belzebuth (2017) https://www.imdb.com/title/tt3662308/?r ... _belzebuth Riivauskauhuilut jakavat mielipiteitä. Itseäni ne jaksavat viihdyttää vuodesta toiseen. Jumala/vapahtaja/saatana/demonit akselin kädenväännöt ovat toki erittäin kaluttua ja nykyisin hyvin homogeenistä kauhukauraa, mutta aina välillä tulee jotain hieman raikkaampaa tähänkin tunkkaiseksi käyneeseen kauhugenreen. Meksikolainen elokuva Belzebuth pääsikin hieman yllättämään. Elokuva alkaa brutaalisti, kun sairaalan vastasyntyneiden osastolle menevä hoitaja tappaa kaikki lapset teräaseella. Off screen, mutta ääniefektit ja kuvaustyyli saavat homman tuntumaan munaskuissa. Seuraa lisää lasten murhia: kouluampuminen, pommiräjäytys elokuvateatterissa sekä voimavirran johtaminen lasten uima-altaaseen. Yksi tapetuista vastasyntyneistä oli murhatetsivän Emmanuel Ritterin (Joaquín Cosio) poika. Hänen ja hänen kollegansa Demetrion (José Sefami) tehtävänä on tutkia sarja lapsiin kohdistuneita terrori-iskuja. He pyytävät apuun roistopapin Vasilio Canettin (Tobin Bell, SAW frachise) ja paranormaalien ilmiöiden rikosteknisen tutkijan Ivan Francon (Tate Ellington), ja yhdessä ryhmä yrittää paljastaa totuuden näiden raakojen tekojen takana. Käy ilmi, että Jeesus on syntynyt jo useasti maaanpäälle, mutta pahuuden kätyrit ovat aina onnistuneet tappamaan lapsen ennen kuin tästä tulee uusi vapahtaja. Nyt on jälleen Jeesus lapsena kamarallamme ja hänet pitää saada piilotettua pahuuden voimilta. Mukavan kaukaa haettua aspektia ja jos katsoja vain hyväksyy että näin olkoon, niin varsin maukas jännärirata on tarjolla. Näyttelijät ovat ihan ok, muutamat cgi-efektit kertovat budjetin niukkuudesta, mutta puhuva krusifiksi oli mielestäni eritttäin onistuneesti tehty. Nousi oikein ihonkarvat pystyyn tuossa kohtauksessa. Mittaa elokuvalla on hieman liikaa (1h 54min), joten 20 minsaa löysää karsimalla olisi paketti ollut vielä iskevämpi. Suosittelut silti kaikille tämän kauhugenren ystäville. Katsottu brittiläiseltä blu-ray julkaisulta.
High Tension - Kiihtyvää Kauhua Divarista poimittu jenkki blu-ray tuli tänään katsottua. Leffa on ranskalainen slasher kauhu vuodelta 2003, Haute Tension. Tässä oli jotain samaa redneck ajatusta kuin teksasin moottorisahoissa. Liian väkivaltainen omaan makuun, eikä edes paljasta pintaa näytetty kuin nimeksi.
Perjantain leffa Kummitustalo- tai oikeastaan kummituspeilileffa. Takaumissa kaksi sisarusta huomaa vanhempien muuttuvan vähemmän mukaviksi muutettuaan uuteen asuntoon. Nykyhetkessä veli vapautuu psykiatrisesta hoidosta yhteiskunnalle vaarattomana. Sisarukset haluavat todistaa peilin aiheuttaneen molempien vanhempien kuoleman. Periaatteessa kelpo leffa, mutta ei oikein tempaissut mukaansa.
Lauantain leffa 15 vuotias Mia muuttaa vanhempiensa kanssa uuteen kotiin. (Muutto oli leffan avaus myös edellisessä katsomassani leffassa - tämä on kyllä sattumaa, tai sitten täällä kummittelee.) Uudessa koulussa Mia yrittää ystävystyä ja pääsee mukaan häirikkönuorten jengiin. Jonkin ajan kuluttua Mia huomaa kahden varpaan kasvaneen yhteen. Pikkuhiljaa lisää muutoksia alkaa tapahtua Mian kehossa. Äiti huomaa myös akvaariokalojen häviävän mystisesti. Ei ehkä puhdas kauhuelokuva, vaan coming of age / body horror draama Sveitsistä.
8/31 Demon Wind (1990) https://www.imdb.com/title/tt0099401/?r ... n%2520wind Nyt oli pitkästä aikaa klassista niin paska että jo hyvä settiä tämä Demon Wind. Vuoteen 1931 sijoittuvan prologin loputtua seuraamme sankarimme matkaa sukulaistilalleen jossain hevon korvessa. Kundilla on ollut outoja fiiliksiä ja isäkin veti ranteet auki viimeisessä tapaamisessaan. Sukulaistilalta voisi löytyä jotain vastauksia. Matkalla olevalla huoltoasemalla harmaahapsi varoittelee menemästä pidemmälle. Sankari on pyytänyt mukaan tyttöystävänsä lisäksi muutakin tykinruokaa. Lopulta kaikkiaan 10 potentiaalista uhria löytää tiensä läjäksi lautoja palaneelle sukutalolle. Pihapuussa on luuranko. Magiaa on ilmassa kun ainoan pystyssä olevan seinän oven avaa, siellä on huone! Joukkion astuttua huoneeseen se alkaa täristä ja astiat ja pöydällä oleva kalkkuna räjähtävät. Jengi yrittää pakosalle, mutta autojen akut ovat tyhjentyneet. Sakki yrittää pakosalle jalan, mutta Demon Wind saartaa heidät ja siirtää takaisin palaneen talon pihalle, jonne ilmaantuu kolme demonin äänellä puhuvaa tyttölasta. Yksi pikkutytöistä muuttaa yhden joukkiomme tytöistä nukeksi joka syttyy palamaan. Sakki päättää viettää yön ainoan pystyssä olevan seinän ovesta löytyneestä huoneesta, joka paljastuukin kokonaiseksi taloksi. Talosta löytyy loitsukirja ja kaksi saatanan tappamiseen tarkoitettua tikaria. Tämän jälkeen juoni lentää jorpakkoon ja filmi lähtee laukalle. Kasarin Night of the Demons, The Evil Dead ja Demons höyryjä minestronekeiton tavoin sekoittava Demons Wind on kaikessa päättömyydessään hurmaava vilimi. Näyttely ja leikkaus ovat mukavan kämpelöä, mutta filmi on kuitenkin hyvin kuvattu (short ends negatiivinpätkille Ron Jeremyltä lainatulla kameralla!) ja synamatto luo tunnelmaa. Pyssynpauke ja räjähdysefektit soivat suuremmin kuin Jerry Bruckheimerin action spektaakkeleissa. Visvanaamaisia demoneita puskee ovista ja ikkunoista, haulikkoon mahtuu 50 kutia. Leijuvan demonin tissit ovat paljaana. Seinällä olevan oudon pääkallon suusta tulee lonkero joka vetää uhrin pääkallon suuhun joka puraisee pään irti. Sankarimme muuttu loppukähyssä ihan Alien Nation elokuvan muukalaisten näköiseksi. Ainoa logiikka on siinä, että elokuva ei tylsistytä missään vaiheessa, nauraakin saa. Lämpimät suositukset roskafilmientusiasteille. Katsottu Vinegar Syndromen blu-ray levyltä. Trivia: Lou Diamond Phillips näyttelee yhtä demonia, maskit päällä tietysti.
9/31 No One Gets Out Alive (2021) https://www.imdb.com/title/tt13056008/? ... 0out%2520a Tämä filmi kaappasi huomioni Netflixissä kun hokasin, että sen on kynäillyt sama jamppa kuin Netflix leffan The Ritual (2017). Äitinsä kuoleman jälkeen amerikkaan ilman papereita livahtanut Ambar majoittuu halpaan asuntolaan. Töissä hän käy ilmeisen laittomassa ompelimossa tarkoituksenaan kerätä rahaa väärennettyä henkilökorttia varten. Asuntolan vuokraisäntä on hämärän oloinen tyyppi, kuten muutkin vuokralaiset. Kun Amber tulee huijatuksi henkilökorttinsa kanssa, hän tarvitsee vuokraennakkonsa takaisin. Tämä ei niin vain onnistukaan, Ambar alkaa nähdä outoja hahmoja ja kuulla häiritseviä ääniä. Unet kuolleesta äidistä voimistuvat. Onko yliluonnollisia voimia pelissä, Ambarin järki luovuttamassa vai puuhaako vuokraisäntä veljensä kanssa asuntolan kellarissa jotain makaaberia. Tässä oli heti mukavan kolkko tunnelma. Talvisen Clevelandin kylmyys huokuu kuvastosta ja päähenkilön jatkuvasti umpikujiin päättyvät yritykset alkavat ahdistaa. Ambaria näyttelevä Cristina Rodlo onnistuu luomaan hahmostaan sympaattisen, jolloin katsoja saa empatiansa liikkeelle. Tutuhkosta aihiosta väännetään varsin miellyttävää jännäriä ja ainakin leffan kaiken takana oleva gimmick on omaperäinen visio. Tämä on sellainen kylmänä syysiltana viltin alla teemotti kädessä katsottava pätkä. Paremmasta päästä Netflix kauhuiluja. Trivia: Eräässä elokuvan kohdassa uutislähettäjä mainitsee neljä eksyksissä olevaa retkeilijää Ruotsin metsissä. Tämä on viittaus vuoden 2017 elokuvaan "The Ritual".
Sunnuntain leffa. Alussa apteekkari tapetaan ja sattumalta paikalle osunut nainen, Mara, melkein näkee tappajan. Mara huomaa pian, että tappaja on hänen kannoillaan. Maran poikaystävä yrittää selvittää tapausta. Lisää murhia tapahtuu matkan varrella, ennen kuin mysteeri ratkeaa. Italialainen giallo niin hyvässä kuin pahassa. Välillä tunnelma tiivistyy mukavasti, ja välillä huomaa ajatusten karanneen jonnekin muualle kuin leffaan. Mutta on näissä oma viehätyksensä. Ehkä pitäisi katsoa vielä kerran. Youtubessa näyttäisi olevan italiaksi puhuttu versio. Katsomani oli dubattu englanniksi.
Pari päivää jäi muiden kiireiden takia välistä, mutta onneksi kauhuja oli katsottuna vähän varastoon. to 5.10. Ron Ormond & Herbert Tevos: Mesa of Lost Women (1953) Tohtori Moreaun meksikolainen halpakopio tekee kokeita hämähäkeillä ja luo ihmis-hämähäkki-hybridejä, kun retkikunta saapuu paikalle tohtorin salaiseen piilopaikkaan. Onhan näissä markan budjetin scifi-kauhuissa oma viehätyksensä, mutta päällimmäinen asia joka tästä jäi käteen oli se, että opin, että pöytävuori on englanniksi mesa. **½ Danny Steinmann: Friday the 13th: A New Beginning (1985) (uusintakatselu) Jason Voorheesin luullaan kuolleen, mutta joku silti lahtaa väkeä kiekkomaskissa... Tämä taitaa olla sarjan musta lammas, enkä minäkään siitä aluksi pitänyt, mutta joka katselukerralla tämä muuttuu paremmaksi. Täynnä niin vittumaisia hahmoja, että on oikein ilo katsoa kun heitä lahdataan. Steinmann ohjasi ennen tätä pornoa, ja tietty niljakas fiilis tästä välittyy. ***½ Adam Rifkin: The Invisible Maniac (1990) Pervo sekopää karkaa mielisairaalasta, soluttautuu high schooliin opettajana ja käyttää keksimäänsä näkymättömyysmikstuuraa pervoillakseen opiskelijatyttöjen perään. Leffan ensimmäinen puolisko on täynnä alastomuutta, jälkimmäinen puoli murhia. Kummastakaan puolikkaasta ei paljon jäänyt mieleen. Peter Noel Duhamel pääosassa näyttelee sekopäätä pelottavan vakuuttavasti. **½ su 8.10. Joe Chappelle: Phantoms (1998) Pikkukaupungin koko asukasluku on kadonnut jonnekin, ja kaupungissa tuntuu heiluvan kaikki kauhuelokuvien kliseet: kummituksia, erilaisia hirviöitä, sarjamurhaaja... Hetkellisesti tässä on ihan toimiviakin kauhutunnelmia, mutta mysteerin ratkaisu on harmillisen mitäänsanomaton ja loppu geneerinen. Liev Schreiber on mainio sivuroolissa omituisena apulaissheriffinä. **½ ma 9.10. Michael & Peter Spierig: Jigsaw (2017) (uusintakatselu) Jigsaw Killer on ollut kuolleena jo melkein vuosikymmenen, mutta jostain alkaa ilmestyä hänen tapaansa tapettuja ruumiita. Seitsemän vuotta edellisen Saw-leffan jälkeen tehty uudelleenlämmittely, jossa on melkein vähän ideaa ja hauska lopputwisti. *** Darren Lynn Bousman: Spiral: From the Book of Saw (2021) Taas riehuu Jigsaw's tyylinen murhaaja ja Chris Rockin näyttelemä poliisi alkaa epäillä läheisiään. Juoni on kehno ja Chris Rock on huono näyttelijä. ** Lambert Hillyer: The Invisible Ray (1936) Boris Karloffin näyttelemä tiedemies kehittää ihmelääkkeen, mutta tutkimus vie mieheltä järjen ja terveyden. Kohta hän lähtee kostoretkelle kaikkia niitä kohtaan, joiden kokee kavaltaneen hänet. Juoni on toki simppeli, mutta Boris Karloffin ja Bela Lugosin karisma, komeat puitteet sekä tunnelmallinen kuvaus tekevät leffasta viihdyttävän. ***½
Pearl, 2022 Ty West ja Mia Goth. Yllättävän hyvä, esiosa "x:ään". Lähivuosien parhaita kauhutrillereitä.
10/31 Urban Legend (1998) https://www.imdb.com/title/tt0146336/?r ... 2520legend Tämä elokuvien Scream (1996) ja I Know What You Did Last Summer(1997) menestysten vanavedessä tehty teinislasheri jää piippuun. Hyvästä premissistä ei oikein saada mitään originellia irti. Kliseitä kierrätetään sitten ihan urakalla hahmokavalkadista juonen käänteisiin ja mitä typerimpiin jump scareihin. Pre-millennium teinikasvoja riittää Jared Letosta Tara Reidiin. Pari ammattimiestäkin on houkuteltu mukaan: Robert Englund ja leffan alussa cameoiva Brad Dourif. Tuo alku lupaakin parempaa, mutta maku kitkeröityy hyvin nopeasti kun pallinaamaiset opiskelija jockit pääsevät jauhamaan paskaa. Jotain hupia saa ajankuvasta jossa kännyköitä ei ole, nettiin mennään modeemilla ja autossa on kasettisoitin. Ääniraidalla mm. Bonnie Tyler, Blind Guardian, Monster Magnet sekä Rob Zombie. Juu ja kyllähän se angstinen teinigootti pitää olla elokuvassa kuolemassa seksin vuoksi. Joku voi tästä pöljäilystä saada jotain retrocharmia irti, mutta kun gorekin on vaisua, eikä tisuleitakaan nähdä, ei hommasta jää mitään makua tai jälkikuvaa. Teinikauhun tämä vaihe alkoikin hiiipua, eikä Urban Legend päässyt aiemmin mainittujen sukseehen, vaikka voittoa tekikin. Elokuva poiki kuitenkin kaksi jatko-osaa, joilla vielä tätä ensimmäistä huonommat imdb keskiarvot. Saisinkohan minä niistä jotain enemmän irti? Eivät ne ainakaan näin valjuja voi olla... Katsottu 88 Filmsin blu-rayltä, jossa olisi 147 minuuttinen making of dokkari extroissa. Ehkä joskus toiste.
11/31 Bubba Ho-Tep (2002) https://www.imdb.com/title/tt0281686/?r ... 2520ho-tep Ostin tämän Don Coscarellin (Phantasm franchise, Beastmaster, John Dies at the End) ohjaaman outolinnun heti ilmestyessään jenkkiläisenä R1 dvd:nä ja rakastuin siihen ensikatsomalla. Bruce Campbell tekee elämänsä roolin Elviksenä, eikä Ossie Davis jää paljon jälkeen John F. Kennedynä. Coscarelli kirjoitti käsikirjoituksen itse Joe R. Landsdalen tarinasta. Super far out premissistä (vanhainkodissa oleva Elvis ja John F. Kennedyksi itseään väittävä ystävänsä taistelevat vuosisatoja vanhaa cowboy asusteissa kulkevaa sieluja kitusiinsa imevää muumiota vastaan) tulisi taitamattomissa käsissä jotain Asylum tyylistä suoraan videolla/striimiin tehtyä cgi-kuraa, mutta Coscarelli on ladannut elokuvansa täydellisellä suhteella jännitystä, komediaa, paatosta ja sielua kaihertavaa melankoliaa. Vanhuus ei tule yksin ja sen Elviskin saa tuta maatessaan raihnaisena vuoteellaan. Hetkittäin kuningas vaipuu muistoihinsa ja niistä paljastuu loppuelämäänsä määrittänyt valinta. Bubba Ho-Tep käsittelee vanhenemista, vanhuutta, vääriä valintoja, katkeruutta ja luopumista aidosti herkällä tatsilla. Se kaikki on vain nyt sattumalta b-kauhuelokuvan kontekstissa. Bruce Campbell tulkitsee näitä tuntoja erinomaisella pieteetillä, eikä siinä paljon vanhan miehen maskeeraukset kasvoilla haittaa. Elokuvan budjetti oli miljoona dollaria, eikä Coscarellin mukaan ollut varaa lisensoida ainoatakaan Elviksen kappaletta soundtrackille, koska se olisi vienut miltei puolet kassasta. Bubba Ho-Tep on puitteiltaan pieni, mutta sielultaan suuri elokuva. Katsottu Scream Factoryn 4K UHD levyltä.
Oih, nuoruuteni märkien päiväunien kohteet. love. Ja naisetkin ovat ihan nättejä. Rebecca Gayheart oli jo Maa 2 -sarjasta asti kuuma. Ja onhan tuo edelleenkin, vaikka ikää on jo vähän tullut. Vaan onhan tuota itselläkin. Muutenkin tämä on kyllä mahtava ketju. Vaikka itse en varsinkaan uudesta säikyttelykauhusta niin välitä, niin klassikot ovat lähellä sydäntä.
Tämä ketju on kyllä ihan parasta. Kuin joulukalenteri, mutta parempi. Joka päivä odottaa, että mitä tänään aukeaa.
12/31 The Barn (2016) https://www.imdb.com/title/tt3390550/?r ... e%2520barn On Halloween 1989, parhaat ystävät Sam ja Josh yrittävät nauttia viimeisestä Halloween yöstä ennen lukiosta valmistumista. Mutta ongelmia syntyy, kun kaverukset ja ystävineen valitsevat oikotien matkalla rock-konserttiin ja löytävät vanhan hylätyn ladon ja herättäen sisällä olevan pahan. Nyt Samin ja Joshin on löydettävä tapa suojella ystäviään ja kukistaa "The Barnissa" piilevät olennot. The Barn on ohjaaja Justin M. Seamanin intohimoprojekti ja samalla pastissi 80-luvun kauhulle. Vajaalla sadantuhannen taalan budjetilla on saatu varsin veikeät verikekkerit aikaiseksi. Todettakoon kuitenkin, että katsojan pitää sietää indietyylin DIY tekemisen kädenjälkeä: leikkaus, rytmitys, näyttelytyö, efektit sun muu tekninen seikka ei ole viimeisen päälle hiottua. Filmin valmistamisen polte kuitenkin välittyy katsojalle. Scream Queen Legenda Linnea Quigleykin on saatu filkkaan cameoimaan. Soundtrack on mukavan metallinen ja gorea piisaa. Ladossa lymyävät olennot Boogeyman Miner, Hallowed Jack-o-Lantern ja Candycorn Scarecrow ovat kohtuullisen hienoja luomuksia. Suositellaan indiekauhun ystäville. Katsottu saksalaiselta blu-rayltä.
ti 10.10. Mark Tonderai: House at the End of the Street (2012) Äiti ja tytär muuttavat taloon, jonka naapurissa on tapahtunut kauheita. Tytär ystävystyy kovia kokeneeseen naapurin poikaan, mutta menneisyyden traumat alkavat nostaa päätään. Halvalla tehty tusinatrilleri, joka olisi saattanut jäädä kokonaan julkaisematta, ellei Jennifer Lawrencesta olisi tullut iso nimi tämän kuvaamisen jälkeen. Onhan J-Law mainio, mutta tarina on hölmö ja lopun "twist" vielä hölmömpi. ** Roy Ward Baker: Asylum (1972) (uusintakatselu) Neljä mielisairaalan potilasta kertovat tarinansa uudelle tohtorille. Brittiläinen Amicus teki 70-luvulla kasan episodielokuvia, kokoelmia lyhyitä kauhutarinoita ne löyhästi yhteen sitovalla kehyskertomuksella, Asylum ei ole niistä paras (Tales from the Crypt), jos ei kehnoinkaan (Torture Garden). Hauskoja pikku tarinoita, 70-luvun fiilistä kuvauksessa ja vakuuttava näyttelijäkaarti (Patrick Magee, Peter Cushing, Britt Ekland, Charlotte Rampling, Herbert Lom...). ***½ ke 11.10. David Gordon Green: Halloween Ends (2022) Laurie Strode ja koko Haddonfieldin kaupunki yrittää toipua Michael Myersin hirmuteoista, mutta yksi nuorimies alkaa luisua kohti väkivaltaa ja saa innoitusta Myersilta. Melko omituinen jatko-osa Halloween-saagalle, mutta pakko antaa pisteet siitä, ettei ainakaan kuljettu samoja latuja kuin tusina kertaa ennenkin. Tässä oli ihan mielenkiintoisiakin ideoita, mutta kokonaisuus oli sekava ja ylipitkä. *** to 12.10. Arthur Lubin: Black Friday (1940) Tohtori siirtää palan kuolevan gangsterin aivoja professoriystävänsä kalloon toivoen, että näin saisi käsiinsä gangsterin rahakätkön sisällön. Kun professorin päässä on kaksi eri persoonallisuutta, kommelluksiahan siitä syntyy, sekä koomisia että hengenvaarallisia. Juoni on tietenkin hömppää, mutta viihdyttävää hömppää. Stanley Ridges on "tuplaroolissa" todella hyvä, Karloffiin ja Lugosiin voi aina luottaa. ***½ Joseph Pevney: The Strange Door (1951) Aatelismies kiduttaa veljeään kartanonsa vankityrmässä ja haluaa pakottaa tämän tyttären naimisiin miehen kanssa, jota tämä ei rakasta. Vähän tönkkö tarina, mutta puitteet ovat komeat ja Charles Laughton on herkullinen niljakkaana pahiksena. *** John D. Hancock: Let's Scare Jessica to Death (1971) Hermoromahduksen saanut nainen muuttaa miehensä ja tämän ystävän kanssa maaseudun rauhaan, mutta alkaa nähdä kauheita. Ovatko kauhut todellisia vai onko Jessica päästään sekaisin? Toimiva kauhujännäri, joka menee tehokkaasti päähenkilön pään sisään hyvällä näyttelyllä, kuvauksella ja äänisuunnittelulla. Laatukamaa. ****½