Koitin katsoa tuoa Severancea ja ... parin ekan jakson perusteella ei minun juttuni alkuunkaan. En oikein vielä ymmärrä mikä siinä olisi hyvää. Jotenkin oudosti käyttäytyviä ihmisiä.
En ole katsonut vielä sekuntiakaan koska ennakkoon juonen kiinnostavuus on 0/10. Mutta täytyy jossain vaiheessa kokeilla. Ehkä.
Jep, ei ole kaikkien juttu todellakaan. Jos kolahtaa niin kolahtaa, jos ei niin ei mahda mitään. Itsekin kävin tsekkailemaan ihan nollaodotuksilla ja alkoi jaksoja mennä ihan melkein itsekseen.
Toisaalta sen parempi mitä vähemmän tietää etukäteen. Etenkin Severancen kohdalla oli parempi ettei tiennyt juuri mitään.
Minähän en katso ollenkaan nykysarjoja, jotka alkavat s-kirjaimella. Siilo, Severance, Squid Game, Slow Horses, Succession... kiinnostavuus on tosiaan 0/10 näille.
Palatakseni vielä Siiloon, niin sain punnerrettua kakkoskaudenkin läpi. Ei kyllä putoa kuten ykkönen. Yli 8 jaksoa jotain jaarittelua, typeryyksiä, kieroilua ja rasittavia henkilöhahmoja. Vasta tosiaan lopussa on jotain. Jos loppupuolen tapahtumia ei olisi ollut, niin en varmaankaan jaksaisi enää kolmatta kautta edes aloittaa. Jotain kummallista tapahtunut kausien välissä, kun niin selkeä tasoero. Olisiko käsikirjoitustiimissä tai jotain.
Ei siinä mitään kummallista tapahtunut. Tämä perustuu kirjoihin. Ensimmäinen kirja sarjasta on helppo kirjoittaa, kun juonta ei tarvitse ratkaista. Sen kun rakentelee hyviä hahmoja, mielenkiintoisen paikan, jännän mysteerin ja kuljettelee juonta eteenpäin. Sitten iskee ne vaikeudet. Toinen kausi oli parempi luettuna, kun pystyy paremmin selittämään lukijalle noita rakenteluita Siilossa yksinään. Se nainen oli insinööri vähän kuin Yksin Marsissa. Katsele sitten naista pimeässä ähkimässä hiljaisuudessa. Tuskin tulet tulevista kausista pitämään, jos tämäkin oli vaikeaa. Mutta onhan tällä tarinalla tosin loppu, mitä aikoinaan monella jatkuvajuonisella sarjalla ei ollut Esim Lost. Käsikirjoittajien piti vain keksiä vuodesta toiseen uusia kummallisia juonen käänteitä ja ruveta naittamaan päähenkilöitä ristiin ala Kauniit ja rohkeat, että saataisiin jännitystä henkilöiden välillä. Rahatkin kahden kauden tekemiseen taitaa olla. Se vasta perseestä olisi, että saa kirveestä ja tarina jää kesken. Näinkin on monesti käynyt jatkuvajuonisille. Saattanut kausi vielä päättyä cliffhangeriin. Itse en kauheasti pitänyt Siilosta, kun tiesin juonen. Mutta vaimon kanssa oli kiva katsoa ja iltaa viettää. Vähän kuin Empire Strikes Back 80-luvulla. Jostain kummallisesta syystä oli Suomessa onnistuttu julkaisemaan sarjakuvakirja leffasta ennen ensi-iltaa. Eihän lapsi voinut vastustaa ja olla lukematta sitä. Sitten taika oli poissa, kun tiesi juonen ja opin pitämään elokuvasta vasta myöhemmällä iällä. Oli siinä leffassa tosin myös karseat efektit, jotka näytti jopa lapsen silmään huonoilta ala kiitureista näki taustaprojision läpi. Näistä suurin osa korjattiin Lucasin myöhemmissä versioissa, joten itse en ole koskaan pitänyt näitä SE-versioita niin pahoina.
Joo tiedän kyllä että perustuvat kirjasarjaan, mutta jotkuthan sen muokkaavat sarjamuotoon ja tässä ei mielestäni ole onnistuttu. Ja jos kerran, kuten mainitsit, niin oli parempi luettuna. Ehkä painotukset vain olivat vääriä. Kyse ei ole siitä kuinka paljon, miten ja missä tapahtuu, vaan miten se on toteutettu. Ähkivän naisen puolipimeydessäkin saa mielenkiintoiseksi jos rakennetaan jotain jännitettä ympärille. Nyt oli lähinnä vain tylsää ja alkuperäisen Siilon tapahtumat vain typeriä. En osaa paremmin tuntojani selittää, mutta ei vaan toiminut. Ja tämä siis tietysti vain minun mielipiteeni ja kuten täälläkin mainittu, niin toiset tykkäävät.